Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

The Catholic Internet discussion on cloning : A study in cognitive rhetoric

This work combines the cognitive theory of folk-theoretical thought with the classical Aristotelian theory of artistic proof in rhetoric. The first half of the work discusses the common ground shared by the elements of artistic proof (logos, pathos, ethos) and the elements of folk-theoretical thought (naïve physics, folk biology, folk psychology, naïve sociology). Combining rhetoric with the cognitive theory of folk-theoretical thought creates a new point of view for argumentation analysis. The logos of an argument can be understood as the inferential relations established between the different parts of an argument. Consequently, within this study the analysis of logos is to be viewed as the analysis of the inferential folk-theoretical elements that make the suggested factual states-of-things appear plausible within given argumentative structures. The pathos of an argumentative structure can be understood as determining the quality of the argumentation in question in the sense that emotive elements play a great part in what can be called a distinction between good and deceptive rhetoric. In the context of this study the analysis of pathos is to be viewed as the analysis of the emotive content of argumentative structures and of whether they aim at facilitating surface- or deep cognitive elaboration of the suggested matters. The ethos of an argumentative structure means both the speaker-presentation and audience-construct that can be discerned within a body of argumentation. In the context of this study, the analysis of ethos is to be understood as the analysis of mutually manifest cognitive environments in the context of argumentation. The theory is used to analyse Catholic Internet discussion concerning cloning. The discussion is divided into six themes: Human Dignity, Sacred Family, Exploitation / Dehumanisation, Playing God, Monsters and Horror Scenarios and Ensoulment. Each theme is analysed for both the rhetorical and the cognitive elements that can be seen creating persuasive force within the argumentative structures presented. It is apparent that the Catholic voices on the Internet extensively oppose cloning. The voices utilise rhetoric that is aggressive and pejorative more often than not. Furthermore, deceptive rhetoric (in the sense presented above) plays a great part in argumentative structures of the Catholic voices. The theory of folk-theoretical thought can be seen as a useful tool for analysing the possible reasons why the Catholic speakers think about cloning and choose to present cloning in their argumentation as they do. The logos utilized in the argumentative structures presented can usually be viewed as based on folk-theoretical inference concerning biology and psychology. The structures of pathos utilized generally appear to aim at generating fear appeal in the assumed audiences, often incorporating counter-intuitive elements. The ethos utilised in the arguments generally revolves around Christian mythology and issues of social responsibility. These structures can also be viewed from the point of view of folk psychology and naïve sociological assumptions.

Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina : Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka

Tutkimuksen keskeinen tehtävä on selvittää, mikä on dokumentoinnin merkitys lastensuojelun sosiaalityön tiedonmuodostuksessa ja ammattikäytännöissä. Asiakirjateksteistä koostuvaa tutkimusaineistoa tarkastellaan kolmesta eri suunnasta kysymällä: 1)Miten asiakirjoja kirjoitetaan? 2) Mitä asiakirjoihin kirjoitetaan? 3) Miksi asiakirjoja kirjoitetaan niin kuin kirjoitetaan? Tutkimusaineisto muodostuu lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden laatimista asiakastietojärjestelmään tallennetuista muistiinpanoista ja huostaanottopäätöksistä. Tutkimukseen on valittu 20 huostaanotetun eri-ikäisen lapsen ja heidän perheensä asiakirjat yhteensä 1613 asiakirjatulostussivua. Tekstit ajoittuvat vuodesta 1989 vuoteen 2000. Tutkimusmenetelmä on diskurssianalyyttinen ja tukeutuu Fairclough`n (1997)esittämään kolmiulotteiseen malliin, jossa diskurssi määritellään tekstin, käytäntöjen ja sosiokulttuurisen ympäristön suhteeksi. Diskurssianalyysi on näiden rakenteiden ja niiden välisten suhteiden kuvaamista, tulkintaa ja selittämistä. Fairclough’n mallia mukaillen tutkimuksen analyysi koostuu retoriikan ja tematiikan analyyseistä sekä pragmatiikan näkökulman sisältävästä tarkastelusta. Asiakirjatekstien pilkkominen puhujakategorioihin osoitti tekstien olevan moniäänisiä, useiden henkilöiden näkemyksiä ja mielipiteitä sisältäviä tekstipintoja. Retoriikan analyysi näytti, että lastensuojelun sosiaalityön asiakirjat sisältävät paljon dynaamisia kuvauksia työstä. Asiakirjojen kirjoittaminen moniäänisiksi tuo tekstiin uskottavuutta, ja se on myös yksi retorinen vaikuttamiskeino. Tematiikan tarkastelu osoitti,että asiakirjojen sisällölliset teemat (lapsen hoiva, arjen hallinta, yhteistyö ja päihteiden käyttö) ja kokemukselliset teemat (huoli, vastuu, yhteys ja moraali) toistuvat sisäkkäisinä ja päällekkäisinä säikeinä dynaamisesti vaihdellen. Sosiaalityöntekijät kirjaavat teksteihin monia yhtäaikaisia teemoja, joiden avulla rakentavat ammatillista ymmärrystä kyseessä olevasta tilanteesta. Asiakirjojen tutkiminen pragmatiikan suunnasta toi esiin, kirjoittamisen ja lukemisen kontekstiulottuvuudet sekä tiedonmuodostusprosessin. Asiakirjojen laatiminen on osa sosiaalityön käytäntöjä. Se on myös keskeinen alue ammattikunnan yhteisen ammatillisen ymmärryksen luomisessa ja ylläpitämisessä. Muistiinpanot, huostaanottopäätökset ja lakitekstit ovat intertekstuaalisia. Lastensuojelun sosiaalityön asiakirjojen tutkiminen on avannut uusia mahdollisuuksia ymmärtää sosiaalityön dokumentointiprosessia, merkitystä ja roolia sekä tiedonmuodostuksen dynamiikkaa. Tekstien kirjoittaminen, niiden lukeminen, tietojen siirtäminen ja asiakkaan kuuleminen samoin kuin kuulemisen kirjaaminen ovat sosiaalityön dokumentoinnin keskeisiä haasteita. Tutkimus pyrkii avaamaan ymmärrystä asiakirjatekstien monivivahteiseen ja dynaamiseen maailmaan ja siten myös sosiaalityön dokumentoinnin arkeen. Tarkastelut mahdollistavat työn kehittämisen erityisesti sosiaalityön asiakasvaikuttavuuden mittaamisen ja parantamisen suuntaan. Asiakirjoissa ilmenevä tiedonmuodostuksen dynamiikka syntyy kirjoittamiskäytäntöjen, kirjoittamisen ja lukemisen sekä toimintakäytäntöjen yhteisessä alueessa. Avainsanat: sosiaalityö, lastensuojelu, dokumentointi, asiakirja, diskurssianalyysi, tiedonmuodostus.

