Expression, Enzymatic Activities and Subcellular Localization of Hepatitis E Virus and Semliki Forest Virus Replicase Proteins

Viruses are submicroscopic, infectious agents that are obligate intracellular parasites. They adopt various types of strategies for their parasitic replication and proliferation in infected cells. The nucleic acid genome of a virus contains information that redirects molecular machinery of the cell to the replication and production of new virions. Viruses that replicate in the cytoplasm and are unable to use the nuclear transcription machinery of the host cell have developed their own transcription and capping systems. This thesis describes replication strategies of two distantly related viruses, hepatitis E virus (HEV) and Semliki Forest virus (SFV), which belong to the alphavirus-like superfamily of positive-strand RNA viruses. We have demonstrated that HEV and SFV share a unique cap formation pathway specific for alphavirus-like superfamily. The capping enzyme first acts as a methyltransferase, catalyzing the transfer of a methyl group from S-adenosylmethionine to GTP to yield m7GTP. It then transfers the methylated guanosine to the end of viral mRNA. Both reactions are virus-specific and differ from those described for the host cell. Therefore, these capping reactions offer attractive targets for the development of antiviral drugs. Additionally, it has been shown that replication of SFV and HEV takes place in association with cellular membranes. The origin of these membranes and the intracellular localization of the components of the replication complex were studied by modern microscopy techniques. It was demonstrated that SFV replicates in cytoplasmic membranes that are derived from endosomes and lysosomes. According to our studies, site for HEV replication seems to be the intermediate compartment which mediates the traffic between endoplasmic reticulum and the Golgi complex. As a result of this work, a unique mechanism of cap formation for hepatitis E virus replicase has been characterized. It represents a novel target for the development of specific inhibitors against viral replication.

Jätteenkeräyksen ja -siirron yhteiskunnalliset kustannukset Punavuoressa – Tarkastelussa seka-, bio-, kartonki- ja paperijäte

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on määrittää jätteenkeräyksen ja -siirron yhteiskunnalliset kustannukset valitulla tutkimusalueella Helsingin Punavuoressa. Jätteenkeräyksen ja -siirron kustannukset vastaavat suuruudeltaan merkittävää osaa jätehuollon kokonaiskustannuksista, minkä vuoksi kustannusten tutkimiselle ja tarkastelulle löytyy kysyntää. Lisäksi keräyksen ja siirron kustannukset saattavat vaihdella suuresti johtuen erilaisista kaupunkirakenteista,keräysmenetelmistä ja teknologioista, joten tapaustarkastelun avulla pystytään selvittämään yksityiskohtaisesti alueen jätteenkeräyksen ja -siirron kustannukset. Tutkimusalue Helsingin Punavuoressa on yksi Suomen tiheimmin asutuista alueista, missä jätteidenkeräystä hankaloittaa kapeat kadut, useat sisäpihoille sijoitetut jätehuoneet ja vilkas liikenne. Erityispiirteidensä vuoksi jätteenkeräys- ja siirto aiheuttaa tutkimusalueella yksityisten kustannusten lisäksi myös useita ulkoisvaikutuksia muun muassa ilmansaasteiden ja viihtyvyyshaittojen muodossa. Tässä työssä lasketaan jätteenkeräyksen ja -siirron yhteiskunnalliset kustannukset neljän eri jätelajin osalta huomioimalla sekä yksityiset kustannustekijät että ulkoiskustannuksina syntyvien päästöjen kustannukset. Työn aineistona on käytetty erilaisia kustannuslaskelmien kirjallisuuslähteitä, asiantuntija-arvioita ja tutkimusalueella tehtyjä kellotusmittauksia. Alueen kellotusmittauksiin perustuvalla aikaperusteisella laskentatavalla jätteenkeräyksen ja -siirron jätetonnikohtaisiksi keskimääräisiksi kustannuksiksi saatiin 73 €/t. Kustannuksissa havaittiin kuitenkin suuria jätelajikohtaisia eroja, jolloin keräyksen ja siirron kustannukset heittelivät 49–125 €/t välillä. Suuret jätelajikohtaiset kustannuserot ovat selitettävissä pitkälti jätteiden koostumuksella, koska kevyiden ja paljon tilaa vievien jätelajien jätetonnikohtaiset kustannukset olivat suurimpia. Teoriataustan ja lähdeaineiston perusteella saadut tulokset myös osoittavat, että jätteenkeräyksen ja siirron kustannuksista huomioitujen ulkoiskustannusten osuus on häviävän pieni verrattuna yksityisten kustannusten tasoon.