Community, Power, and Colonialism: The U.S. Army in Southern Arizona and New Mexico, 1866-1886

Empire is central to U.S. history. When we see the U.S. projecting its influence on a global scale in today s world it is important to understand that U.S. empire has a long history. This dissertation offers a case study of colonialism and U.S. empire by discussing the social worlds, labor regimes, and culture of the U.S. Army during the conquest of southern Arizona and New Mexico (1866-1886). It highlights some of the defining principles, mentalities, and characteristics of U.S. imperialism and shows how U.S. forces have in years past constructed their power and represented themselves, their missions, and the places and peoples that faced U.S. imperialism/colonialism. Using insights from postcolonial studies and whiteness studies, this work balances its attention between discursive representations (army stories) and social experience (army actions), pays attention to silences in the process of historical production, and focuses on collective group mentalities and identities. In the end the army experience reveals an empire in denial constructed on the rule of difference and marked by frustration. White officers, their wives, and the white enlisted men not only wanted the monopoly of violence for the U.S. regime but also colonial (mental/cultural) authority and power, and constructed their identity, authority, and power in discourse and in the social contexts of the everyday through difference. Engaged in warfare against the Apaches, they did not recognize their actions as harmful or acknowledge the U.S. invasion as the bloody colonial conquest it was. White army personnel painted themselves and the army as liberators, represented colonial peoples as racial inferiors, approached colonial terrain in terms of struggle, and claimed that the region was a terrible periphery with little value before the arrival of white civilization. Officers and wives also wanted to place themselves at the top of colonial hierarchies as the refined and respectable class who led the regeneration of the colony by example: they tried to turn army villages into islands of civilization and made journeys, leisure, and domestic life to showcase their class sensibilities and level of sophistication. Often, however, their efforts failed, resulting in frustration and bitterness. Many blamed the colony and its peoples for their failures. The army itself was divided by race and class. All soldiers were treated as laborers unfit for self-government. White enlisted men, frustrated by their failures in colonial warfare and by constant manual labor, constructed worlds of resistance, whereas indigenous soldiers sought to negotiate the effects of colonialism by working in the army. As colonized labor their position was defined by tension between integration and exclusion and between freedom and colonial control.

Policy evaluations for U.S. federal timber sale accounting system development.

XVIII IUFRO World Congress, Ljubljana 1986.

World Wide Web korpuksena kielitieteellisen tutkimusaineiston haku verkkosivuilta

Tämä tutkielma käsittelee World Wide Webin sisältämien verkkosivujen sisältöjen käyttöä korpusmaisesti kielitieteellisenä tutkimusaineistona. World Wide Web sisältää moninkertaisesti enemmän tekstiä kuin suurimmat olemassa olevat perinteiset tekstikorpukset, joten verkkosivuilta voi todennäköisesti löytää paljon esiintymiä sellaisista sanoista ja rakenteista, jotka ovat perinteisissä korpuksissa harvinaisia. Verkkosivuja voidaan käyttää aineistona kahdella eri tavalla: voidaan kerätä satunnainen otos verkkosivuista ja luoda itsenäinen korpus niiden sisällöistä, tai käyttää koko World Wide Webiä korpuksena verkkohakukoneiden kautta. Verkkosivuja on käytetty tutkimusaineistona monilla eri kielitieteen aloilla, kuten leksikograafisessa tutkimuksessa, syntaktisten rakenteiden tutkimuksessa, pedagogisena materiaalina ja vähemmistökielten tutkimuksessa. Verkkosivuilla on perinteisiin korpuksiin verrattuna useita haitallisia ominaisuuksia, jotka pitää ottaa huomioon, kun niitä käytetään aineistona. Kaikki sivut eivät sisällä kelvollista tekstiä, ja sivut ovat usein esimerkiksi HTML-muotoisia, jolloin ne pitää muuttaa helpommin käsiteltävissä olevaan muotoon. Verkkosivut sisältävät enemmän kielellisiä virheitä kuin perinteiset korpukset, ja niiden tekstityypit ja aihepiirit ovat runsaslukuisempia kuin perinteisten korpusten. Aineiston keräämiseen verkkosivuilta tarvitaan tehokkaita ohjelmatyökaluja. Näistä yleisimpiä ovat kaupalliset verkkohakukoneet, joiden kautta on mahdollista päästä nopeasti käsiksi suureen määrään erilaisia sivuja. Näiden lisäksi voidaan käyttää erityisesti kielitieteellisiin tarpeisiin kehitettyjä työkaluja. Tässä tutkielmassa esitellään ohjelmatyökalut WebCorp, WebAsCorpus.org, BootCaT ja Web as Corpus Toolkit, joiden avulla voi hakea aineistoa verkkosivuilta nimenomaan kielitieteellisiin tarkoituksiin.

