Structure informationnelle et constructions du kabyle : Etude de trois types de phrase dans le cadre de la grammaire constructionnelle

Information structure and Kabyle constructions Three sentence types in the Construction Grammar framework The study examines three Kabyle sentence types and their variants. These sentence types have been chosen because they code the same state of affairs but have different syntactic structures. The sentence types are Dislocated sentence, Cleft sentence, and Canonical sentence. I argue first that a proper description of these sentence types should include information structure and, second, that a description which takes into account information structure is possible in the Construction Grammar framework. The study thus constitutes a testing ground for Construction Grammar for its applicability to a less known language. It constitutes a testing ground notably because the differentiation between the three types of sentences cannot be done without information structure categories and, consequently, these categories must be integrated also in the grammatical description. The information structure analysis is based on the model outlined by Knud Lambrecht. In that model, information structure is considered as a component of sentence grammar that assures the pragmatically correct sentence forms. The work starts by an examination of the three sentence types and the analyses that have been done in André Martinet s functional grammar framework. This introduces the sentence types chosen as the object of study and discusses the difficulties related to their analysis. After a presentation of the state of the art, including earlier and more recent models, the principles and notions of Construction Grammar and of Lambrecht s model are introduced and explicated. The information structure analysis is presented in three chapters, each treating one of the three sentence types. The analyses are based on spoken language data and elicitation. Prosody is included in the study when a syntactic structure seems to code two different focus structures. In such cases, it is pertinent to investigate whether these are coded by prosody. The final chapter presents the constructions that have been established and the problems encountered in analysing them. It also discusses the impact of the study on the theories used and on the theory of syntax in general.

La contextualisation du discours radiophonique par des moyens prosodiques. L’exemple de cinq grands philosophes français du XXe siècle

"Radiodiskurssin kontekstualisointi prosodisin keinoin. Esimerkkinä viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia" Väitöskirja käsittelee puheen kontekstualisointia prosodisin keinoin. Toisin sanottuna työssä käsitellään sitä, miten puheen prosodiset piirteet (kuten sävelkulku, intensiteetti, tauot, kesto ja rytmi) ohjaavat puheen tulkintaa vanhastaan enemmän tutkittujen sana- ja lausemerkitysten ohella. Työssä keskitytään seitsemään prosodisesti merkittyyn kuvioon, jotka koostuvat yhden tai usean parametrin silmiinpistävistä muutoksista. Ilmiöitä käsitellään sekä niiden akustisten muotojen että tyypillisten esiintymisyhteyksien ja diskursiivisten tehtävien näkökulmasta. Aineisto koostuu radio-ohjelmista, joissa puhuu viisi suurta ranskalaista 1900-luvun filosofia: Gaston Bachelard, Albert Camus, Michel Foucault, Maurice Merleau-Ponty ja Jean-Paul Sartre. Ohjelmat on lähetetty eri radiokanavilla Ranskassa vuosina 1948–1973. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että prosodisesti merkityt kuviot ovat moniulotteisia puheen ilmiöitä, joilla on keskeinen rooli sanotun kontekstualisoinnissa: ne voivat esimerkiksi nostaa tai laskea sanotun informaatioarvoa, ilmaista puhujan voimakasta tai heikkoa sitoutumista sanomaansa, ilmaista rakenteellisen kokonaisuuden jatkumista tai päättymistä, jne. Väitöskirja sisältää myös kontrastiivisia osia, joissa ilmiöitä verrataan erääseen klassisessa pianomusiikissa esiintyvään melodiseen kuvioon sekä erääseen suomen kielen prosodiseen ilmiöön. Tulokset viittaavat siihen, että tietynlaista melodista kuviota käytetään samankaltaisena jäsentämiskeinona sekä puheessa että klassisessa musiikissa. Lisäksi tulokset antavat viitteitä siitä, että tiettyjä melodisia muotoja käytetään samankaltaisten implikaatioiden luomiseen kahdessa niinkin erilaisessa kielessä kuin suomessa ja ranskassa. Yksi väitöskirjan osa käsittelee pisteen ja pilkun prosodista merkitsemistä puheessa. Tulosten mukaan pisteellä ja pilkulla on kummallakin oma suullinen prototyyppinsä: piste merkitään tyypillisesti sävelkulun laskulla ja tauolla, ja pilkku puolestaan sävelkulun nousulla ja tauolla. Merkittävimmät tulokset koskevat kuitenkin tapauksia, joissa välimerkki tulkitaan prosodisesti epätyypillisellä tavalla: sekä pisteellä että pilkulla vaikuttaisi olevan useita eri suullisia vastaavuuksia, ja välimerkkien tehtävät voivat muotoutua hyvin erilaisiksi niiden prosodisesta tulkinnasta riippuen.

