Virtuaalimaailmoja valtaamassa : verkko-opetusinnovaation leviäminen koulun maantieteeseen vuosituhannen vaihteessa

Tutkimus käsittelee verkko-opetusinnovaation leviämistä perusasteen ja lukion maantieteeseen vuosina 1998–2004. Työssä sovellettiin opetusinnovaation leviämismallia ja innovaatioiden diffuusioteoriaa. Aineisto hankittiin seitsemänä vuotena kyselylomakkeilla maantieteen verkko-opetuksen edelläkävijäopettajilta, jotka palauttivat 326 lomaketta. Tutkimuksen pääongelmat olivat 1) Millaisia edellytyksiä edelläkävijäopettajilla on käyttää verkko-opetusta koulun maantieteessä? 2) Mitä sovelluksia ja millä tavoin edelläkävijäopettajat käyttävät maantieteen verkko-opetuksessa? 3) Millaisia käyttökokemuksia edelläkävijäopettajat ovat saaneet maantieteen verkko-opetuksesta? Tutkimuksessa havaittiin, että tietokoneiden riittämätön määrä ja puuttuminen aineluokasta vaikeuttivat maantieteen verkko-opetusta. Työssä kehitettiin opettajien digitaalisten mediataitojen kuutiomalli, johon kuuluvat tekniset taidot, informaation prosessointitaidot ja viestintätaidot. Opettajissa erotettiin kolme verkko-opetuksen käyttäjätyyppiä: informaatiohakuiset kevytkäyttäjät, viestintähakuiset peruskäyttäjät ja yhteistyöhakuiset tehokäyttäjät. Verkko-opetukseen liittyi intensiivisiä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Se toi iloa ja motivaatiota opiskeluun. Sitä pidettiin rikastuttavana lisänä, joka haluttiin integroida opetukseen hallitusti. Edelläkävijäopettajat ottivat käyttöön tietoverkoissa olevaa informaatiota ja sovelsivat työvälineohjelmia. He pääsivät alkuun todellisuutta jäljittelevien virtuaalimaailmojen: satelliittikuvien toistaman maapallon, digitaalikarttojen ja simulaatioiden käytössä. Opettajat kokeilivat verkon sosiaalisia tiloja reaaliaikaisen viestinnän, keskusteluryhmien ja ryhmätyöohjelmien avulla. Mielikuvitukseen perustuvat virtuaalimaailmat jäivät vähälle sillä opettajat eivät juuri pelanneet viihdepelejä. He omaksuivat virtuaalimaailmoista satunnaisia palasia käytettävissä olevan laite- ja ohjelmavarustuksen mukaan. Virtuaalimaailmojen valtaus eteni tutkimuksen aikana digitaalisen informaation hyödyntämisestä viestintäsovelluksiin ja aloittelevaan yhteistyöhön. Näin opettajat laajensivat virtuaalireviiriään tietoverkkojen dynaamisiksi toimijoiksi ja pääsivät uusin keinoin tyydyttämään ihmisen universaalia tarvetta yhteyteen muiden kanssa. Samalla opettajat valtautuivat informaation kuluttajista sen tuottajiksi, objekteista subjekteiksi. Verkko-opetus avaa koulun maantieteelle huomattavia mahdollisuuksia. Mobiililaitteiden avulla informaatiota voidaan kerätä ja tallentaa maasto-olosuhteissa, ohjelmilla sitä voidaan muuntaa muodosta toiseen. Internetin autenttiset ja ajantasaiset materiaalit tuovat opiskeluun konkretiaa ja kiinnostavuutta, mallit, simulaatiot ja paikkatieto havainnollistavat ilmiöitä. Viestintä- ja yhteistyövälineet sekä sosiaaliset informaatiotilat vahvistavat yhteistyötä. Avainsanat: verkko-opetus, internet, virtuaalimaailmat, maantiede, innovaatiot

Essays on the Determinants of International Portfolio Investments

Investors significantly overweight domestic assets in their portfolios. This behavior which is commonly called “home bias” contradicts the prescriptions of portfolio theory. This thesis explores potential reasons for the “home bias” by examining the characteristics of the investing and the target countries and features of the interaction between them. A common theme of the four essays is a focus on the importance of information about foreign markets in explaining the share of these markets in investors’ portfolios. The results indicate that the size of the equity ownership in another country strongly relates to the distance to the financial capital of that country, and to trade in goods with and direct investments (FDI) to that country. The first essay empirically investigates the relationship between trade in real goods and portfolio investments. Overall, the evidence indicates a substantial role for trade in reducing the information cost relating to portfolio investments. The second essay examines the implications of the launch of the European Monetary Union (EMU) on international portfolio investments. The evidence on the allocation of Finnish international portfolio investments is more consistent with an information-based than a diversification motive explanation. The third essay employs new data for a large number of countries and further explores the role of trade on international portfolio investments. The results indicate that trade provides important information especially on firms in countries in which the corporate governance structure and the information environment of firms generate less reliable information. The fourth essay examines the relationship between direct investments (FDI) and portfolio investments. In contrast to the predications of portfolio theory, it provides evidence that FDI is a complement rather than a substitute for portfolio investments.

Vision based indoor positioning in a retail environment

Modern smart phones often come with a significant amount of computational power and an integrated digital camera making them an ideal platform for intelligents assistants. This work is restricted to retail environments, where users could be provided with for example navigational in- structions to desired products or information about special offers within their close proximity. This kind of applications usually require information about the user's current location in the domain environment, which in our case corresponds to a retail store. We propose a vision based positioning approach that recognizes products the user's mobile phone's camera is currently pointing at. The products are related to locations within the store, which enables us to locate the user by pointing the mobile phone's camera to a group of products. The first step of our method is to extract meaningful features from digital images. We use the Scale- Invariant Feature Transform SIFT algorithm, which extracts features that are highly distinctive in the sense that they can be correctly matched against a large database of features from many images. We collect a comprehensive set of images from all meaningful locations within our domain and extract the SIFT features from each of these images. As the SIFT features are of high dimensionality and thus comparing individual features is infeasible, we apply the Bags of Keypoints method which creates a generic representation, visual category, from all features extracted from images taken from a specific location. A category for an unseen image can be deduced by extracting the corresponding SIFT features and by choosing the category that best fits the extracted features. We have applied the proposed method within a Finnish supermarket. We consider grocery shelves as categories which is a sufficient level of accuracy to help users navigate or to provide useful information about nearby products. We achieve a 40% accuracy which is quite low for commercial applications while significantly outperforming the random guess baseline. Our results suggest that the accuracy of the classification could be increased with a deeper analysis on the domain and by combining existing positioning methods with ours.