Early Childhood Caries and a Community Trial of its Prevention in Tehran, Iran

Varhaislapsuuden karies ja sen ehkäisy kehittyvän terveydenhuollon maassa Varhaislapsuuden karies on merkittävä kansanterveysongelma varsinkin lapsirikkaissa maissa ja väestöissä. Karieksen hoitaminen vie paljon voimavaroja ja aiheuttaa mittavia taloudellisia seuraamuksia. Karies voi ilmaantua lapselle jo vauvaikäisenä, pian ensimmäisten maitohampaiden puhjettua suuhun. Alle 3-vuotiaiden karieksesta on kuitenkin niukasti tilastotietoja. Maailman terveysjärjestökin suosittaa tietojen keräämistä vasta 3-vuotiaiden ikäryhmästä. Heistä kariesta sairastaa Suomessa 16 %, Yhdysvalloissa 25 %, Englannissa 30 %, Iranissa 46 % ja Saudi-Arabiassa 61 %. Tämä väitöstutkimus selvitti karieksen esiintymistä ja sen vaaratekijöitä 1─3-vuotiailla Teheranissa. Lisäksi tutkimus arvioi perusterveydenhuoltoon sisällytetyn karieksen ehkäisyn tuloksellisuutta. Tutkimuskohteiksi arvottiin Teheranista 18 neuvolaa. Jokaisessa oltiin 4 päivää, jolloin kaikkia rokotuksiin tulleita 1─3-vuotiaita äiteineen pyydettiin osallistumaan tutkimukseen. Kahta lukuun ottamatta kaikki äidit suostuivat, ja aineistoon tuli kaikkiaan 504 lasta äiteineen. Kaikki 1-vuotiaat, 242 lasta äiteineen, valittiin karieksen ehkäisykokeiluun. Sitä varten neuvolat jaettiin kolmeen ryhmään, joista kaksi (A ja B) oli koeryhmiä ja yksi (C) oli vertailuryhmä. Tutkimus alkoi äidin haastattelulla. Siinä selvitettiin perheen koulutus- ja tulotaso sekä lapsen ruokinnasta imetyksen kesto, yösyötöt ja päiväaikaan nautitut makeat. Vielä kysyttiin lapsen ja äidin suuhygieniatavoista ja äidin kokemuksista lapsen suun puhdistamisessa. Sitten hammaslääkäri tutki lapsen suun ja kirjasi karieksen ja hammasplakin esiintymät. Suun tutkimuksen jälkeen äiti ja lapsi siirtyivät rokotushuoneeseen. Koeryhmissä (A ja B) äidit saivat terveydenhoitajalta suunterveyttä koskevan esitteen ja kehotuksen lukea se huolellisesti. Lisäksi ryhmässä A terveydenhoitaja kertoi suun ja hampaiden terveydenhoidosta saman esitteen avulla, ja neuvolan henkilökunta muistutti suunhoidon tärkeydestä puhelimitse kahdesti seuraavan puolen vuoden kuluessa. Vertailuryhmässä äideille ei annettu suunhoidon ohjeita. Kaikissa ryhmissä äitejä muistutettiin seuraavan rokotuskerran ajankohdasta, muttei mainittu tulevaa toista hammastarkastusta. Varhaislapsuuden kariesta sairasti ikäryhmästä riippuen 3─26 % tutkituista 1─3-vuotiaista, ja 65─76 %:lla oli hammasplakkia. Äideistä 68 % harjasi hampaansa päivittäin ja 39 % puhdisti lapsensa suun päivittäin. Mitä useammin äiti harjasi omat hampaansa, sitä paremmin hän huolehti lapsen suun puhtaudesta. Rintaruokinta oli yleistä eikä lisännyt kariesvaaraa. Yöllä pullomaitoa saavilla karies oli 5 kertaa yleisempää kuin muilla. Neuvolassa saatu ohjeistus ehkäisi selvästi karieksen syntyä puolen vuoden kokeessa.

Observations of production and transport of NOx formed by energetic particle precipitation in the polar night atmosphere

This work is focused on the effects of energetic particle precipitation of solar or magnetospheric origin on the polar middle atmosphere. The energetic charged particles have access to the atmosphere in the polar areas, where they are guided by the Earth's magnetic field. The particles penetrate down to 20-100 km altitudes (stratosphere and mesosphere) ionising the ambient air. This ionisation leads to production of odd nitrogen (NOx) and odd hydrogen species, which take part in catalytic ozone destruction. NOx has a very long chemical lifetime during polar night conditions. Therefore NOx produced at high altitudes during polar night can be transported to lower stratospheric altitudes. Particular emphasis in this work is in the use of both space and ground based observations: ozone and NO2 measurements from the GOMOS instrument on board the European Space Agency's Envisat-satellite are used together with subionospheric VLF radio wave observations from ground stations. Combining the two observation techniques enabled detection of NOx enhancements throughout the middle atmosphere, including tracking the descent of NOx enhancements of high altitude origin down to the stratosphere. GOMOS observations of the large Solar Proton Events of October-November 2003 showed the progression of the SPE initiated NOx enhancements through the polar winter. In the upper stratosphere, nighttime NO2 increased by an order of magnitude, and the effect was observed to last for several weeks after the SPEs. Ozone decreases up to 60 % from the pre-SPE values were observed in the upper stratosphere nearly a month after the events. Over several weeks the GOMOS observations showed the gradual descent of the NOx enhancements to lower altitudes. Measurements from years 2002-2006 were used to study polar winter NOx increases and their connection to energetic particle precipitation. NOx enhancements were found to occur in a good correlation with both increased high-energy particle precipitation and increased geomagnetic activity. The average wintertime polar NOx was found to have a nearly linear relationship with the average wintertime geomagnetic activity. The results from this thesis work show how important energetic particle precipitation from outside the atmosphere is as a source of NOx in the middle atmosphere, and thus its importance to the chemical balance of the atmosphere.