Pour une éthique du traducteur poéticien

This doctoral thesis starts with a comprehensive introduction seeking to anchor the problematics of the ethics of the poetician translator (a translator of literary and similar texts) in a theoretical framework drawing on moral philosophy. This introductory section is followed by six published papers (four journal articles and two papers from conference proceedings), forming the main body of the thesis, which progressively develop a possible application of this theoretical framework. Starting from the acknowledgement that one of the ethical stakes in translation is constructed around the relation to the foreign and to the other , the translation process is scrutinized through the prism of the philosophies of Dialogue , focusing on how the translating actors relate to their task. The central notions around which philosophies of Dialogue are built are introduced and applied to translation. The question of intersubjective relations, addressed from a philosophical perspective, is developed with the help of the works of Martin Buber, Gabriel Marcel, Emmanuel Levinas and Paul Ric ur. The introductory section presents and explicates the thought of each of these philosophers and extracts the concepts that are then developed in the articles and conference papers collected here. Each paper concentrates on the notions of one of the philosophers referred to above and places these notions in perspective with other philosophies of Dialogue. All the papers contribute to explicating the relationship between the multiple philosophical notions that address the problematics of alterity and the condition of the translator. The work as a whole leads to the idea that the task of the poetician translator is not only to translate a text properly but above all to rouse and increase the desire of linguistic communities to live together.

Les noms mythologiques du Banquet de Platon en traduction

Tutkielman aihe on mytologisten nimien kääntäminen Platonin Pitojen kuudessa käännöksessä (ranska, englanti, saksa, suomi, ruotsi, viro). Lähtökohtana oli selvittää, mikä käännösstrategia heijastaa selkeimmin Platonin periaatetta, jonka mukaan etymologia kuvaa nimen tarkoitteen luonnetta. Käännöksiä tarkastellaan kontrastiivisen analyysin keinoin. Käännösten mytologisia nimiä sisältäviä otteita analysoidaan ja vertaillaan sekä keskenään että alkutekstin kanssa. Tarkoituksena on selvittää, miten ja missä nimien merkitys välittyy käännösten lukijoille. Tutkielmassa käsitellään myös nimiin liittyviä käännösongelmia sekä syitä erilaisiin strategiavalintoihin. Tähän pyritään esittelemällä kääntäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä nimien kääntämisestä. Tiedot perustuvat sähköpostitse ja suullisesti tehtyihin haastatteluihin. Aiheen valinta johtuu siitä, että haluttiin osoittaa, miten paljon mytologisten nimien kääntäminen tai kääntämättä jättäminen voi vaikuttaa käännösten ymmärrettävyyteen ja helppolukuisuuteen. Kääntäjät ja asiantuntijat eivät kuitenkaan usein tiedosta tätä ongelmaa vaan lähestyvät nimiä pääasiassa kahdella vastakkaisella tavalla, joko kääntämällä ta transkriboimalla. Heidän näkemyksensä asiasta ovat hyvin erilaisia ja ristiriitaisia, eikä kompromissia ei ole syntynyt. Teoreettinen viitekehys on käännösteoreettinen. Ensin määritellään käännösstrategiat, joita nimien kääntämisessä käytetään - yleensä ja tutkituissa käännöksissä. Käsitteiden jaottelun peruslähtökohtana on se, missä määrin strategia paljastaa käännösyksikön merkityksen. Käännösanalyysin tueksi esittellään antiikin etymologian ja personifikaation käyttöä. Käännösosuudessa analysoidaan käännöksiä ja niitä verrataan alkuteksteihin. Kontrastiivisen analyysin avulla osoitetaan, että Pitojen mytologiset nimet eivät ole erisnimiä ja selvitetään, missä määrin niitä käsitellään käännöksissä yleis- ja missä määrin erisniminä. Käännösanalyysissä tutkitaan käännösratkaisuja ja nimien ja niihin perustuvien sanaleikkien merkityksen välittymistä juoksevassa tekstissä. Perusoletus oli se, että nimien kääntäminen on ongelmallista. Haluttiin selvittää, missä määrin niiden sisältämä informaatio välittyy lukijalle käännöksissä. Analyysi osoittaa, että kääntäminen välittää tehokkaimmin nimien merkityksen. Se on kuitenkin vaikeaa, koska nimillä ei ole vastineita, jotka kattaisivat niiden semanttiset, filosofiset ja kulttuuriset konnotaatiot. Nimet tuottavat ongelmia myös informaatiotiheyden kannalta. Jos ne käännetään, osa konnotaatioista jää välittämättä. Jos ne transkriboidaan, ne jäävät opaakeiksi. Tekstin koherenssi rikkoutuu, jos samat nimet milloin transkriboidaan, milloin käännetään. Jos nimien johdoksiin perustuvat sanaleikit käännetään mutta mytologiset nimet transkriboidaan, yhteys katoaa. Lopuksi tarkastellaan strategianvalinnan syitä, joita ovat nykyaikaistetun lähtötekstin vaikutus, eri käännöstraditiot, kääntäjien mieltymykset, filosofiset teoriat sekä kohdeyleisö. Kääntäjän on mietittävä, mikä on lukijalle tarkoituksenmukaista. Analyysin mukaan transkriboidut nimet ovat usein opaakkeja ja tekevät tekstistä vaikeaselkoisen. Analyysin selkein tulos lienee se, että nimien merkityksen eksplisitointi juoksevassa tekstissä ilmentää parhaiten niiden tärkeää etymologiaa. Tämä havainto voisi ehkä saada kääntäjät ja asiantuntijat pohtimaan ratkaisujaan ja johtaa kompromisseihin, joissa merkitys ja muut aspektit yritettäisiin välittää yhdessä. Tutkimus voi lisäksi valaista Platonin etymologian käyttöä sekä personifikaatiota, jota on tutkittu vähän. Avainsanat: Platon, Pidot, Erisnimet, Kääntäminen, Etymologia, Kontrastiivinen analyysi

