Social-class inequalities in ill health - the contribution of physical workload

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset erot sairastavuudessa ja alentuneessa toimintakyvyssä, sekä fyysisen työkuormituksen ja joidenkin muiden työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa. Tässä julkaistu yhteenveto sisältää tulosten yhteenvedon lisäksi myös tutkimusta koskevien käsitteellisten ja teoreettisten kysymysten sekä tutkimustradition kriittisen katsauksen. Työn päätavoitteita olivat 1) tutkia fyysisesti kuormittavan työn, ja jossain määrin muiden työolojen osuutta yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin sairaudessa ja toimintakyvyn alentuneisuudessa; 2) tutkia työn fyysisen kuormittavuuden, työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnan (decision latitude), luokka-aseman, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksia heikentyneeseen terveydentilaan; sekä 3) tutkia missä määrin mekaanisten työaltisteiden ja tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden välinen yhteys voi selittää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja heikentyneessä yleisessä terveydentilassa. Tutkittavat olivat keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Analyysit perustuivat poikittaisasetelmaan, ja käytetty aineisto oli Helsinki Health Studyn vuosien 2000 ja 2002 välillä kerättyä aineistoa. Analyyseihin käytetyssä aineistossa oli 3740:stä 8002:een tutkittavaa. Tulosten perusteella fyysisillä (sekä fysikaalisilla) työoloilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin yleisessä sairastavuudessa, toimintakyvyn heikentymisessä, tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa sekä itsearvioidussa terveydentilassa. Naisilla lähes puolet heikentyneen toimintakyvyn ja koetun terveydentilan luokkaeroista vaikutti olevan selitettävissä fyysisellä työkuormituksella. Hallintamahdollisuuksien ei havaittu merkittävästi muuttavan fyysisen kuormituksen vaikutusta toimintakykyyn. Fyysisen kuormittavuuden terveysvaikutus voimistui kasvavan iän mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Osa, mutta ei koko fyysisen kuormituksen vaikutus yhteiskuntaluokkien eroihin heikentyneessä terveydessä vaikutti välittyvän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kautta. Terveys ja sairaus eivät ole yhtenäisiä tiloja, ja siksi monet eri sosiaalisesti ja rakenteellisesti määräytyvät olosuhteet todennäköisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten terveyserojen syntymiseen. Fyysis-materiaalisten olojen vaikutusta terveyserojen syntyyn nyky-yhteiskunnassa on mahdollisesti aliarvioitu. Yhteiskuntaluokkien väliset erot fyysis-materiaalisissa olosuhteissa eivät ole kadonneet, ja nämä erot todennäköisesti vaikuttavat terveyserojen syntyyn.

Understanding the chemistry of atmospheric aerosol particle formation via observations of physical properties

It is widely accepted that the global climate is heating up due to human activities, such as burning of fossil fuels. Therefore we find ourselves forced to make decisions on what measures, if any, need to be taken to decrease our warming effect on the planet before any irrevocable damage occurs. Research is being conducted in a variety of fields to better understand all relevant processes governing Earth s climate, and to assess the relative roles of anthropogenic and biogenic emissions into the atmosphere. One of the least well quantified problems is the impact of small aerosol particles (both of anthropogenic and biogenic origin) on climate, through reflecting solar radiation and their ability to act as condensation nuclei for cloud droplets. In this thesis, the compounds driving the biogenic formation of new particles in the atmosphere have been examined through detailed measurements. As directly measuring the composition of these newly formed particles is extremely difficult, the approach was to indirectly study their different characteristics by measuring the hygroscopicity (water uptake) and volatility (evaporation) of particles between 10 and 50 nm. To study the first steps of the formation process in the sub-3 nm range, the nucleation of gaseous precursors to small clusters, the chemical composition of ambient naturally charged ions were measured. The ion measurements were performed with a newly developed mass spectrometer, which was first characterized in the laboratory before being deployed at a boreal forest measurement site. It was also successfully compared to similar, low-resolution instruments. The ambient measurements showed that sulfuric acid clusters dominate the negative ion spectrum during new particle formation events. Sulfuric acid/ammonia clusters were detected in ambient air for the first time in this work. Even though sulfuric acid is believed to be the most important gas phase precursor driving the initial cluster formation, measurements of the hygroscopicity and volatility of growing 10-50 nm particles in Hyytiälä showed an increasing role of organic vapors of a variety of oxidation levels. This work has provided additional insights into the compounds participating both in the initial formation and subsequent growth of atmospheric new aerosol particles. It will hopefully prove an important step in understanding atmospheric gas-to-particle conversion, which, by influencing cloud properties, can have important climate impacts. All available knowledge needs to be constantly updated, summarized, and brought to the attention of our decision-makers. Only by increasing our understanding of all the relevant processes can we build reliable models to predict the long-term effects of decisions made today.