Smoking from Adolescence to Adulthood : A 15-year Follow-up of the North Karelia Youth Project

The aim of the study was to examine the effects of a smoking prevention program and smoking from early adolescence to early adulthood by using longitudinal data. In addition, predictors of smoking, smoking cessation, and associations of smoking with socio-economic factors and other health behaviours were assessed. The data was gathered in connection with the North Karelia Youth Project follow-up study during 15 years. A two-year cardiovascular disease risk factor prevention program was carried out among students from grades seven to nine in four schools in North Karelia. Two schools were selected from Kuopio province for the control schools. The North Karelia Project, a community-based cardiovascular disease prevention program, was implemented in the same area. At the baseline in 1978 the subjects were 13-year-olds (n=903) and in the following surveys 15-, 16-, 17-, 21- and 28-year-olds. The parents of the subjects were studied twice, in 1978 and 1980. A two-year intervention based on social influence approach prevented the onset of smoking for several years. The continuity of smoking from adolescence to adulthood was strong: most adolescent smokers were still smoking in adulthood. Moreover, approximately half of the 28-year-old smokers had started smoking after the age of 15. Previous smoking status and smoking by friends were the most important predictors of smoking. One third of all adolescent smokers had stopped smoking before the age of 28, averaging at 2.3 % annual decline. The socioeconomic status of the subject and, especially, education were strongly related to smoking, the lower socioeconomic groups smoking the most. Parental socioeconomic status and intergenerational social mobility were not significantly related to the smoking of the subject in adolescence or adulthood. Smoking was associated positively with the use of alcohol and negatively with physical activity from adolescence to adulthood. The results support the feasibility of a school-based social influence program with a community-based program in smoking prevention among adolescents. Strong continuity of smoking from adolescence to adulthood supports the importance of preventing the onset of smoking in adolescence. It would be useful to continue prevention programs also after the comprehensive school, since so many young start smoking after that. It would likewise be important to develop cessation programs tailor-made for adolescents and young adults. Additionally, the results support the importance of using methods based on social influence in smoking prevention and cessation programs, targeting especially such risk groups as those with low socioeconomic status as well as those with other unhealthy behaviours.

"Towards 'a real reunion'?" : Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951

Mika KT Pajusen väitös "Towards 'a real reunion'?" – Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951 on yleiseen kirkkohistoriaan lukeutuva tutkimus Englannin kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisistä suhteista Aleksi Lehtosen arkkipiispakaudella 1945–1951. Suhteita on tutkittu kolmesta näkökulmasta: ekumeenisesta, poliittisesta ja kirkkopoliittisesta. Tutkimuskausi alkaa pastori H.M. Waddamsin joulukuussa 1944 Suomeen tekemän vierailun jälkimainingeista ja päättyy arkkipiispa Lehtosen kuolemaan pääsiäisenä 1951. Kirkollisten suhteiden kehitystä rytmittivät lukuisat vierailut, jotka osoittivat Englannin kirkon asenteen muuttumisen sodan aikaisesta neuvostomyönteisyydestä kylmän sodan aikaiseen täysin vastakkaiseen kantaan. Englantilaiset vieraat kohtasivat Suomessa sekä kirkon että yhteiskunnan ylimmän johdon. Molemmat maat olivat valmiita tukemaan hyviä kirkollisia suhteita tilanteen niin salliessa, joskaan eivät kovin suunnitelmallisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko käytti hyviä suhteita Englannin kirkkoon saadakseen tukea ja ymmärrystä omalle kirkolleen ja yhteiskunnalleen kokemaansa Neuvostoliiton uhkaa vastaan erityisesti vaaran vuosina 1944–1948. Englannin kirkko halusi tukea suomalaista sisarkirkkoaan, mutta varoi, ettei tuottaisi tuellaan enemmän haittaa kuin hyötyä suhteessa Neuvostoliittoon. Sodan jälkeinen ekumeeninen jälleenrakentaminen lähensi kirkkoja toisiinsa. Lehtonen pyrki jatkamaan 1930-luvun kirkkojen välisiä, ehtoollisvieraanvaraisuuden saavuttaneita neuvotteluita kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Häntä motivoi sekä evankelis-katolinen teologia että pyrkimys tukea oman maan ja kirkon läntisiä yhteyksiä. Tämä haastoi Englannin kirkon ekumeenisen linjan, joka Suomen kirkon sijasta pyrki jatkamaan neuvotteluja Tanskan, Norjan ja Islannin luterilaisten kirkkojen kanssa, joilla ei vielä ollut virallista ekumeenista sopimusta Englannin kirkon kanssa. Lehtosen pyrkimyksistä huolimatta Englannin kirkko päätyi jättämään Suomen tilanteen hautumaan. Sillä se tarkoitti suhteiden koetinkivenä olleen historiallisen piispuuden leviämistä läpi Suomen kirkon ennen kuin katsoi olevansa valmis jatkamaan kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Molemmissa kirkoissa vaikutti pieni, innokkaiden, lähempiä suhteita toivoneiden kirkollisten vaikuttajien ydinjoukko. Englantilaisia Suomen-ystäviä motivoi tarve auttaa Suomea hankalassa poliittisessa tilanteessa. Suomessa arkkipiispa Lehtonen tuki korkeakirkollista liturgista liikettä, jolla oli läheinen yhteys anglikaanisuuteen, mutta joka sai vastaansa vanhoilliset pietistit. Suomen kirkon yleinen mielipide asettui etupäässä pietistiselle kannalle, jolle anglikaanisuus näyttäytyi teologisesti sekä liian katolisena että liian reformoituna. Kirkolliset suhteet tasaantuivat vuoden 1948 Lambeth-konferenssin jälkeen, joka rohkaisi anglikaanisia kirkkoja hyväksymään 1930-luvun neuvottelujen lähempiin kirkollisiin suhteisiin tähtäävät suositukset. Lehtonen näytti tyytyvän tähän. Samaan aikaan lähempää kirkollista kanssakäymistä tukenut ekumeeninen jälleenrakennus tuli tiensä päähän. Lehtonen jatkoi läheisempien suhteiden edistämistä, mutta hänen intonsa hiipui yhdessä heikkenevän terveydentilan kanssa. Osoituksena Lehtosen linjan kapeudesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista ei löytynyt hänen kuoltuaan ketään, joka olisi jatkanut hänen aktiivista anglikaanimyönteistä linjaansa.

First simultaneous measurement of the top quark mass in the lepton+jets and dilepton channels at CDF

We present a measurement of the mass of the top quark using data corresponding to an integrated luminosity of 1.9fb^-1 of ppbar collisions collected at sqrt{s}=1.96 TeV with the CDF II detector at Fermilab's Tevatron. This is the first measurement of the top quark mass using top-antitop pair candidate events in the lepton + jets and dilepton decay channels simultaneously. We reconstruct two observables in each channel and use a non-parametric kernel density estimation technique to derive two-dimensional probability density functions from simulated signal and background samples. The observables are the top quark mass and the invariant mass of two jets from the W decay in the lepton + jets channel, and the top quark mass and the scalar sum of transverse energy of the event in the dilepton channel. We perform a simultaneous fit for the top quark mass and the jet energy scale, which is constrained in situ by the hadronic W boson mass. Using 332 lepton + jets candidate events and 144 dilepton candidate events, we measure the top quark mass to be mtop=171.9 +/- 1.7 (stat. + JES) +/- 1.1 (syst.) GeV/c^2 = 171.9 +/- 2.0 GeV/c^2.