Personnel Managers and Crisis Situations. Emotion-handling Strategies

This study focuses on personnel managers in crisis situations. The interviewed personnel managers referred to emotions as a central element to be dealt with in a crisis. However, until recently, the exploration of emotions in organisational life has been de-emphasised or ignored. This study aims to bring to the surface aspects of personnel work that have so far been neglected or remained invisible. It specifically examines how personnel managers handle employees’ and their own emotions in a crisis. Based on the interviews, a number of emotional episodes were constructed. They describe the type and context of the crisis and the person(s) whose emotions are handled. The main findings of the study are the five emotion-handling strategies that could be constructed from the data. The negotiation-like manner in which personnel managers handled emotions in crisis situations proved especially interesting. They were actually negotiating emotional value for their organisations. Further, they handled their own emotions within the frame of two logics of appropriateness labelled mothering and guide-following. The episodes described also enabled identification of the values enacted by the personnel managers in handling emotions. The study provides descriptive information on emotion handling, a current and relevant feature in the practice of personnel management. It seeks to offer a frame for developing practical principles that can be helpful in a crisis. It also offers the opportunity to consider a variety of difficult situations that personnel managers may confront in their work.

Heila-tietojärjestelmäprojekti ja sen ongelmat : Tutkimus Helsingin yliopiston henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kehitys- ja käyttöönottotyöstä asiakkaan näkökulmasta

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää Helsingin yliopiston Heila-tietojärjestelmän kehitysprojektin kulkua vuosina 1994-1999. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää minkälaisia ongelmia projektissa oli esiintynyt. Tutkimuksen aineisto oli projektin dokumentaatio, jossa pääaineistona olivat projektin johto- ja projektiryhmien kokouspöytäkirjat, tilanneraportit ja muut määrämuotoiset projektidokumentit. Lisäksi käytettävissä oli muuta aineistoa, kuten Heila-projektia käsitteleviä sähköpostiviestejä ja yleisönosaston kirjoituksia. Tutkimuksessa aineistoa kuvattiin kertomuksellisesti, projektin tapahtumat kirjattiin kertomukseksi kronologisessa järjestyksessä. Aineistoa analysoitiin toisen tutkimustehtävän mukaisesti sisällön analyysillä, ja tästä tuloksena oli projektin ongelmien luokittelu. Lopuksi tarkasteltiin projektin etenemiskertomuksen ja ongelmien luokittelun suhdetta. Kohteena ollut projekti viivästyi aikataulustaan kaikissa vaiheissa: toteutus- ja käyttöönotot viivästyivät useita kuukausia. Projektissa ilmeni resurssipulaa, välillä toimittajan ja välillä asiakkaan eli Helsingin yliopiston puolella. Lisäksi ohjelman sisältöalue oli niin monimutkainen, että se aiheutti vaikeuksia toteutuksessa ja käytössä. Järjestelmän suorituskyky ei vastannut sovittua, käyttöönottojen jälkeen jopa yksinkertainen tallennustoiminto saattoi kestää useita minuutteja, eikä normaaleja työtoimintoja saatu hoidettua. Helsingin yliopisto teki useita kirjallisia huomautuksia ja korvausvaatimuksia toimittajalle. Ongelmat jakautuivat toimintatapoihin liittyviin ongelmiin ja teknisiin ongelmiin. Toimintatapoihin liittyvät ongelmat sisälsivät käyttäjien huomiointiin ja projektin läpivientiin liittyviä ongelmia. Tekniset ongelmat jakautuivat kolmeen alakategoriaan: suorituskyvyn ongelmat, ohjelman ominaisuuksiin liittyvät ongelmat sekä yhteyksiin liittyvät ongelmat. Kukin alakategoria jakautui luokkiin. Projektin etenemistä arvioitiin suhteessa sen toteuttamista ohjanneeseen Helsingin yliopiston yhteistyöprojektien laatuohjeeseen, sekä Niemen (1993) malliin tietojärjestelmäprojektien läpiviennistä. Ongelmien luokittelua verrattiin Niemen (1993) arvioon projektien ongelmista. Projektin onnistumista arvioitiin Saarisen ja Sääksjärven (1992) projektin onnistumisen teorian avulla. Tulosten perusteella on mahdollista tarkastella muita projekteja, ja ongelmaluokitusten perusteella havaita potentiaaliset ongelmat. Siten voidaan parantaa työskentelyolosuhteita ja onnistumisen edellytyksiä tietojärjestelmäprojekteissa. Avainsanat: Tietojärjestelmät, projektityö, ongelmat Keywords: Information systems, project work, problems

Henkilöstöjohtamisen tehostaminen valtionhallinnossa henkilöstötilinpäätös-informaation avulla. Empiirinen tutkimus Suomen valtionhallinnossa tuotettavan henkilöstötilinpäätösinformaation arvosta johtamisessa