Nés sous de bons auspices? Etude qualitative de facteurs contribuant à l'acquisition du bilinguisme par les enfants d'un couple mixte

Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen suomi-ranska kaksikielisyyden kehittymistä perheissä, joissa vanhemmilla on eri äidinkieli. Työni tavoitteena on ollut tutkia kuinka eri ympäristötekijät vaikuttavat kaksikielisyyden omaksumiseen ja miten perheiden erilainen panostus vähemmistökielen, ts. kielen joka ei esiinny ympäristössä, oppimiseen näkyy saavutetuissa tuloksissa. Tutkimukseeni osallistui 13 perhettä, joilla on 10-12 vuotiaita, ranskaa ja suomea päivittäin käyttäviä lapsia. Lapsia oli yhteensä 18. Voidakseni tarkastella myös kieliympäristön vaikutusta oppimiseen valittiin perheistä kuusi Suomesta ja seitsemän Ranskasta sekä Sveitsin ranskankieliseltä alueelta. Tutkimusmenetelmiini kuului vanhempien haastattelu perheen sosiolingvististen tekijöiden selville saamiseksi ja lasten kanssa keskustelu suullisen kielitaidon arvioimiseksi. Pääpaino kielitaidon arvioinnissa oli kuitenkin kirjallisella tekstillä, jonka lapset tuottivat molemmilla kielillä tekstittömän kirjan kuvien perusteella. Teksteistä suoritettiin virheanalyysit, joissa eri virheet jaettiin ortografisiin, semanttisiin ja kieliopillisiin virheisiin. Jokaiselle lapselle lasketiin myös keskiarvo, joka osoitti kuinka monta sanaa tekstissä oli jokaista virhettä kohti. Näiden keskiarvojen pohjalta tutkittiin yhteneväisyyksiä virhemäärien sekä perheiden sosiolingvististen tekijöiden kesken. Yhteenvedossa verrattiin myös tuloksia teoriaosassa esitettyihin kielitieteilijöiden tarjoamiin periaatteisiin. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että ympäristön vaikutus näytetään usein aliarvioitaneen kaksikielisyyttä koskevissa teoksissa. Hyvään kielitaitoon vähemmistökielessä tarvitaan enemmän kuin yksi kieli - yksi henkilö menetelmä, jossa vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään. Hyviksi vahvistuskeinoiksi havaittiin varsinkin kaksikielinen koulu sekä useat vierailut toisen vanhemman kotimaahan. Varsinkin perheen nuorimpien lasten vähemmistökielen oppimiseen tulisi panostaa sillä näillä on syntymästään asti mahdollisuus käyttää enemmistökieltä myös vanhempien sisarusten kanssa. Kieliympäristön vaikutuksesta havaittiin, että Suomessa asuvat lapset hallitsivat yleisesti ottaen paremmin vähemmistökielensä kuin Ranskassa asuvat. Tähän pidettiin syynä ranskalais-suomalaisen koulun positiivista vaikutusta kielen oppimiselle sekä ranskankielen arvostettua asemaa Suomessa. Avainsanat: Kaksikielisyys, kieltenoppiminen, bilinguisme, acquisition des langues, couple mixte

