Structure informationnelle et constructions du kabyle : Etude de trois types de phrase dans le cadre de la grammaire constructionnelle

Information structure and Kabyle constructions Three sentence types in the Construction Grammar framework The study examines three Kabyle sentence types and their variants. These sentence types have been chosen because they code the same state of affairs but have different syntactic structures. The sentence types are Dislocated sentence, Cleft sentence, and Canonical sentence. I argue first that a proper description of these sentence types should include information structure and, second, that a description which takes into account information structure is possible in the Construction Grammar framework. The study thus constitutes a testing ground for Construction Grammar for its applicability to a less known language. It constitutes a testing ground notably because the differentiation between the three types of sentences cannot be done without information structure categories and, consequently, these categories must be integrated also in the grammatical description. The information structure analysis is based on the model outlined by Knud Lambrecht. In that model, information structure is considered as a component of sentence grammar that assures the pragmatically correct sentence forms. The work starts by an examination of the three sentence types and the analyses that have been done in André Martinet s functional grammar framework. This introduces the sentence types chosen as the object of study and discusses the difficulties related to their analysis. After a presentation of the state of the art, including earlier and more recent models, the principles and notions of Construction Grammar and of Lambrecht s model are introduced and explicated. The information structure analysis is presented in three chapters, each treating one of the three sentence types. The analyses are based on spoken language data and elicitation. Prosody is included in the study when a syntactic structure seems to code two different focus structures. In such cases, it is pertinent to investigate whether these are coded by prosody. The final chapter presents the constructions that have been established and the problems encountered in analysing them. It also discusses the impact of the study on the theories used and on the theory of syntax in general.

Informaatiorakenteesta ja kabyylin konstruktioista Kolmen lausetyypin tarkastelua konstruktiokieliopin viitekehyksessä Tutkin väitöskirjassani informaatiorakenteen ilmaisemista kabyylin kielessä. Informaatiorakennetta koodaavia lauserakenteita kabyylissa ovat ennen kaikkea erilaiset dislokaatiot ja lohkolauseet. Tutkimukseni kohteena ovat nämä lausetyypit ja niiden varieteetit sekä ns. kanoninen lausetyyppi. Väitän ensinnä, että näiden lausetyyppien kielioppikuvausten tulisi sisältää niiden informaatiorakenne, ja toiseksi, että tällainen kuvaus on mahdollista toteuttaa Charles Fillmoren ja Paul Kayn luoman konstruktiokieliopin viitekehyksessä. Informaatiorakenteen analyysissa sovellan Knud Lambrechtin kehittämää mallia. Keskeinen kysymys työssäni on, millaisia informaatiorakenteen kategorioita afroaasialaisen kabyylin kuvaukseen tarvitaan. Miten nämä kategoriat poikkeavat esimerkiksi indoeurooppalaisten kielten kuvaukseen käytetyistä kategorioista? Poikkeavatko ne? Tärkeä selvitettävä asia on myös, miten konstruktiokielioppi selviää kabyylin tarjoamasta kuvaushaasteesta. Tutkimukseni alkaa kabyylin dislokaatiolauseen, lohkolauseen ja kanonisen lauseen aikaisempien, André Martinet n kehittämässä teoriakehyksessä tehtyjen tutkimusten tarkastelusta. Informaatiorakenteen teorioiden tarkastelun jälkeen esittelen konstruktiokielioppia ja Knud Lambrechtin informaatiorakenteen teoriaa. Analyysiluvuissa tarkastelen kussakin yhtä tutkimuksen kohteeksi valituista lausetyypeistä. Analyysit perustuvat puhuttuun aineistoon sekä elisitointiin. Prosodia tulee mukaan tutkimukseen silloin kun jokin syntaktinen rakenne näyttäisi koodaavan kahta eri fokusrakennetta; silloin on tärkeää tutkia erotetaanko fokusrakenteita toisistaan prosodisin keinoin. Työn lopussa esitän analyysiluvuissa perustetut konstruktiot ja niiden analysoinnissa kohtaamani ongelmat. Pohdin myös työni implikaatiota soveltamilleni teorioille sekä syntaksin teorioille yleensä.