Tyhjyyden reunalla, helvetin kannella : Yhtenäisen subjektin hajoaminen Saul Bellowin Herzogissa

The study shows that the reading paradigm derived from codes Roland Barthes presented in his S/Z exposes the postmodernic nature of Saul Bellow s Herzog (1964), and embodies in which way the novel is organized as a radical rewriting of modernism and its ideology. I explore how solid, compact and modernistic subject breaks down at every level of Herzog s narration. I actually argue that the heteroglossic novel is representative of an early American postmodern movement in literaure, and it should by no means be dissected narrowly as a realistic or naturalistic novel at all. The intertextual code verifies that the interpretation of Herzog remains inadequate if one doesn t take account of the novel s significant intertextual references to other texts. In fact, even the mind of Moses Herzog, the protagonist of the novel, is a mosaic of citations. It emerges from the dissertation that the figure of Don Quixote follows Moses Herzog as an ambiguous shadow while the professor of history struggles with his anxiety and anguish, and travels in a mentally confused state around the U.S. for five days in the early 1960s, encountering the impending atmosphere of transition as the country is on the threshold of a significant cultural and social change. There is a strong necessity for updated interpretation of Herzog partly because its centrality to Bellow s own career as a writer but mainly because it has been previously read trough modernistic lenses. I shall try to proof in my study that American Jewish Saul Bellow s (1915 2005) Herzog escapes any kind of simple, elemental or essentialistic construction or reading and in real terms it doesn t offer any comprehensive, total or coherent solution or system for those philosophical doctrines it criticizes and makes fun of. The philosophical, conceptual and cultural substance of Herzog does not constitute an independent or autonomous theoretical tract which would have a life of its own. Altough the novel reflects the continuity of Bellow s writing it is clearly some kind of conscious or unconscious experiment during his long career as a writer. He hasn t been so radical before or since the publication of Herzog. It is unarguably his most postmodern novel.The reading paradigm based on specific codes demonstrates how deep into the basic questions of his personal life and existence itself he must dive in oder to find his many ways towards authentic or primordial self in fragmented and shattered world which is constanly rewritten and which makes human being a tourist of his own life. In that ongoing process the protagonist has to accept the ultimate plurality of his mind and self. He must confront that the modernistic definition of identity as a solid, monolithic and stable entity has broken down into different, inconsistent and even contradictory possibilities of identification. Moses Herzog embodies obviously Stuart Hall s description of the postmodern self his identity has turn into a movable feast.

Ryhmäidentiteetin mittaaminen verkkoroolipelissä World of Warcraft

The objective of the study was to explore the dimensions of group identity in the guilds of World of Warcraft. Previous research shows that social interaction has an important role in playing games for many players. Social identities are an important aspect of self-concept and since group related cues are more salient than personal clues in computer-mediated communication, the social gaming experience was approached through group identity. In the study a new scale will be developed to measure the group identity in games. Secondary goal is to study how different guild attributes affect the group identity and third goal is to explore the connection between group identity and gaming experience and amount of play. Subjects were 1203 guild members and 106 players not in a guild. The data was gathered by an Internet survey which measured group identity with nine scales, gaming experience with three scales and guild attributes with four scales. Also various background data was gathered. The construct of group identity was analyzed with explorative factor analysis. The typical experiences of group identity was analyzed with cluster analysis and effects of guild attributes with multivariate analysis of covariance. As a result of the study a new scale was developed which measured group identity on six dimensions: self-stereotyping, public and private evaluation, importance, interconnection of self and others and awareness of content. Group identity was experienced strongest in elder middle-sized guilds that had formal rules and that emphasized social interaction. The players with strong group identity had more positive gaming experience and played World of Warcraft more per week than the players who were not in a guild or identified to guild weakly. This result encourages game developers to produce environments that enhance group identity as it seems to increase the enjoyment in games. As a whole this study proposes that group identity in guilds is constructed from the same elements as in traditional groups. If this is truly the case, guild membership may have similar positive effects on individual’s mental well-being as traditional positively evaluated group memberships have.

