Realia, Translation Strategies, and Subtitling : A study of two comedy sketch shows on DVD

Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisia käännösstrategioita DVD-tekstittämisessä suositaan reaalioita eli kulttuurisidonnaisia käsitteitä käännettäessä. Lähtökohtana on, että osaa strategioista voidaan käyttää reaalioiden kulttuurisen erilaisuuden korostamiseen, osaa taas tämän erilaisuuden häivyttämiseen. Nämä kaksi kategoriaa eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia strategioita, minkä vuoksi myös neutraalit strategiat otetaan tutkielmassa huomioon. Tutkielman aineisto koostuu Suomessa nimillä Ruuvit löysällä ja Pikku-Britannia tunnettujen brittiläisten sketsisarjojen DVD-julkaisuista. Molemmat tutkituista julkaisuista käsittävät yhden tuotantokauden. Formaatiltaan sketsisarjat perustuvat lukuisiin lyhyisiin kohtauksiin, joissa käsitellään useita eri aihealueita. Tämän vuoksi ne soveltuvat erinomaisesti reaalioiden tutkimukseen. Tutkittava kääntämisen laji on DVD-kääntäminen, koska sen merkityksen voidaan katsoa kasvaneen DVD:n lisääntyneen suosion myötä. Tutkielman teoriatausta muodostuu reaalioiden, käännösstrategioiden ja tekstityksen teoriasta. Näistä osa-alueista ensimmäisessä korostuu kulttuurin vaikutus kieleen ja siten myös kääntämiseen, kun taas toinen pohjautuu sekä tekstitason kotouttavista ja vieraannuttavista käännösstrategioista että sanatason lokaaleista strategioista esitettyyn teoriaan, ja kolmannessa nousevat esille sanan ja kuvan yhteistyö sekä muut tekstittämiseen vaikuttavat tekijät, kuten rajallinen käytettävissä oleva tila ja aika. Yhdessä teorian eri osa-alueet mahdollistavat tutkimuksen, jossa voidaan tarkastella kulttuuristen, kielellisten ja audiovisuaalisten piirteiden vaikutusta reaalioiden kääntämiseen. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen menetelmä perustuu käännösstrategioiden käyttötapojen kuvaamiseen tutkimalla tutkimusaineistosta transkriboituja reaalioiden käännöksiä yksittäisissä tapauksissa. Analyysissa otetaan huomioon ensisijaisesti reaalioiden tekstuaalinen ja audiovisuaalinen konteksti sekä niiden oletettu tunnistettavuus käännösten kohdekulttuurissa. Tätä analyysia täydennetään kaikkien havaittujen reaalioiden kääntämistä kuvaavalla kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että erilaisten käännösstrategioiden välillä on huomattavia eroja siinä, millä tavoin ja miten usein niitä käytetään. Lisäksi tulokset osoittavat odotetusti sen, että kotouttavat ja vieraannuttavat strategiat eivät sulje toisiaan pois, vaan niitä molempia voidaan käyttää saman käännöksen sisällä. Kokonaisuutena tutkielmassa tuodaan ilmi monia aihealueen tutkimiseen liittyviä haasteita aina kulttuurin määrittelystä audiovisuaalisen aineiston analysoimiseen asti. Avainsanat: Kulttuurisidonnaiset käsitteet, käännösstrategia, tekstittäminen, kotouttaminen, vieraannuttaminen

Crime stories from the country of huopatossu and juhannusruusut : Translation strategies for Finnish cultural realia in the English translations of two of Matti Yrjänä Joensuu’s crime novels

