The Networks of Learning in Technological Innovation : The Emergence of Collaboration Across Fields of Expertise

This study addresses four issues concerning technological product innovations. First, the nature of the very early phases or "embryonic stages" of technological innovation is addressed. Second, this study analyzes why and by what means people initiate innovation processes outside the technological community and the field of expertise of the established industry. In other words, this study addresses the initiation of innovation that occurs without the expertise of established organizations, such as technology firms, professional societies and research institutes operating in the technological field under consideration. Third, the significance of interorganizational learning processes for technological innovation is dealt with. Fourth, this consideration is supplemented by considering how network collaboration and learning change when formalized product development work and the commercialization of innovation advance. These issues are addressed through the empirical analysis of the following three product innovations: Benecol margarine, the Nordic Mobile Telephone system (NMT) and the ProWellness Diabetes Management System (PDMS). This study utilizes the theoretical insights of cultural-historical activity theory on the development of human activities and learning. Activity-theoretical conceptualizations are used in the critical assessment and advancement of the concept of networks of learning. This concept was originally proposed by the research group of organizational scientist Walter Powell. A network of learning refers to the interorganizational collaboration that pools resources, ideas and know-how without market-based or hierarchical relations. The concept of an activity system is used in defining the nodes of the networks of learning. Network collaboration and learning are analyzed with regard to the shared object of development work. According to this study, enduring dilemmas and tensions in activity explain the participants' motives for carrying out actions that lead to novel product concepts in the early phases of technological innovation. These actions comprise the initiation of development work outside the relevant fields of expertise and collaboration and learning across fields of expertise in the absence of market-based or hierarchical relations. These networks of learning are fragile and impermanent. This study suggests that the significance of networks of learning across fields of expertise becomes more and more crucial for innovation activities.

Constructing Stability in Software Product Development during Organizational Restructurings

We all have fresh in our memory what happened to the IT sector only a few years ago when the IT-bubble burst. The upswing of productivity in this sector slowed down, investors lost large investments, many found themselves looking for a new job, and countless dreams fell apart. Product developers in the IT sector have experienced a large number of organizational restructurings since the IT boom, including rapid growth, downsizing processes, and structural reforms. Organizational restructurings seem to be a complex and continuous phenomenon people in this sector have to deal with. How do software product developers retrospectively construct their work in relation to organizational restructurings? How do organizational restructurings bring about specific social processes in product development? This working paper focuses on these questions. The overall aim is to develop an understanding of how software product developers construct their work during organizational restructurings. The theoretical frame of reference is based on a social constructionist approach and discourse analysis. This approach offers more or less radical and critical alternatives to mainstream organizational theory. Writings from this perspective attempt to investigate and understand sociocultural processes by which various realities are created. Therefore these studies aim at showing how people participate in constituting the social world (Gergen & Thatchenkery, 1996); knowledge of the world is seen to be constructed between people in daily interaction, in which language plays a central role. This means that interaction, especially the ways of talking and writing about product development during organizational restructurings, become the target of concern. This study consists of 25 in-depth interviews following a pilot study based on 57 semi-structured interviews. In this working paper I analyze 9 in-depth interviews. The interviews were conducted in eight IT firms. The analysis explores how discourses are constructed and function, as well as the consequences that follow from different discourses. The analysis shows that even though the product developers have experienced many organizational restructurings, some of which have been far-reaching, their accounts build strongly on a stability discourse. According to this discourse product development is, perhaps surprisingly, not influenced to a great extent by organizational restructurings. This does not mean that product development is static. According to the social constructionist approach, product development is constantly being reproduced and maintained in ongoing processes. In other words stable effects are also ongoing achievements and these are of particular interest in this study. The product developers maintain rather than change the product development through ongoing processes of construction, even when they experience continuous extensive organizational restructurings. The discourse of stability exists alongside other discourses, some which contradict each other. Together they direct product development and generate meanings. The product developers consequently take an active role in the construction of their work during organizational restructurings. When doing this they also negotiate credible positions for themselves

Trends in Pharmaceutical Product Development 2000-2010

Merkittävä osa alkuperäislääkevalmistajien tutkimus- ja tuotekehityskuluista näyttää olevan suunnattu olemassa olevien lääkkeiden kehittämiseen. Tämä voi oletettavasti johtaa kiinnostaviin formulaatiokehitysstrategioihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko farmaseuttisen tuotekehityksen trendejä havaita myönnettyjen myyntilupien perusteella. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena olivat myös suurimpien lääkeyritysten käyttämät elinkaaren hallinnan keinot, joilla suojataan myyvimpiä tuotteita geneeriseltä kilpailulta ja varmistetaan markkinaosuus. Tutkimuksen painopiste oli kiinteissä oraalisissa lääkevalmisteissa. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmää käytettiin laajan näkökulman saamiseksi tutkittavaan aiheeseen. Suomalaisten myyntilupaviranomaisten haastatteluja käytettiin keräämään taustatietoa tutkimuksen määrällistä osaa varten. Määrällinen osa koostui myyntilupatietokannoista, jotka käsittivät kaikkien menettelyjen kautta Suomessa myönnetyt myyntiluvat, keskitetyn menettelyn kautta EU:ssa myönnetyt myyntiluvat ja maailman kymmenen suurinta lääkeyritystä USA:ssa. Tutkimustulosten perusteella rinnakkaislääkkeiden määrässä tapahtui merkittävä nousu Suomessa kaikkien menettelyjen kautta myönnetyissä myyntiluvissa ja EU:ssa keskitetyn menettelyn kautta myönnetyissä myyntiluvissa vuosina 2000-2010. Tämä muutos saattaa ainakin osaksi johtua lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla luotiin kannustimia rinnakkaislääkkeiden käyttöön ja valmistukseen, kuten lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä. USA:n tiedot osoittivat suurten lääkevalmistajien kiinnostuksen elinkaaren hallintaan: suurin osa maailman kymmenelle suurimmalle lääkeyritykselle myönnetyistä myyntiluvista vuosina 2005-2010 oli tähän tarkoitukseen. Elinkaaren hallinnan suhde uusiin lääkeaineisiin oli lähes 4:1. Kiinteä oraalinen lääkemuoto on kiistatta kaikista suosituin tapa annostella lääke, minkä vahvistivat sekä arvioijien haastattelut että myyntilupatiedot. Kiinteiden oraalisten rooli oli entistäkin korostuneempi rinnakkaislääkkeiden kohdalla. Kun innovatiivisuutta mitattiin epätyypillisten annosmuotojen määrällä, USA:n tiedot kiinteistä oraalisista lääkemuodoista osoittivat vahvaa innovatiivisuutta Suomen ja EU:n tietoihin verrattuna. Tämä saattaa heijastaa suurten lääkeyritysten innovatiivista tuotevalikoimaa. Epätyypillisten kiinteiden oraalisten annosmuotojen osuus oli huomattavasti pienempi rinnakkaislääkkeissä kuin alkuperäislääkkeissä kaikilla alueilla. Elinkaaren hallinnassa käytetyimmät strategiat olivat uusi formulaatio, uusi vahvuus ja uusi yhdistelmä olemassa olevasta valmisteesta. Kiinteiden oraalisten lääkemuotojen osalta kaksi kolmasosaa uusista elinkaaren hallinnan formulaatioista oli säädellysti vapauttavia valmisteita. Elinkaaren hallinta on olennainen osa suurten lääkeyritysten liiketoimintastrategiaa, ja sen tärkeyttä havainnollistettiin Coreg-tablettien tapausesimerkillä.