The Merger Storm Recognizes No Borders: An Analysis of Media Rhetoric on a Business Manoeuvre

Despite the central role of the media in contemporary society, studies examining the rhetorical practices of journalists are rare in organization and management research. We know little of the textual micro strategies and techniques through which journalists convey specific messages to their readers. Partially to fill the gap, this paper outlines a methodological framework that combines three perspectives of text analysis and interpretation: critical discourse analysis, systemic functional grammar and rhetorical structure theory. Using this framework, we engage in a close reading of a single media text (a press article) on a recent case of industrial restructuring in the financial services. In our empirical analysis, we focus on key arguments put forward by the journalists’ rhetorical constructions. We maintain that these arguments—which are not frame-breaking but rather tend to confirm existing presuppositions held by the audience—are an essential part of the legitimization and naturalization of specific management ideas and ideologies.

Rhetoric and public speech in English republicanism, 1642-1681

The study analyses the ambivalent relationship republicanism, as a form of self-government free from domination, had with the ideal of participatory oratory and non-dominated speech on the one hand, and with the danger of unhindered demagogy and its possibly fatal consequences to that form of government on the other. Although previous scholarship has delved deeply into republicanism as well as into rhetoric and public speech, the interplay between those aspects has only gathered scattered interest, and there has been no systematic study considering the variety of republican approaches to rhetoric and public speech in 17th-century England. The rare attempts to do so have been studies in English literature, and they have not analysed the political philosophy of republicanism, as the focus has been on republicanism as a literary culture. This study connects the fields of political theory, political history as well as literature in order to make a multidisciplinary contribution to intellectual history. The study shows that, within the tradition of classical republicanism, individual authors could make different choices when addressing the problematic topics of public speech and rhetoric, and the variety of their conclusions often set the authors against each other, resulting in the development of their theories through internal debates within the republican tradition. The authors under study were chosen to reflect this variety and the connections between them: the similarities between James Harrington and John Streater, and between John Milton and John Hall of Durham are shown, as well the controversies between Harrington and Milton, and Streater and Hall, respectively. In addition, by analysing the writings of Marchamont Nedham the study will show that the choices were not limited to more, or less, democratic brands of republicanism. Most significantly, the study provides a thorough analysis of the political philosophies behind the various brands of republicanism, in addition to describing them. By means of this analysis, the study shows that previous attempts to assess the role of free speech and public debate, through the lenses of modern, rights-based liberal political theory have resulted in an inappropriate framework for understanding early modern English republicanism. By approaching the topics through concepts used by the republicans legitimate authority, leadership by oratory, and republican freedom and through the frames of reference available and familiar to them roles of education and institutions the study presents a thorough and systematic analysis of the role and function of rhetoric and public speech in English republicanism. The findings of this analysis have significant consequences to our current understanding of the history and development of republican political theory, and, more generally, of the connections between democratic theory and free speech.