To reactivate or not to reactivate : Control of KSHV lytic replication is essential for apoptosis in response to p53 restoration

Kaposi's sarcoma herpesvirus (KSHV) is an oncogenic human virus and the causative agent of three human malignancies: Kaposi's sarcoma (KS), Multicentric Castleman's Disease (MCD), and primary effusion lymphoma (PEL). In tumors, KSHV establishes latent infection during which it produces no infectious particles. Latently infected cells can enter the lytic replication cycle, and upon provision of appropriate cellular signals, produce progeny virus. PEL, commonly described in patients with AIDS, represents a diffuse large-cell non-Hodgkin's lymphoma, with median survival time less than six months after diagnosis. As tumor suppressor gene TP53 mutations occur rarely in PEL, the aim of this thesis was to investigate whether non-genotoxic activation of the p53 pathway can eradicate malignant PEL cells. This thesis demonstrates that Nutlin-3, a small-molecule inhibitor of the p53-MDM2 interaction, efficiently restored p53 function in PEL cells, leading to cell cycle arrest and massive apoptosis. Furthermore, we found that KSHV infection activated DNA damage signaling, rendering the cells more sensitive to p53-dependent cell death. We also showed in vivo the therapeutic potential of p53 restoration that led to regression of subcutaneous and intraperitoneal PEL tumor xenografts without adversely affecting normal cells. Importantly, we demonstrated that in a small subset of intraperitoneal PEL tumors, spontaneous induction of viral reactivation dramatically impaired Nutlin-3-induced p53-mediated apoptosis. Accordingly, we found that elevated KSHV lytic transcripts correlated with PEL tumor burden in animals and that inhibition of viral reactivation in vitro restored cytotoxic activity of a small-molecule inhibitor of the p53-MDM2 interaction. Latency provides a unique opportunity for KSHV to escape host immune surveillance and to establish persistent infections. However, to maintain viral reservoirs and spread to other hosts, KSHV must be reactivated from latency and enter into the lytic growth phase. We showed that phosphorylation of nucleolar phosphoprotein nucleophosmin (NPM) by viral cyclin-CDK6 is critical for establishment and maintenance of the KSHV latency. In short, this study provides evidence that the switch between latent phase and lytic replication is a critical step that determines the outcome of viral infection and the pathogenesis of KSHV-induced malignancies. Our data may thus contribute to development of novel targeted therapies for intervention and treatment of KSHV-associated cancers.

Social-class inequalities in ill health - the contribution of physical workload

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset erot sairastavuudessa ja alentuneessa toimintakyvyssä, sekä fyysisen työkuormituksen ja joidenkin muiden työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa. Tässä julkaistu yhteenveto sisältää tulosten yhteenvedon lisäksi myös tutkimusta koskevien käsitteellisten ja teoreettisten kysymysten sekä tutkimustradition kriittisen katsauksen. Työn päätavoitteita olivat 1) tutkia fyysisesti kuormittavan työn, ja jossain määrin muiden työolojen osuutta yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin sairaudessa ja toimintakyvyn alentuneisuudessa; 2) tutkia työn fyysisen kuormittavuuden, työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnan (decision latitude), luokka-aseman, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksia heikentyneeseen terveydentilaan; sekä 3) tutkia missä määrin mekaanisten työaltisteiden ja tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden välinen yhteys voi selittää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja heikentyneessä yleisessä terveydentilassa. Tutkittavat olivat keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Analyysit perustuivat poikittaisasetelmaan, ja käytetty aineisto oli Helsinki Health Studyn vuosien 2000 ja 2002 välillä kerättyä aineistoa. Analyyseihin käytetyssä aineistossa oli 3740:stä 8002:een tutkittavaa. Tulosten perusteella fyysisillä (sekä fysikaalisilla) työoloilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin yleisessä sairastavuudessa, toimintakyvyn heikentymisessä, tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa sekä itsearvioidussa terveydentilassa. Naisilla lähes puolet heikentyneen toimintakyvyn ja koetun terveydentilan luokkaeroista vaikutti olevan selitettävissä fyysisellä työkuormituksella. Hallintamahdollisuuksien ei havaittu merkittävästi muuttavan fyysisen kuormituksen vaikutusta toimintakykyyn. Fyysisen kuormittavuuden terveysvaikutus voimistui kasvavan iän mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Osa, mutta ei koko fyysisen kuormituksen vaikutus yhteiskuntaluokkien eroihin heikentyneessä terveydessä vaikutti välittyvän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kautta. Terveys ja sairaus eivät ole yhtenäisiä tiloja, ja siksi monet eri sosiaalisesti ja rakenteellisesti määräytyvät olosuhteet todennäköisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten terveyserojen syntymiseen. Fyysis-materiaalisten olojen vaikutusta terveyserojen syntyyn nyky-yhteiskunnassa on mahdollisesti aliarvioitu. Yhteiskuntaluokkien väliset erot fyysis-materiaalisissa olosuhteissa eivät ole kadonneet, ja nämä erot todennäköisesti vaikuttavat terveyserojen syntyyn.