Tiedonhakustrategiat World Wide Webissä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia tiedonhakustrategioita tiedonhakijatkäyttävät etsiessään tietoa Internetistä. Käyttäjät luokitellaan kolmeen ryhmään tiedonhakustrategiansa mukaan. Haku-suuntautuneet käyttäjät käyttävät enimmäkseen hakukoneita, niin koko Internetin kattavia kuin sivustojen sisäisiäkin. Linkkisuuntautuneet taas joko tietävät tai arvaavat kohdesivuston osoitteen tai käyttävät laajoja hierarkkisia hakemistoja tiedon löytämiseen. He navigoivat mielummin sivustollakin linkkejä käyttäen eivätkä yleensä käytä hakutoimintoa. Eriytyneet käyttäjät eivät säännönmukaisesti suosi kumpaakaan tapaa, vaan valitsevat strategian tehtävän mukaan. Tietoa kerättiin kahdella tavalla: WWW-sivulla olleella kyselylomakkeella ja tiedonhakutestillä, jossa käyttäjille annettiin suoritettavaksi erilaisia tiedonhakutehtäviä. Tiedonhakutehtävät lajiteltiin kolmeen ryhmään sen mukaan, mitä strategiaa ne suosivat: hakustrategiaa suosivat, linkkistrategiaa suosivat ja neutraalit tehtävät. Tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka tehtävän tyyppi ja ATK- ja Internet-kokemus vaikuttavat tiedonhakustrategian valintaan. Kävi ilmi, ettei käyttäjien suuntautuneisuus tiettyyn strategiaan vaikuta tiedonhakustrategian valintaan, vaan ainoastaan tehtävän tyyppi oli merkitsevä tekijä. Aikaisemman tutkimustiedon valossa kokeenet suosivat haku-suuntautunutta strategiaa. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että kokemus lisäsi molempien strategioiden käyttöä yhtäläisesti, mutta tämä ilmiö oli havaittavissa ainoastaan kysely-lomakkeen pohjalta, ei testeissä. Molempien tiedonhakustrategioiden käyttö lisääntyy kokemuksen myötä, mutta suhteelliset osuudet pysyvät samoina. Syyksi sille, että kokeneet eivät suosineet hakustrategiaa, esitetään sitä, että tehtävät olivat liian helppoja, jolloin kokemus ei pääse auttamaan. Oleellisia eroja suoritusajoissa tai hakustrategian vaihdon tiheydessä ei havaittu suhteessa kokemukseen, ainoastaan suhteessa tehtävän tyyppiin.Tämäkin selitettiin toisentyyppisten tehtävien helppoudella. Tutkimuksessa pohditaan lisäksi asiantuntijuuden syntyä tiedonhakukontekstissa sekä esitetään metatietohypoteesi, jonka mukaan tiedonhakustrategian valintaan vaikuttaa tärkeänä tekijänä käyttäjän metatieto hakupalveluista. Metatietoon kuuluu tieto siitä, mitä hakukoneita on saatavilla, mitä tietoa verkosta kannattaa hakea, millä yrityksillä ja yhteisöillä on sisältörikkaat sivut jne, ja minkä tyyppistä tietoa yleensä on saatavilla. Kaikenkaikkiaan strategian valintaan esitetään taustalle kolmen tason tiedon vaikutusta: 1) oma asiantuntemus haettavasta alasta, 2) metatieto Internetin tiedonhakupalveluista sekä 3) tekninen tieto siitä, kuinka hakukoneet toimivat. Avainsanat: tiedonhaku, tiedonhakustrategia, hakukone, WWW, metatieto, kognitiivinen psykologia