The paribhasas arthavadgrahane nanarthakasya, laksanapratipadoktayoh pratipadoktasyaiva grahanam and ekadesavikrtam ananyavat : Studies on some Metarules in Paninian system

In his grammatical treatise, the Astadhyayi, Panini includes sutras that state guiding rules for the right interpretation and application of his other directly grammatical sutras. These sutras are called paribhasas. In addition to these paribhasas, the various commentaries on Panini frequently invoke supplementary paribhasas which are not stated explicitly in his Astadhyayi. These paribhasas have been a subject of study since early times after Panini and have also occupied modern scholars on Panini s grammar. In regard to most of them, it remains unsettled even today whether they are used in the Astadhyayi, where they apply, what is their role, and whether they are necessary in arriving at the desired grammatical form. Some scholars go even further and argue that none of such paribhasas were intended by Panini. This study aims to settle this question by dealing with three such of these paribhasas individually considering all the information available in the commentaries in their regard and examining the cases in which, according to commentaries, the paribhasas apply. I select the paribhasas arthavadgrahane nanarthakasya, laksanapratipadoktayoh pratipadoktasyaiva grahanam and ekadesavikrtam ananyavat, which are all considered nyayasiddha or lokanyayasiddha; they express logical and obvious principles which are found in daily life. On this basis, Paniniyas explain why Panini did not mention them in the Astadhyayi. I discuss each paribhasa separately and all the issues it involves. I present and explain the cases where the specified paribhasas are invoked in the major commentaries, the Mahabhasya, the Kasika and the Siddhantakaumudi and the arguments found in the commentaries concerning these cases. If available, I supply other solutions to the difficulties for which these paribhasas are invoked. The study aims to make the issue of these paribhasas clearer, which will help us to reach a solution to the key question, that is, whether Panini has presupposed them in his Astadhyayi. My study shows that Panini has presupposed the paribhasa ekadesavikrtam ananyavat (or a similar principle). He also may have used the paribhasa arthavadgrahane nanarthakasya (or a similar principle) as this paribhasa does not lead to undesired results. As for the paribhasa laksanapratipadoktayoh pratipadoktasyaiva grahanam (or a similar principle), the original scope of this paribhasa was clearly extended by later Paniniyas. Moreover, their interpretation of this paribhasa conflicts with Panini s procedure. If Panini has used this paribhasa, he has used it in a very limited way.

Uso del pronombre personal sujeto de la primera persona del singular en español y portugués hablados: factores semánticos y pragmáticos

Tutkimuksen aihe on subjektipronominin ei-pakollinen käyttö finiittisten verbimuotojen yhteydessä espanjan ja portugalin kielessä. Tutkimuskohteena ovat yksikön ensimmäisen persoonan verbimuodot Espanjassa ja Portugalissa kerätyissä puhekielen korpuksissa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä semanttiset ja pragmaattiset tekijät vaikuttavat subjektipronominin ei-pakollisen käytön yleisyyteen ja mitä systemaattisia eroja subjektipronominin käytössä on espanjan ja portugalin välillä. Tutkimus kuuluu korpuslingvistiikan alaan ja ensisijaisena tutkimusmetodina on kvantitatiivinen vertailu. Tutkimus osoittaa, että yksikön ensimmäisen persoonan subjektipronominin ei-pakollinen käyttö on käytännössä kaikissa konteksteissa yleisempää portugalissa kuin espanjassa. Tätä eroa voidaan selittää kielten konstituenttirakenteen typologisella erilaisuudella. Subjektin semanttinen rooli on tutkimuksen perusteella sidoksissa subjektipronominin käyttöön enemmän espanjassa kuin portugalissa, mutta kummassakaan kielessä subjektipronominin käyttöä ei voida selittää pelkästään subjektin semanttisella roolilla. Molemmissa kielissä samanviitteisyys edellisen subjektin kanssa vähentää subjektipronominin käyttöä, kun taas subjektipronominin ei-referentiaalinen käyttö ja toisaalta verbin ilmaiseman toiminnan irreaalisuus lisäävät sitä. Tutkimustulokset antavat aihetta lisätutkimukseen pronominien ja verbien ei-referentiaalisesta ja irreaalisesta käytöstä espanjassa ja portugalissa sekä typologi-seen tutkimukseen subjektipronominien käyttöön vaikuttavista tekijöistä eri kielissä.