Le naturalisme finlandais : Une conception entropique du quotidien

Le naturalisme finlandais. Une conception entropique du quotidien. Finnish Naturalism. An Entropic Conception of Everyday Life. Nineteenth century naturalism was a strikingly international literary movement. After emerging in France in the 1870s, it spread all over Europe including young, small nations with a relatively recent literary tradition, such as Finland. This thesis surveys the role and influence of French naturalism on the Finnish literature of the 1880s and 1890s. On the basis of a selection of works of six Finnish authors (Juhani Aho, Minna Canth, Kauppis-Heikki, Teuvo Pakkala, Ina Lange and Karl August Tavaststjerna), the study establishes a view of the main features of Finnish naturalism in comparison with that of French authors, such as Zola, Maupassant and Flaubert. The study s methodological framework is genre theory: even though naturalist writers insisted on a transparent description of reality, naturalist texts are firmly rooted in general generic categories with definable relations and constants on which European novels impose variations. By means of two key concepts, entropy and everyday life , this thesis establishes the parameters of the naturalist genre. At the heart of the naturalist novel is a movement in the direction of disintegration and confusion, from order to disorder, from illusion to disillusion. This entropic vision is merged into the representation of everyday life, focusing on socially mediocre characters and discovering their miseries in all their banality and daily grayness. By using Mikhail Bakhtin s idea of literary genres as a means of understanding experience, this thesis suggests that everyday life is an ideological core of naturalist literature that determines not only its thematic but also generic distinctions: with relation to other genres, such as to Balzac s realism, naturalism appears primarily to be a banalization of everyday life. In idyllic genres, everyday life can be represented by means of sublimation, but a naturalist novel establishes a distressing, negative everyday life and thus strives to take a critical view of the modern society. Beside the central themes, the study surveys the generic blends in naturalism. The thesis analyzes how the coalition of naturalism and the melodramatic mode in the work of Minna Canth serves naturalisms ambition to discover the unconscious instincts underlying daily realities, and how the symbolic mode in the work of Juhani Aho duplicates the semantic level of the apparently insignificant, everyday naturalist details. The study compares the naturalist novel to the ideological novel (roman à these) and surveys the central dilemma of naturalism, the confrontation between the optimistic belief in social reform and the pessimistic theory of determinism. The thesis proposes that the naturalist novel s contribution to social reform lies in its shock effect. By means of representing the unpleasant truth the entropy of everyday life it aims to scandalize the reader and make him aware of the harsh realities that might apply also to him.