Pro gradu –tutkielman aiheena on kulttuurin ominaispiirteiden kääntäminen. Teksteissä kulttuurin jälki voi näkyä monin eri tavoin. Tutkielman kohteena ovat erityisesti käännösstrategiat, joita kääntäjät käyttävät kohdatessaan kulttuurisidonnaisia viittauksia. Tutkielma nostaa esiin myös niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät valitsevat. Näistä tekijöistä tutkielma keskittyy kääntämisen normeihin. Tutkielma pureutuu kulttuurisidonnaisten viitteiden kääntämiseen tarkastelemalla kahta suomalaista kaunokirjallista teosta ja niiden käännöksiä. Tutkielman aineistona ovat Matti Yrjänä Joensuun kaksi rikosromaania ja näiden käännökset. Teoksista toinen on vuonna 1983 suomeksi julkaistu Harjunpää ja poliisin poika, jonka englanninkielinen käännös Harjunpaa the stone murders julkaistiin vuonna 1986. Toinen teos on vuonna 2003 julkaistu Harjunpää ja pahan pappi ja sen käännös The Priest of Evil vuodelta 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kulttuurisidonnaisia viittauksia romaanit sisälsivät, minkälaisia käännösstrategioita kääntäjät käyttivät kääntäessään näitä viittauksia ja mikä voisi selittää heidän strategisia valintojaan. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, voisiko jonkin kääntämistä koskevan normin olemassa olo selittää kääntäjien strategisia valintoja. Tutkielman tavoitteena on myös selvittää, suositaanko kääntämisessä englannin kieleen niin kutsuttuja kotouttavia käännösstrategioita ja ovatko käännösstrategiat ja kääntämistä koskevat normit muuttuneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Näihin kysymyksiin vastaamiseksi suomenkielisistä teksteistä on etsitty kaikki kulttuurisidonnaisia viittauksia sisältävät tekstinkohdat. Näitä vastaavat kohdat on sitten etsitty käännöksistä ja suomen- ja englanninkielisiä kohtia on vertailtu keskenään. Molemmat suomenkieliset romaanit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaisia viittauksia. Suurimman kulttuurisidonnaisten viittausten ryhmän muodostivat molemissa romaaneissa henkilöiden nimet. Romaanin sisälsivät myös runsaasti viittauksia maantieteeseen, erityisesti kulttuurimaantieteeseen, ja yhteiskuntaan. Sitä vastoin viittaukset suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan olivat vähäisempiä. Tutkielma osoittaa, että kääntäessään suomesta englannin kielelle suomalaisen rikoskirjallisuuden kääntäjät saattavat käyttää enemmän vieraannuttavia strategioita kuin kotouttavia strategioita ja että he suosivat vieraannuttavia strategioita kasvavassa määrin. Harjunpään ja pahan papin kääntäjä käytti enemmän vieraannuttavia strategioita kuin Harjunpään ja poliisin pojan kääntäjä kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Tutkielman tulokset eivät tue väitettä siitä, että käännettäessä englannin kielelle suosittaisiin kotouttavia strategioita. Näyttää siltä, että vieraannuttavia strategioita on käytetty enemmän ja käytetään yhä enenevässä määrin. Lisääntyvän vieraannuttamisen taustalla voi olla useita syitä, kuten suomalaisen kulttuurin lisääntynyt tunnettuus maailmalla, rikosromaanin genren vaatimukset tai muutokset kääntäjäyhteisön arvoissa. Tutkielman tulosten perusteella näyttää siltä, että ainakin muutoksia normeissa ja arvoissa on tapahtunut. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää, pätevätkö tutkielman tulokset muihin romaaneihin ja niiden käännöksiin tai muihin genreihin käännettäessä suomesta englantiin. Lisätutkimus voisi nojautua laajempaan ja erilaisia tekstejä kattavaan aineistoon. Jatkotutkimus voisi myös sisältää kääntäjien haastatteluita tai kyselyitä kääntäjille. Näiden avulla voitaisiin saada lisäselvyyttä syistä heidän strategisille valinnoilleen. Asiasanat: Käännöskirjallisuus – kaunokirjallisuus Kääntäminen – suomen kieli – englannin kieli Kääntäminen – strategia Kääntäminen - normi

Lost in translation? : Translating allusions in two of Reginald Hill's Dalziel & Pascoe novels

This study examines strategies used to translate various thematic and character delineating allusions in two of Reginald Hill's detective novels, The Wood Beyond and On Beulah Height and their Swedish translations Det mörka arvet and Dalen som dränktes. In this study, thematic allusions and allusions used in character delineation are regarded as intertextual networks. Intertextual networks comprise all the texts that are in one way or another embedded into a text, all the texts referred to in it and even the texts somehow rejected from a text's own canon. Studying allusions as intertextual networks makes it warranted to pay minute attention to even the smallest of details. Seen together, these little details form extensive networks of meaning that readers use to interpret the text. Allusion can be defined as a reference, often covert or indirect, to another text in a way that brings into the text some of the associations of that other text. A text is here understood broadly, hence sources of allusions include all cultural texts from literature and history to cinema and televisions serials. Allusions are culture bound and each culture tends to allude to its own cultural products. The set of transcultural allusions is therefore fairly small. Translation strategies are translatorial ways of solving translation problems. Being culture-bound, allusions are potential translation problems. In order to transmit the thoughts evoked by the allusions in source text readers to the target text readers translators may add guidance to the translated text. Often guidance is not added, which may result in changes in handling of themes or character delineation, clear in the source text but confusing or incomprehensible in the target text. However, norms in target culture may not always allow the translators the possibility to make the text comprehensible. My analyses of translation strategies show that in the two translated novels studied minimum change is a very frequently used strategy. This results in themes and character delineation losing some of the effect they have in the source texts. Perhaps surprisingly, the result is very much the same even where it is possible to discern that the two translators have had differing translation principles. Keywords: allusions, intertextuality, literary translation, translation strategies, norms, crime fiction, Hill, Reginald

