Offering Development in the Restaurant Sector. A Comparison Between Customer Perceptions and Management Beliefs

The present study concentrates on a small – but important – area of marketing: offering development within the service sector, more exactly the restaurant sector. The empirical part of the study has been carried out in the Helsinki metropolitan area using six successful restaurants. First, a conceptual offering development model is developed based on how the management perceives the offering development processes. Second, customer perceptions of offerings and management beliefs about how the customers perceive the offerings are analysed. Finally, an extended offering development model is created based on the management perceptions (the first model) as well as on observed gaps between customer perceptions of offerings and management beliefs about the customer perceptions. The study reveals that customer perceptions and management beliefs are rather similar but also that some differences exist. These differences are taken into account in the extended offering development model (the second model). The empirical data was collected through interviews and surveys. All together 393 customers and 14 managers participated in the study. The study suggests that successful offering development has to be closely connected with the general strategy of the company. A shared vision within the company in combination with a systematic strategic offering development process create a sound basis for the practical development work. The main contribution of the study is the extended offering development model forming a framework for further studies within the area.

Applications of Treatment Effects Models and Semiparametric Estimation

This thesis is composed of an introductory chapter and four applications each of them constituting an own chapter. The common element underlying each of the chapters is the econometric methodology. The applications rely mostly on the leading econometric techniques related to estimation of causal effects. The first chapter introduces the econometric techniques that are employed in the remaining chapters. Chapter 2 studies the effects of shocking news on student performance. It exploits the fact that the school shooting in Kauhajoki in 2008 coincided with the matriculation examination period of that fall. It shows that the performance of men declined due to the news of the school shooting. For women the similar pattern remains unobserved. Chapter 3 studies the effects of minimum wage on employment by employing the original Card and Krueger (1994; CK) and Neumark and Wascher (2000; NW) data together with the changes-in-changes (CIC) estimator. As the main result it shows that the employment effect of an increase in the minimum wage is positive for small fast-food restaurants and negative for big fast-food restaurants. Therefore, it shows that the controversial positive employment effect reported by CK is overturned for big fast-food restaurants and that the NW data are shown, in contrast to their original results, to provide support for the positive employment effect. Chapter 4 employs the state-specific U.S. data (collected by Cohen and Einav [2003; CE]) on traffic fatalities to re-evaluate the effects of seat belt laws on the traffic fatalities by using the CIC estimator. It confirms the CE results that on the average an implementation of a mandatory seat belt law results in an increase in the seat belt usage rate and a decrease in the total fatality rate. In contrast to CE, it also finds evidence on compensating-behavior theory, which is observed especially in the states by the border of the U.S. Chapter 5 studies the life cycle consumption in Finland, with the special interest laid on the baby boomers and the older households. It shows that the baby boomers smooth their consumption over the life cycle more than other generations. It also shows that the old households smoothed their life cycle consumption more as a result of the recession in the 1990s, compared to young households.

The Commercial Structure of Pedestrian Streets and Shopping Districts - Three Cases from Finland

Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.