Studies on the Effects of Property Taxation, Rent Control and Housing Allowances

Tämä väitöskirja koostuu asuntomarkkinoiden taloustieteellistä analyysia esittelevästä johdantoluvusta ja kolmesta tutkimuksesta, joissa analysoidaan asuntomarkkinoihin vaikuttavia politiikkatoimenpiteitä. Luvussa 2 tutkitaan Suomen kiinteistöverojärjestelmän vaikutusta asuntorakentamiseen. Vuonna 2001 tehtiin uudistus, jonka myötä kunnat voivat verottaa rakentamatonta asuintonttia korkeammalla veroasteella kuin rakennettua tonttia. Maanomistajan rakentamispäätöksen teoreettisen mallin mukaan rakentamattoman tontin korotettu kiinteistöveron pitäisi nopeuttaa rakentamista, mutta toisaalta myös rakentamiseen investoitu rahamäärä saattaa muuttua. Asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erolla on merkitystä. Empiiriset tulokset ovat sopusoinnussa teorian kanssa. Tulosten mukaan prosenttiyksikön nousu rakentamattoman ja rakennetun tontin veroasteiden erossa lisää omakotialoitusten määrää viidellä prosentilla lyhyellä aikavälillä. Luvussa 3 analysoidaan vuokrasääntelystä vuokralaisille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja. Vuokrasäännellyissä asunnoissa asuvat kotitaloudet hyötyvät vuokrasääntelystä alhaisen vuokran muodossa. Heille saattaa kuitenkin koitua myös haittaa siitä, että toiveita vastaavan asunnon löytäminen on vuokrasääntelytilanteessa vaikeaa, koska vapaille asunnoille on suuri määrä ottajia. Vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan vuokrien sääntely purettiin Suomessa asteittain vuosina 1992–1995. Tutkimuksen empiiriset tulokset viittaavat siihen, että vuokrasääntelyn aiheuttamista suurista eroista halutun ja todellisen asuntokulutuksen välillä koituvat hyvinvointitappiot kumosivat merkittävän osan matalien vuokrien hyödyistä vuokralaisille. Luvussa 4 tutkitaan Suomen asumistukijärjestelmän kannustinvaikutuksia. Asumistuen määrää rajoittavat asunnon pinta-alalle ja neliövuokralle asetetut ylärajat. Neliövuokrarajoite voidaan tulkita asumisen laatua rajoittavana tekijänä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa osoitetaan, että asumistukijärjestelmä luo vahvat kannustimet muuttaa asuntoihin, joissa pinta-ala- ja laaturajoitteet purevat. Empiiristen tulosten mukaan asumistukeen oikeutetut kotitaloudet eivät näytä reagoivan kannusteisiin. Tukeen oikeutettujen kotitalouksien asumisvalinnat suhteessa pinta-ala ja laaturajoitteisiin vastaavat muiden kotitalouksien valintoja ja asunnonvaihdon mahdollistama potentiaalinen asumistuen lisäys ei nosta muuttotodennäköisyyttä. Muuttamiseen liittyvät kustannukset ja vajavaiset tiedot tukijärjestelmästä saattavat selittää heikkoa reagointia asumistuen luomiin kannustimiin. Toinen mahdollinen selitys on asumistuen vajaakäyttö. Tutkimuksen mukaan vain 70–80 prosenttia asumistukeen oikeutetuista kotitalouksista nostaa tukea. Asumistuen hyödyntämisen todennäköisyys riippuu koulutustasosta, tuen määrästä ja tulo-odotuksista.

Tax Reform and Payout Policy:Do Shareholder Clienteles or Payout Policy Adjust?

Changes in taxation of corporate dividends offer excellent opportunities to study dividend clientele effects. We explore payout policies and ownership structures around a major tax reform that took place in Finland in 2004. Consistent with dividend clienteles affecting firms’ dividend policy decisions, we find that Finnish firms altered their dividend policies based on the changed tax incentives of their largest shareholders. While firms adjust their payout policies, our results also indicate that ownership structures of Finnish firms also changed around the 2004 reform, consistent with shareholder clienteles adjusting to the new tax system.

Tax havens and their impacts on the non-haven countries

Tax havens have attracted increasing attention from the authorities of non-haven countries. The financial crisis exacerbates the negative attitude to tax havens. Offshore zones are now under strong pressure from the international, both financial and political institutions. Thus, the thesis will focus on the current problem of the modern economy, namely tax havens and their impact on the non-haven countries. This thesis will be based on the several articles, in particular “Tax Competition With Parasitic Tax Havens” by Joel Slemrod and John D. Wilson (University of Michigan, 2009) and “Do Havens Divert Economic Activity” by James R. Hines Jr., C. Fritz Foley and Mihir A. Desai (Ross School of Business, 2005). This paper provides two completely different and contradictory viewpoints on the problem of coexisting tax havens and non-haven countries. There are two models, examined in this work, present two important researches. The first one will be concentrated on the positive effect from tax havens whereas the last model will be focused on the completely negative effect from offshore jurisdictions. The first model gives us a good explanation and proof of its statement why tax havens can positively influence on nearby high-tax countries. It describes that the existence of offshore jurisdictions can stimulate the growth of operations and facilitates economic activity in non-haven countries. In contrast to above mentioned, the model with quite opposite view was presented. This economic model and its analysis confirms the undesirability of the existence of offshore areas. Taking into consideration, that the jurisdictions choose their optimal policy, the elimination of offshores will have positive impact on the rest of countries. The model proofs the statement that full or partial elimination of tax havens raises the equilibrium level of the public good and increases country welfare. According to the following study, it can be concluded that both of the models provide telling arguments to prove their assertions. Thereby both of these points of view have their right to exist. Nevertheless, the ongoing debate concerning this issue still will raise a lot of questions.

The EC context for private forestry incentive evaluation.

XVIII IUFRO World Congress, Ljubljana 1986.