Virtual versus classroom language teaching : A comparative study of the learning outcomes and student responses between two English reading comprehension groups

A 26-hour English reading comprehension course was taught to two groups of second year Finnish Pharmacy students: a virtual group (33 students) and a teacher-taught group (25 students). The aims of the teaching experiment were to find out: 1.What has to be taken into account when teaching English reading comprehension to students of pharmacy via the Internet and using TopClass? 2. How will the learning outcomes of the virtual group and the control group differ? 3. How will the students and the Department of Pharmacy respond to the different and new method, i.e. the virtual teaching method? 4. Will it be possible to test English reading comprehension learning material using the groupware tool TopClass? The virtual exercises were written within the Internet authoring environment, TopClass. The virtual group was given the reading material and grammar booklet on paper, but they did the reading comprehension tasks (written by the teacher), autonomously via the Internet. The control group was taught by the same teacher in 12 2-hour sessions, while the virtual group could work independently within the given six weeks. Both groups studied the same material: ten pharmaceutical articles with reading comprehension tasks as well as grammar and vocabulary exercises. Both groups took the same final test. Students in both groups were asked to evaluate the course using a 1 to 5 rating scale and they were also asked to assess their respective courses verbally. A detailed analysis of the different aspects of the student evaluation is given. Conclusions: 1.The virtual students learned pharmaceutical English relatively well but not significantly better than the classroom students 2. The overall student satisfaction in the virtual pharmacy English reading comprehension group was found to be higher than that in the teacher-taught control group. 3. Virtual learning is easier for linguistically more able students; less able students need more time with the teacher. 4. The sample in this study is rather small, but it is a pioneering study. 5. The Department of Pharmacy in the University of Helsinki wishes to incorporate virtual English reading comprehension teaching in its curriculum. 6. The sophisticated and versatile TopClass system is relatively easy for a traditional teacher and quite easy for the students to learn. It can be used e.g. for automatic checking of routine answers and document transfer, which both lighten the workloads of both parties. It is especially convenient for teaching reading comprehension. Key words: English reading comprehension, teacher-taught class, virtual class, attitudes of students, learning outcomes

On the environmental genetics of depressive symptoms : Focus on two serotonergic genes

Depression is a complex psychiatric disorder influenced by several genes, environmental factors, and their interplay. Serotonin receptor 2A (HTR2A) and tryptophan hydroxylase 1 (TPH1) genes have been implicated in vulnerability to depression and other psychiatric disorders, but the results have been inconsistent. The present study examined whether these two genes moderated the influence of different depressogenic environmental factors on subthreshold depressive symptoms (assessed on a modified version of Beck s Depression Inventory, BDI) and depression-related temperament, i.e., harm avoidance (assessed on the Temperament and Character Inventory, TCI). The environmental factors included measures of childhood and adolescence exposure, i.e., maternal nurturance and parental socioeconomic status, and adulthood social circumstances, i.e., perceived social support and urban/rural residence. The participants were two randomly selected subsamples (n = 1246, n = 341) from the longitudinal population-based Cardiovascular Risk in Young Finns study (n = 3596). Childhood environmental factors were assessed when the participants were 3 to 18 years of age, and three years after the baseline. Adulthood environmental factors and outcome measures were assessed 17 and 21 years later when the participants were 21 to 39 years of age. The T102C polymorphism of the HTR2A gene moderated the association between childhood maternal nurturance and adulthood depressive symptoms, such that exposure to high maternal nurturance predicted low depressive symptoms among individuals carrying the T/T or T/C genotypes, but not among those carrying the C/C genotype. Likewise, high parental SES predicted low adulthood harm avoidance in individuals carrying the T/T or T/C genotype, but not in C/C-genotype carriers. Individuals carrying the T/T or T/C genotype were also sensitive to urban/rural residence, such that they had lower depressive symptoms in urban than in rural areas, whereas those carrying the C/C genotype were not sensitive to urban/rural residence difference. HTR2A did not moderate the influence of social support. TheA779C/A218C haplotype of the TPH1 gene was not involved in the association between childhood environment and adulthood outcomes. However, individuals carrying A alleles of the TPH1 haplotype were more vulnerable to the lack of adulthood social support in terms of high depressive symptoms than their counterparts carrying no A alleles. Furthermore, individuals living in remote rural areas and carrying the A/A haplotype had higher depressive symptoms than those carrying other genotypes of the TPH1. The findings suggest that the HTR2A and TPH1 genes may be involved in the development of depression by influencing individual s sensitivity to depressogenic environmental influences.

