Harmoniaa ja riitasointuja : Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin liittyvät ihanteet Syon Abbeyn luostarissa (1415-1539)

Tutkimus käsittelee hyvinvointiin liittyviä ihanteita yksilön ja yhteisön näkökulmasta Syon Abbeyn birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla. Vuonna 1415 perustettu Syon Abbey kuului Englannin varakkaimpien luostarien joukkoon. Se noudatti Birgitan (1302/1303–1373) luostarisääntöä (Regula Salvatoris) ja oli säännön mukaisesti kaksoisluostari, jossa eli nunnien lisäksi myös veljiä. Tutkimuksen päälähteinä käytetään Birgitan sääntöä täydentäviä Syon Abbeyn luostaria varten kirjoitettuja sääntölisäyksiä sekä kahta nunnia varten laadittua hengellistä opaskirjaa. Hyvinvointiin liittyvät ihanteet on tässä tutkimuksessa jaoteltu fyysiseen, sosiaaliseen ja henkis-hengelliseen osa-alueeseen. Fyysisen hyvinvoinnin osalta tarkastellaan luostarin omaisuutta ja työnjakoa sekä ravintoon, vaatetukseen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Varakkaana luostarina Syon Abbey kykeni tarjoamaan asukkailleen tasokkaat elinolosuhteet. Luostaria johti abbedissa, joka jakoi harkintansa mukaan työtehtävät muille luostarin asukkaille. Nunnien vastuu luostarin talouden ja arkielämän järjestämisessä oli suuri. Veljien vastuulla oli sakramenttien toimittaminen, saarnaaminen ja hengellinen ohjaus. Monilla Syon Abbeyn asukkailla oli aristokraattinen syntyperä, ja tottumus korkeaan elintasoon näkyi muun muassa ruokahankinnoissa kalliina mausteina ja muina ylellisyystuotteina, vaikka ihanteena olikin kohtuullisuus. Fyysisiin tarpeisiin liittyviä säädöksiä perusteltiin terveellisyydellä ja tarkoituksenmukaisuudella. Nunnien henkinen työ edellytti, että he olivat hyvin ravittuja ja terveitä. Vaatetuksen tuli olla yhtenäinen, millä osoitettiin toisaalta yhteenkuuluvuutta, toisaalta erottauduttiin muista sääntökunnista ja maallikoista. Sosiaalinen hyvinvointi liittyy yksittäisen nunnan asemaan yhteisössä ja siihen, miten nunnien (sekä nunnien ja veljien) välistä kommunikaatiota säädeltiin. Lähteet osoittavat, että yhteisöelämän sujuvuutta pidettiin Syon Abbeyssä tärkeänä. Pahan puhuminen, toisten loukkaaminen, juoruilu, ylempien uhmaaminen ja puhuminen hiljaisuusaikoina oli kielletty. Toisia piti kohdella kunnioittavasti ja ystävällisesti, mutta kommunikointi olisi pitänyt rajoittaa välttämättömään. Kieltojen ja määräysten runsaslukuisuus nimenomaan kommunikointiin liittyen kertonee siitä, että näitä sääntöjä ei aina noudatettu. Erityisen tiukasti kontrolloitiin nunnien ja veljien keskinäistä yhteydenpitoa. Henkinen ja hengellinen hyvinvointi liittyy luostarin varsinaiseen tehtävään. Syon Abbeyllä oli maine oppineisuuden keskuksena. Kirjallisuuden rooli luostarin elämänihanteiden luojana oli merkittävä ja sen tarkoitus oli auttaa nunnia hoitamaan hyvin tärkeintä tehtäväänsä, yhteisten hetkipalvelusten toimittamista. Veljet ja ulkopuoliset käänsivät Syon Abbeyn nunnille kirjoja englanniksi, joten myös latinaa taitamattomilla oli mahdollisuus hankkia teologista tietämystä ja ymmärtää hetkipalvelusten sisältöä. Suuri kirjasto takasi hyvät lähtökohdat opiskelulle varsinkin, kun huomioidaan, että naisten mahdollisuudet saada opillista sivistystä olivat keskiajalla rajalliset. Yksilön hengellisen elämän tukeminen palveli yhteisöä, koska luostarin hengellinen työ nähtiin konkreettisena taisteluna pahaa vastaan. Vaikka luostari-ihanteet perusteltiin Syon Abbeyssä hengellisesti, myös maallisista tarpeista huolehdittiin, koska ne loppujen lopuksi palvelivat hengellisiä päämääriä.