Candidate gene studies on cardiovascular traits

Cardiovascular diseases (CVD) are a major cause of death and disability in Western countries and a growing health problem in the developing world. The genetic component of both coronary heart disease (CHD) and ischemic stroke events has been established in twin studies, and the traits predisposing to CVD, such as hypertension, dyslipidemias, obesity, diabetes, and smoking behavior, are all partly hereditary. Better understanding of the pathophysiology of CVD-related traits could help to target disease prevention and clinical treatment to individuals at an especially high disease risk and provide novel pharmaceutical interventions. This thesis aimed to clarify the genetic background of CVD at a population level using large Nordic population cohorts and a candidate gene approach. The first study concentrated on the allelic diversity of the thrombomodulin (THBD) gene in two Finnish cohorts, FINRISK-92 and FINRISK-97. The results from this study implied that THBD variants do not substantially contribute to CVD risk. In the second study, three other candidate genes were added to the analyses. The study investigated the epistatic effects of coagulation factor V (F5), intercellular adhesion molecule -1 (ICAM1), protein C (PROC), and THBD in the same FINRISK cohorts. The results were encouraging; we were able to identify several single SNPs and SNP combinations associating with CVD and mortality. Interestingly, THBD variants appeared in the associating SNP combinations despite the negative results from Study I, suggesting that THBD contributes to CVD through gene-gene interactions. In the third study, upstream transcription factor -1 (USF1) was analyzed in a cohort of Swedish men. USF1 was associated with metabolic syndrome, characterized by accumulation of different CVD risk factors. A putative protective and a putative risk variant were identified. A direct association with CVD was not observed. The longitudinal nature of the study also clarified the effect of USF1 variants on CVD risk factors followed in four examinations throughout adulthood. The three studies provided valuable information on the study of complex traits, highlighting the use of large study samples, the importance of replication, and the full coverage of the major allelic variants of the target genes to assure reliable findings. Although the genetic basis of coronary heart disease and ischemic stroke remains unknown, single genetic findings may facilitate the recognition of high-risk subgroups.

Male eating disorders and related traits : Genetic epidemiological study in Finnish twins

The aim of this study was to deepen the understanding of eating disorders, body image dissatisfaction and related traits in males by examining the epidemiology and genetic epidemiology of these conditions in representative population-based twin samples. The sample of Study I included adolescent twins from FinnTwin12 cohorts born 1983 87 and assessed by a questionnaire at ages 14 y (N=2070 boys, N=2062 girls) and 17 y (N=1857 boys, N=1984 girls). Samples of Studies II-V consisted of young adult twins born 1974-79 from FinnTwin16 cohorts (Study II N=1245 men, Study III N=724 men, Study IV N=2122 men, Study V N=2426 women and N=1962 men), who were assessed by a questionnaire at the age 22-28 y. In addition, 49 men and 526 women were assessed by a diagnostic interview. The overall response rates for both twin cohorts in all studies were 80-90%. In boys, mainly genetic factors (82%, 95% confidence interval [CI] 72-92) explained the covariation of self-esteem between the ages 14 y and 17 y, whereas in girls, environmental factors (69%, 95% CI 43-93) were the largest contributors. Of young men, 30% experienced high muscle dissatisfaction, while 12% used or had used muscle building supplements and/or anabolic steroids on a regular basis. Muscle dissatisfaction exhibited a robust association with the indicators of mental distress and a genetic component (42%, 95% CI 23-59) for its liability in this population was found. The variation of muscle-building substance use was primarily explained by the environmental factors. The incidence rate of anorexia nervosa in males for the age of 10-24 y was 15.7 (95% CI 6.6-37.8) per 100 000 person-years, and its lifetime prevalence by the young adulthood was 0.24% (95% CI 0.03-0.44). All detected probands with anorexia nervosa had recovered from eating disorders, but suffered from substantial psychiatric comorbidity, which manifested also in their co-twins. Additionally, male co-twins of the probands displayed significant dissatisfaction with body musculature, a male-specific feature of body dysmorphic disorder. All probands were from twin pairs discordant for eating disorders. Of the five male probands with anorexia nervosa, only one was from an opposite-sex twin pair. Among women from the opposite-sex pairs, the prevalence of DSM-IV or broad anorexia nervosa was no significantly different compared to that of the women from monozygotic pairs or from dizygotic same-sex pairs. The prevalence of DSM-IV or broad bulimia nervosa did not differ in opposite- versus same-sex female twin individuals either. In both sexes, the overall profile of indicators on eating disorders was rather similar between individuals from opposite-sex and same-sex pairs. In adolescence, development of self-esteem was differently regulated in boys compared to girls: this finding may have far-reaching implications on the etiology of sex discrepancy of internalizing and externalizing disorders. In young men, muscle dissatisfaction and muscle building supplement/steroid use were relatively common. Muscle dissatisfaction was associated with marked psychological distress such as symptoms of depression and disordered eating. Both genetic and environmental factors explained muscle dissatisfaction in the population, but environmental factors appeared to best explain the use of muscle-building substances. In this study, anorexia nervosa in boys and young men from the general population was more common, transient and accompanied by more substantial co-morbidity than previously thought. Co-twins of the probands with anorexia nervosa displayed significant psychopathology such as male specific symptoms of body dysmorphic disorder, but none of them had had an eating disorder: taken together, these traits are suggestive for an endophenotype of anorexia nervosa in males. Little evidence was found on that the risk for anorexia nervosa, bulimia nervosa, disordered eating or body dissatisfaction were associated with twin zygosity. Thus, it is unlikely that in utero femininization, masculinization or postnatal socialization according to the sex of the co-twin have a major influence on the later development of eating disorders or related traits.

