Corporate Governance in China (summary section only)

The negative relationship between economic growth and stock market return is not an anomaly according to evidence documented in many economies. It is argued that future economic growth is largely irrelevant for predicting future equity returns, since long-run equity returns depend mainly on dividend yields and the growth of per share dividends. The economic growth does result in a higher standard of living for consumers, but does not necessarily translate into higher returns for owners of the capital. The divergence in performance between the real sector and stock markets appears to support the above argument. However, this thesis strives to offer an alternative explanation to the apparent divergence within the framework of corporate governance. It argues that weak corporate governance standards in Chinese listed firms exacerbated by poor inventor protection results into a marginalized capital market. Each of the three essays in the thesis addresses one particular aspect of corporate governance on the Chinese stock market in a sequential way through gathering empirical evidence on three distinctive stock market activities. The first essay questions whether significant agency conflicts do exist by building a game on rights issues. It documents significant divergence in interests among shareholders holding different classes of shares. The second essay investigates the level of agency costs by examining value of control through constructing a sample of block transactions. It finds that block transactions that transfer ultimate control entail higher premiums. The third essay looks into possible avenues through which corporate governance standards could be improved by investigating the economic consequences of cross-listing on the Chinese stock market. It finds that, by adopting a higher disclosure standard through cross-listings, firms voluntarily commit themselves to reducing information asymmetry, and consequently command higher valuation than their counterparts.

Whose ETSIP? National and local ownership of Namibia's education and training sector improvement programme

Tämä työ tarkastelee kansallista ja paikallista omistajuutta Namibian opetussektorin kehittämisohjelmassa. Opetussektorin kehittämisohjelma ETSIP on 15-vuotinen sektoriohjelma vuosille 2005-2015 ja sen tavoitteena on edesauttaa Namibian kehittymistä tietoyhteiskunnaksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kansallinen ja paikallinen omistajuus on toteutunut ETSIP prosessin aikana. Erityisesti pyritään selvittämään paikallistason opetussektorin virkamiesten näkemyksiä ETSIP prosessista, heidän roolistaan siinä ja siitä millaisia vaikuttamisen ja hallinnan mahdollisuuksia heillä on ollut prosessin aikana. Tutkimuksen lähtökohta on laadullinen ja lähestymistapa konstruktionistinen: tutkimus tarkastelee todellisuutta ihmisten kokemusten, näkemysten ja toiminnan kautta. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, epävirallisista keskusteluista, lehtiartikkeleista ja ETSIP dokumenteista. Tutkimus osoittaa että kansallinen omistajuus on epämääräinen käsite sillä kansallisia toimijoita ja näkemyksiä on useita. Tutkimus vahvistaa Castel-Brancon huomion siitä, että omistajuutta on tarkasteltava kontekstissaan: muuttuvana ja kilpailtuna. ETSIPin rinnalle ollaan valmistelemassa uutta strategista ohjelmaa opetusministeriölle mikä saattaa muuttaa omistajuutta ETSIPiin. ETSIP dokumenttien omistajuusretoriikka myötäilee kansainvälisiä sitoumuksia avun vaikuttavuuden parantamiseksi mutta niistä puuttuu syvällisempi analyysi siitä, miten kansallinen ja paikallinen omistajuus toteutuisi käytännössä. Avunantajien näkemys omistajuudesta on suppea: omistajuus nähdään lähinnä sitoutumisena ennalta määrättyyn politiikkaohjelmaan. Haastatteluaineistosta nousee esiin Whitfieldin ja Frazerin jaottelu suppeista ja laajoista omistajuuskäsityksistä. Sitoutumista ETSIP ohjelmaan pidetään tärkeänä mutta riittämättömänä määritteenä omistajuudelle. Paikallisella tasolla sitoutuminen ETSIP ohjelman periaatteisiin ja tavoitteisiin on toteutunut melko hyvin mutta jos omistajuutta tarkastellaan laajemmin vaikutusvallan ja hallinnan käsitteiden kautta voidaan todeta että omistajuus on ollut heikkoa. Paikallisella tasolla ei ole ollut juurikaan vaikutusvaltaa ETSIP ohjelman sisältöön eikä mahdollisuutta hallita ohjelman toteutusta ja päättää siitä mitä hankkeita ohjelman kautta rahoitetaan. Tujanin demokraattisen omistajuuden käsite kuvaa tarvetta muuttaa ja laajentaa omistajuusajattelua huomioiden paikallisen tason paremmin. Tämä tutkimus viittaa siihen että omistajuuden toteutuminen paikallisella tasolla edellyttäisi institutionaalisen kulttuurin muutosta ja institutionaalisen legitimiteetin vahvistamista. Omistajuuden mahdollistamiseksi paikallisella tasolla tarvittaisiin poliittista johtajuutta, luottamusta, vastuullisuuden kulttuurin kehittämistä, tehokkaampaa tiedonjakoa, laajaa osallistumista, vuoropuhelua ja yhteistyötä. Ennen kaikkea tarvittaisiin paikallisen tason vaikutusvaltaa päätöksenteossa ja kontrollia resurssien käytöstä. Tälle muutokselle on selvä tarve ja tilaus.

Factors Affecting Knowledge Sharing in Strategic Alliances: The Role of Knowledge Sharing as Strategic Control Behavior among Multinational Enterprises

International strategic alliances (ISAs) have become increasingly important for the stability, growth, and long-term viability of modern business organizations. Alliance partnerships as inter-firm cooperative ventures represent an influential mechanism for asserting corporate strategic control among autonomous multinational enterprises. These different cooperative arrangements are made of equity investments or contractually-based partnerships. Different alliance forms represent different approaches that partner firms adopt to control their mutual dependence on the alliance and on other partners. Earlier research shows that the partner characteristics could provide an explanation for alliance strategic behavior and see alliances as alternative forms to markets or hierarchies for addressing specific strategic needs linked to partners’ characteristics and their subsequent strategic motives. These characteristics of the partners’ and subsequent strategic motives are analyzed as knowledge sharing factors and how these influence inter-firm control in alliances within the context of the focal-firm STMicroelectronics and its alliance partners Nokia, Ericsson and IBM. This study underline that as contracts are incomplete, they are therefore required to maintain mutual dependence based control mechanisms in addition to a contract. For example, mutual dependence based control mechanisms could be joint financial investments and the building of an ownership structure between the parties (e.g., JVs). However, the present study clarifies that subsequent inter-firm control is also exercised through inter-firm knowledge sharing. The present study contributes by presenting a dynamic interplay between competitive and cooperative rent seeking behavior. Such coopetition behavior describes the firm's strategic orientation to achieve a dynamic balance between competitive and cooperative strategies. This balance is seen in knowledge sharing based cooperation and competition behavior. Thus this study clarifies coopetition strategies by introducing the role of inter-firm cooperation and the competitive nature of knowledge sharing. Simultaneous cooperative and competitive behavior is also seen as synergetic rent-seeking behavior. Therefore, this study extends the perspective of previous studies on competitive and cooperative seeking behavior.