Neutraalsus uudistekstides, kas seda on? : sukeldumissõda Eesti ja Soome pressis

Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöinyt Copterlinen helikopteri putosi mereen 10.8.2005. Tarkastelen aiheen uutisointia Viron ja Suomen lehdistössä ja siitä mediapalstoilla käytyä “sotaa”. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisin keinoin mediasotaa käydään. Analysoin lähemmin yhden artikkelin Iltasanomista, Iltalehdestä, Turun Sanomista, Helsingin Sanomista ja Õhtuleht- ja Postimees-lehdistä. Teoreettisena pohjana käytän Norman Faircloughin teoksessa Language and Power esitettyä kriittistä diskurssianalyysiä. Käytän lisäksi mm. Tiit Hennosten kirjaa Uudise käsiraamat ja Reet Kasikin artikkeleita tekstianalyysistä. Mediasotaan osallistuvat laatulehdiksi luokiteltavat Turun Sanomat, Eesti Päevaleht, Postimees ja Turun Sanomat ja iltapäivälehdiksi luokiteltavat Iltalehti, Iltasanomat ja Õhtuleht. Helsingin Sanomat ei osallistunut mediasotaan, vaan keskittyy objektiiviseen uutisointiin. Keskeisin keino luoda sukellussota on vastakkainasettelu. Suhteet virolaisten ja suomalaisten välillä luodaan kansalaisuussanoilla suomalaiset ja virolaiset. Lukijoille kategorisoidaan maailma virolaiseksi ja suomalaiseksi. Positiivisia ja negatiivisia seikkoja asetetaan vastakkain luomalla tekstin sisäisiä antonyymipareja kuten nopea/ hidas, pieni ryhmä/ suuri ryhmä. Toimittajat luovat lähteilleen ja osallistujille auktoriteettia antamalla heille vastakkain matalan tai korkean statuksen kuten ministeri/ kadunmies. --- Suomalaiset lehdet käyttävät toimittajien itse keksimiä metaforia. Ekspressiivisiä sanoja käytetään välittämään tunteita, asenteita ja ajatuksia. Artikkeleissa hämärretään agentit kieliopin avulla. Käyttämällä passiivia, refleksiivisiä verbejä ja subjektittomia lauseita, esitetään prosesseja toisenlaisina kuin ne ovat ja jätetään näin aktiiviset tekijät mainitsematta. Artikkeleiden alku- ja loppulauseita vertaillessa voi havaita, että syytöksiä, spekulaatioita ja väitteitä esiintyy artikkeleiden otsikoissa ja ensimmäisissä lauseissa. Suomalaiset puolustautuvat huonojen pelastustyöntekijöiden leimaa vastaan ja virolaiset puolestaan oppipojan leimaa vastaan. Vasta-argumentteja tuodaan vain vähän ja ne sijoitetaan viimeisiksi. Molempien maiden lehdistöt kritisoivat viranomaisia. Artikkelit eivät noudata ideaaliuutisen kriteerejä.

Ravintoa keholle, ruokaa mielelle : vertailututkimus pohjoismaisten nuorten ruokatottumuksista kotona ja koulussa