Examination of Genetic Components Affecting Human Obesity-Related Quantitative Traits

Obesity increases the risk for several conditions, including type 2 diabetes mellitus, cardiovascular disease, hypertension, osteoarthirits and certain types of cancer. Twin- and family studies have shown that there is a major genetic component in the determination of body mass. In recent years several technological and scientific advance have been made in obesity research. For instance, novel replicated loci have been revealed by a number of genome wide association studies. This thesis aimed to investigate the association of genetic factors and obesity-related quantitative traits. The first study investigated the role of the lactase gene in anthropometric traits. We genetically defined lactose persistence by genotyping 31 720 individuals of European descent. We found that lactase persistence was significantly correlated with weight and body mass index but not with height. In the second study we performed the largest whole genome linkage scan for body mass index to date. The sample consisted of 4401 twin families and 10 535 individuals from six European countries. We found supporting evidence for two loci (3q29 and 7q36). We observed that the heritability estimate increased substantially when additional family members were removed from the analyses, which suggests reduced environmental variance in the twin sample. In the third study we assessed metabonomic, transcriptomic and genomic variation in a Finnish population cohort of 518 individuals. We formed gene expression networks to portray pathways and showed that a set of highly correlated genes of an inflammatory pathway associated with 80 serum metabolites (of 134 quantified measures). Strong association was found, for example, with several lipoprotein subclasses. We inferred causality by using genetic variation as anchors. The expression of the network genes was found to be dependent on the circulatory metabolite concentrations.

Dispersal and related life history traits in the Glanville fritillary butterfly

Most studies of life history evolution are based on the assumption that species exist at equilibrium and spatially distinct separated populations. In reality, this is rarely the case, as populations are often spatially structured with ephemeral local populations. Therefore, the characteristics of metapopulations should be considered while studying factors affecting life history evolution. Theoretical studies have examined spatial processes shaping the evolution of life history traits to some extent, but there is little empirical data and evidence to investigate model predictions. In my thesis I have tried to bridge the gap between theoretical and empirical studies by using the well-known Glanville fritillary (Melitaea cinxia) metapopulation as a model system. The long-term persistence of classic metapopulations requires sufficient dispersal to establish new local populations to compensate for local extinctions. Previous studies on the Glanville fritillary have shown that females establishing new populations are not a random sample from the metapopulation, but they are in fact more dispersive than females in old populations. Many other life-history traits, such as body size, fecundity and lifespan, may be related to dispersal rate. Therefore, I examined a range of correlated traits for their evolutionary and ecological consequences. I was particularly interested in how the traits vary under natural environmental conditions, hence all studies were conducted in a large (32 x 26 m) outdoor population cage built upon a natural habitat patch. Individuals for the experiments were sampled from newly-established and old populations within a large metapopulation. Results show that females originating from newly-established populations had higher within-habitat patch mobility than females from old populations. I showed that dispersal rate is heritable and that flight activity is related to variation in a gene encoding the glycolytic enzyme phosphoglucose isomerase. Both among-individual and among-population variation in dispersal are correlated with the reproductive performance of females, though I found no evidence for a trade-off between dispersal and fecundity in terms of lifetime egg production or clutch size. Instead, the results suggest that highly dispersive females from newly-established populations have a shorter lifespan than females from old populations, and that dispersive females may pay a cost in terms of reduced lifetime reproductive success due to increased time spent outside habitat patches. In summary, the results of this thesis show that genotype-dependent dispersal rate correlates with other life history traits in the Glanville fritillary, and that the rapid turnover of local populations (extinctions and re-colonisations) is likely to be the mechanism that maintains phenotypic variation in many life history traits at the metapopulation level.