Ravintoa keholle, ruokaa mielelle : vertailututkimus pohjoismaisten nuorten ruokatottumuksista kotona ja koulussa

Aims. The main meals that youngsters have during the day are eaten at home and at school. In the Nordic countries breakfast and supper are often eaten with other members of the family. The way that Nordic countries arrange the school lunch and the frequency of family meals differ between countries. However, the challenges related to eating habits of the young are surprisingly similar. The aim of this study is to discuss how the Nordic countries could support youngsters’ healthy eating habits. This study was carried out as a part of a Nordic research project and it completed the work done by Kauppinen (2009) and Niemi (2009) in their Master’s Theses. The research questions are: 1. How do the youngsters evaluate their own eating habits and those of their family? 2. How do the youngsters evaluate the influence of home, family and school on their own eating habits? 3. What kind of relationship exists between eating at home and at school according to the data? Data and methods. A quantitative internet-based survey was used to collect data (N=1539) on the 9th graders conceptions and understandings. The survey consisted of respondents from Finland (N=586), Sweden (N=427), Denmark (N=295) and Norway (N=246). In this study the whole data to the appropriate extent was analyzed. The analysis was done with the SPSS-software and included examination of means, standard deviations, cross-tabulations, Pearson´s correlations, Chi-squared -tests, t-tests and one-way analysis of variance (ANOVA). The results were compaired between the countries and between sexes. Results and discussion. The studied youngsters evaluated their own eating habits positively. There were statistically signifigant differences (p< .05) between countries concerning the people who influence the youngsters’ healthy eating habits. Youngsters from Finland and Sweden considered making healthy choices at school easier than those from Denmark and Norway. Also eating a so called healthy lunch at school was more common in Finland and in Sweden. Eating breakfast and eating a healthy meal at school had a statistically significant interconnection (p< .001). The differences between sexes were not equal between the countries. The results supported those from previous studies, but also raised ideas for further study. Youngsters’ near environments should support their possibilities to make healthy choices and to participate to the decicion making process. Co-operation between the Nordic countries and between the home and the school is important. Listening to the youngsters’ own voice is a challence and a possibility for developing both home economics education and research in this area. Key words: Nordic countries, youngsters, healthy eating habits, eating at home, school meals

Tavoitteet. Nuori syö päivän pääateriansa kotona ja koulussa. Kotona ja perheen kanssa syötävistä aterioista keskeisimpiä ovat aamupala ja päivällinen, jotka usein pohjoismaissa nautitaan muiden perheenjäsenten kanssa. Pohjoismaiden välillä on eroja esimerkiksi perheaterian yleisyydessä ja kouluaterian järjestämisen tavassa. Nuorten syömiseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin kaikissa maissa yllättävän samanlaisia. Tutkielmani tarkoituksena onkin koti- ja koulunäkökulmaa vertaillen pohtia, millaisia keinoja nuorten terveellisten ruokatottumusten tukemiseen voisi olla eri pohjoismaissa. Opinnäytetyö toteutettiin osana yhteispohjoismaista projektia ja se täydentää Niemen (2009) ja Kauppisen (2009) pro gradu -tutkielmia. Tutkimuksen pääkysymyksiä on kolme: 1. Millaisiksi nuoret arvioivat omat ja perheensä ruokatottumukset? 2. Millaisina nuoret kokevat kodin ja koulun vaikutukset omiin ruokatottumuksiinsa? 3. Millaisina nuorten kotona ja koulussa syömisen väliset yhteydet näyttäytyvät aineiston valossa? Aineisto ja menetelmät. Määrällinen aineisto kerättiin vuonna 2007 internetkyselynä yhdeksäsluokkalaisilta pohjoismaisilta nuorilta (N=1539). Aineisto koostui suomalaisten (N=582), norjalaisten (N=246), tanskalaisten (N=295) sekä ruotsalaisten (N=416) nuorten vastauksista. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin koko aineistoa soveltuvin osin. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla keskilukujen, ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaation, parillisen t-testin, Khin neliö -testin sekä yksisuuntaisen varianssianalyysin (ANOVA) avulla. Tuloksia vertailtiin maittain ja sukupuolen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen nuoret arvioivat omia ruokatottumuksiaan myönteisesti. Omiin ruokatottumuksiin vaikuttavien tahojen painotuksissa oli tilastollisesti merkitseviä (p< .05) eroja tutkittavien maiden välillä. Ruokavalintojen tekeminen koulussa koettiin helpommaksi Ruotsissa ja Suomessa eli maissa, joissa on yhteinen kouluruokailu. Näissä maissa myös niin sanotun terveellisen koululounaan syöminen oli yleisempää. Aamupalan syömisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveellisen koululounaan syömiseen kaikissa tutkituissa maissa (p<.001). Erot tyttöjen ja poikien välillä olivat erilaisia eri maissa. Tulokset tukivat aiempien tutkimusten tuloksia, mutta herättivät myös jatkotutkimusideoita. Terveellisten ruokatottumusten kannalta on tärkeää, että nuorten lähiympäristöt tukevat heidän mahdollisuuksiaan tehdä hyviä valintoja ja osallistua päätöksentekoprosesseihin. Pohjoismainen yhteistyö, kodin ja koulun yhteistyö sekä nuorten oman äänen huomioiminen ovat kotitalousopetuksen kehittämisen sekä tutkimuksen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Avainsanat: Pohjoismaat, nuoret, terveelliset ruokatottumukset, kotona syöminen, koululounas