Aims. The main meals that youngsters have during the day are eaten at home and at school. In the Nordic countries breakfast and supper are often eaten with other members of the family. The way that Nordic countries arrange the school lunch and the frequency of family meals differ between countries. However, the challenges related to eating habits of the young are surprisingly similar. The aim of this study is to discuss how the Nordic countries could support youngsters’ healthy eating habits. This study was carried out as a part of a Nordic research project and it completed the work done by Kauppinen (2009) and Niemi (2009) in their Master’s Theses. The research questions are: 1. How do the youngsters evaluate their own eating habits and those of their family? 2. How do the youngsters evaluate the influence of home, family and school on their own eating habits? 3. What kind of relationship exists between eating at home and at school according to the data? Data and methods. A quantitative internet-based survey was used to collect data (N=1539) on the 9th graders conceptions and understandings. The survey consisted of respondents from Finland (N=586), Sweden (N=427), Denmark (N=295) and Norway (N=246). In this study the whole data to the appropriate extent was analyzed. The analysis was done with the SPSS-software and included examination of means, standard deviations, cross-tabulations, Pearson´s correlations, Chi-squared -tests, t-tests and one-way analysis of variance (ANOVA). The results were compaired between the countries and between sexes. Results and discussion. The studied youngsters evaluated their own eating habits positively. There were statistically signifigant differences (p< .05) between countries concerning the people who influence the youngsters’ healthy eating habits. Youngsters from Finland and Sweden considered making healthy choices at school easier than those from Denmark and Norway. Also eating a so called healthy lunch at school was more common in Finland and in Sweden. Eating breakfast and eating a healthy meal at school had a statistically significant interconnection (p< .001). The differences between sexes were not equal between the countries. The results supported those from previous studies, but also raised ideas for further study. Youngsters’ near environments should support their possibilities to make healthy choices and to participate to the decicion making process. Co-operation between the Nordic countries and between the home and the school is important. Listening to the youngsters’ own voice is a challence and a possibility for developing both home economics education and research in this area. Key words: Nordic countries, youngsters, healthy eating habits, eating at home, school meals

Testicular function in adolescent boys with Klinefelter syndrome

Klinefelter syndrome (KS) is the most frequent karyotype disorder of male reproductive function. Since its original clinical description in 1942 and the identification of its chromosomal basis 47,XXY in 1959, the typical KS phenotype has become well recognized, but the mechanisms behind the testicular degeneration process have remained unrevealed. This prospective study was undertaken to increase knowledge about testicular function in adolescent KS boys. It comprised a longitudinal follow-up of growth, pubertal development, and serum reproductive hormone levels in 14 prepubertal and pubertal KS boys. Each boy had a testicular biopsy that was analyzed with histomorphometric and immunohistochemical methods. The KS boys had sufficient testosterone levels to allow normal onset and progression of puberty. Their serum testosterone levels remained within the low-normal range throughout puberty, but from midpuberty onwards, findings like a leveling-off in testosterone and insulin-like factor 3 (INSL3) concentrations, high gonadotropin levels, and exaggerated responses to gonadotropin-releasing hormone stimulation suggest diminished testosterone secretion. We also showed that the Leydig cell differentiation marker INSL3 may serve as a novel marker for onset and normal progression of puberty in boys. In the KS boys the number of germ cells was already markedly lower at the onset of puberty. The pubertal activation of the pituitary-testicular axis accelerated germ cell depletion, and germ cell differentiation was at least partly blocked at the spermatogonium or early primary spermatocyte stages. The presence of germ cells correlated with serum reproductive hormone levels. The immature Sertoli cells were incapable of transforming to the adult type, and during puberty the degeneration of Sertoli cells increased markedly. The older KS boys displayed an evident Leydig cell hyperplasia, as well as fibrosis and hyalinization of the interstitium and peritubular connective tissue. Altered immunoexpression of the androgen receptor (AR) suggested that in KS boys during puberty a relative androgen deficiency develops at testicular level. The impact of genetic features of the supernumerary X chromosome on the KS phenotype was also studied. The present study suggests that parental origin of the supernumerary X chromosome and the length of the CAG repeat of the AR gene influence pubertal development and testicular degeneration. The current study characterized by several means the testicular degeneration process in the testes of adolescent KS boys and confirmed that this process accelerates at the onset of puberty. Although serum reproductive hormone levels indicated no hypogonadism during early puberty, the histological analyses showed an already markedly reduced fertility potential in prepubertal KS boys. Genetic features of the X chromosome affect the KS phenotype.

Expected Performance of the ATLAS Experiment - Detector, Trigger and Physics

A detailed study is presented of the expected performance of the ATLAS detector. The reconstruction of tracks, leptons, photons, missing energy and jets is investigated, together with the performance of b-tagging and the trigger. The physics potential for a variety of interesting physics processes, within the Standard Model and beyond, is examined. The study comprises a series of notes based on simulations of the detector and physics processes, with particular emphasis given to the data expected from the first years of operation of the LHC at CERN.