Identification of two novel human neuronal ceroid lipofuscinosis genes

The neuronal ceroid lipofuscinoses (NCLs) are a group of mostly autosomal recessively inherited neurodegenerative disorders. The aim of this thesis was to characterize the molecular genetic bases of these, previously genetically undetermined, NCL forms. Congenital NCL is the most aggressive form of NCLs. Previously, a mutation in the cathepsin D (CTSD) gene was shown to cause congenital NCL in sheep. Based on the close resemblance of the phenotypes between congenital NCLs in sheep and human, CTSD was considered as a potential candidate gene in humans as well. When screened for mutations by sequencing, a homozygous nucleotide duplication creating a premature stop codon was identified in CTSD in one family with congenital NCL. While in vitro the overexpressed truncated mutant protein was stable although inactive, the absence of CTSD staining in brain tissue samples of patients indicated degradation of the mutant CTSD in vivo. A lack of CTSD staining was detected also in another, unrelated family with congenital NCL. These results imply that CTSD deficiency underlies congenital NCL. While initially Turkish vLINCL was considered a distinct genetic entity (CLN7), mutations in the CLN8 gene were later reported to account for the disease in a subset of Turkish patients with vLINCL. To further dissect the genetic basis of the disease, all known NCL genes were screened for homozygosity by haplotype analysis of microsatellite markers and/or sequenced in 13 mainly consanguineous, Turkish vLINCL families. Two novel, family-specific homozygous mutations were identified in the CLN6 gene. In the remaining families, all known NCL loci were excluded. To identify novel gene(s) underlying vLINCL, a genomewide single nucleotide polymorphism scan, homozygosity mapping, and positional candidate gene sequencing were performed in ten of these families. On chromosome 4q28.1-q28.2, a novel major facilitator superfamily domain containing 8 (MFSD8) gene with six family-specific homozygous mutations in vLINCL patients was identified. MFSD8 transcript was shown to be ubiquitously expressed with a complex pattern of alternative splicing. Our results suggest that MFSD8 is a novel lysosomal integral membrane protein which, as a member of the major facilitator superfamily, is predicted to function as a transporter. Identification of MFSD8 emphasizes the genetic heterogeneity of Turkish vLINCL. In families where no MFSD8 mutations were detected, additional NCL-causing genes remain to be identified. The identification of CTSD and MFSD8 increases the number of known human NCL-causing genes to eight, and is an important step towards the complete understanding of the genetic spectrum underlying NCLs. In addition, it is a starting point for dissecting the molecular mechanisms behind the associated NCLs and contributes to the challenging task of understanding the molecular pathology underlying the group of NCL disorders.

Estimation of local forest attributes, utilizing two-phase sampling and auxiliary data

This thesis examines the feasibility of a forest inventory method based on two-phase sampling in estimating forest attributes at the stand or substand levels for forest management purposes. The method is based on multi-source forest inventory combining auxiliary data consisting of remote sensing imagery or other geographic information and field measurements. Auxiliary data are utilized as first-phase data for covering all inventory units. Various methods were examined for improving the accuracy of the forest estimates. Pre-processing of auxiliary data in the form of correcting the spectral properties of aerial imagery was examined (I), as was the selection of aerial image features for estimating forest attributes (II). Various spatial units were compared for extracting image features in a remote sensing aided forest inventory utilizing very high resolution imagery (III). A number of data sources were combined and different weighting procedures were tested in estimating forest attributes (IV, V). Correction of the spectral properties of aerial images proved to be a straightforward and advantageous method for improving the correlation between the image features and the measured forest attributes. Testing different image features that can be extracted from aerial photographs (and other very high resolution images) showed that the images contain a wealth of relevant information that can be extracted only by utilizing the spatial organization of the image pixel values. Furthermore, careful selection of image features for the inventory task generally gives better results than inputting all extractable features to the estimation procedure. When the spatial units for extracting very high resolution image features were examined, an approach based on image segmentation generally showed advantages compared with a traditional sample plot-based approach. Combining several data sources resulted in more accurate estimates than any of the individual data sources alone. The best combined estimate can be derived by weighting the estimates produced by the individual data sources by the inverse values of their mean square errors. Despite the fact that the plot-level estimation accuracy in two-phase sampling inventory can be improved in many ways, the accuracy of forest estimates based mainly on single-view satellite and aerial imagery is a relatively poor basis for making stand-level management decisions.