Tutkimuksessa selvitetään, edistääkö Suomen valtionhallinnossa tuotettava henkilöstötilinpäätösinformaatio henkilöstöprosesseihin perustuvan henkilöstöstrategian tehokasta toteuttamista. Tutkimuksen uutuusarvo alan kansainvälisen tutkimuksen kentässä perustuu laaja-alaiseen tarkastelunäkökulmaan. Tämän mahdollisti tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä käytössä oleva monipuolinen, yhtenäisiin käsitteisiin perustuva ja useita vuosia koskeva henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuaineisto. Aikaisempien tutkimusten usein yksittäisiin tekijöihin perustuvasta analyysistä poiketen, tutkimuksella selvitettiin henkilöstön johtamiseen ja tuloksellisuuteen sidoksissa olevien tekijöiden vaikutuksia laajoina kokonaisuuksina, koskien kaikkia henkilöstön johtamisprosesseja. Tutkimus avaa uusia näköaloja henkilöstöinformaation hyväksikäytölle henkilöstön eri johtamisprosesseissa, jotka liittyvät saumattomasti organisaation toimintaan ja kokonaisjohtamiseen. Käytetty henkilöstön johtamisprosessikeskeinen tarkastelukulma auttaa ymmärtämään henkilöstön osaamisen, motivaation, työhyvinvoinnin, johtamisen ja palkinnan yhteyksiä sekä toisiinsa että organisaation pitkäjänteiseen toimintaan ja tuloksellisuuteen. Tutkimuksen keskeinen tavoite on motivoida johtoa, esimiehiä ja HR -ammattilaisia entistä enemmän hyväksikäyttämään henkilöstöön liittyvää analysoitua tietoa henkilöstöstrategioiden teon ja käytäntöön viennin, johtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuvälineenä.

Use of Document Management Systems - a Case Study of the Finnish Construction Industry

Triggered by the very quick proliferation of Internet connectivity, electronic document management (EDM) systems are now rapidly being adopted for managing the documentation that is produced and exchanged in construction projects. Nevertheless there are still substantial barriers to the efficient use of such systems, mainly of a psychological nature and related to insufficient training. This paper presents the results of empirical studies carried out during 2002 concerning the current usage of EDM systems in the Finnish construction industry. The studies employed three different methods in order to provide a multifaceted view of the problem area, both on the industry and individual project level. In order to provide an accurate measurement of overall usage volume in the industry as a whole telephone interviews with key personnel from 100 randomly chosen construction projects were conducted. The interviews showed that while around 1/3 of big projects already have adopted the use of EDM, very few small projects have adopted this technology. The barriers to introduction were investigated through interviews with representatives for half a dozen of providers of systems and ASP-services. These interviews shed a lot of light on the dynamics of the market for this type of services and illustrated the diversity of business strategies adopted by vendors. In the final study log files from a project which had used an EDM system were analysed in order to determine usage patterns. The results illustrated that use is yet incomplete in coverage and that only a part of the individuals involved in the project used the system efficiently, either as information producers or consumers. The study also provided feedback on the usefulness of the log files.

Work/Family Reconciliation: Corporate Management, Family Policies, and Gender Equality in the Finnish Context

Work/family reconciliation is a crucial question for both personal well-being and on societal level for productivity and re-production throughout the Western world. This thesis examines work/family reconciliation on societal and organisational level in the Finnish context. The study is based on an initial framework, developing it further and analysing the results with help of it. The methodology of the study is plural, including varying epistemological emphasis and both quantitative and qualitative methods. Policy analysis from two different sectors is followed by a survey answered by 113 HR-managers, and then, based on quantitative analyses, interviews in four chosen case companies. The central findings of the thesis are that there indeed are written corporate level policies for reconciling work and family in companies operating in Finland, in spite of the strong state level involvement in creating a policy context in work/family reconciliation. Also, the existing policies vary in accessibility and use. The most frequently used work/family policies still are the statutory state level policies for family leave, taking place when a baby is born and during his or her first years. Still, there are new policies arising, such as a nurse for an employee’s child who has fallen ill, that are based on company activity only, which shows in both accessibility and use of the policy. Reasons for developing corporate level work/family policies vary among the so-called pro-active and re-active companies. In general, family law has a substantial effect for developing corporate level policies. Also headquarter gender equality strategies as well as employee demands are important. In regression analyses, it was found that corporate image and importance in recruitment are the foremost reasons for companies to develop policies, not for example the amount of female employees in the company. The reasons for policy development can be summarized into normative pressures, coercive pressures and mimetic pressures, in line with findings from institutional theory. This research, however, includes awareness of different stakeholder interests and recognizes that institutional theory needs to be complemented with notions of gender and family, which seem to play a part in perceived work/family conflict and need for further work/family policies both in managers’ personal lives and on the organisational level. A very central finding, demanding more attention, is the by HR managers perceived change in values towards work and commitment towards organisation at the youngest working generation, Generation Y. This combined with the need for key personnel has brought new challenges to companies especially in knowledge business and will presumably lead to further development of flexible practices in organisations. The accessibility to this flexibility seems to, however, be even more dependent on the specific knowledge and skills of the employee. How this generation will change the organisations remains to be seen in further research.