Mobiiliuden mahdollisuuksia oppilaslähtöisen sisällöntuotannon tukemisessa portfoliotyöskentelyssä

Tiivistelmä Mobiilius on nopeasti kehittyvässä teknologiassa yksi merkittävimmistä ominaisuuksista tiedonvälitykselle ja tiedon käsittelyn käytänteille. Mobiiliudella tarkoitetaan liikkuvuutta, joka voidaan liittää oppilaan fyysiseen liikkuvuuteen tai työskentelyn mahdollisuuteen missä ja milloin tahansa tietotekniikan keinoin. Tässä artikkelissa tarkastellaan mobiililaitteiden käyttöä digitaaliseen portfoliotyöskentelyyn liittyvässä oppilaslähtöisessä sisällöntuotannossa. Artikkeli on osa laajempaa design-tutkimusta, jonka tavoitteena on löytää keinoja oppimisprosessin tukemiseksi monimuotoisessa etäopetusympäristössä perusasteen vieraiden kielten opetuksessa. Tuloksista voidaan todeta, että sisällöntuotanto digitaalisiin portfolioihin osoittautui itseohjautuvuutta tukevaksi pedagogiseksi ratkaisuksi. Mobiilius ajan ja erityisesti paikan suhteen merkitsee mahdollisuutta ja joustavuutta tilanteessa, jossa oppilaat opiskelevat fyysisesti ja virtuaalisesti eri tiloissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää oppivan tietoyhteiskunnan teknologiakäytänteiden vakiinnuttamisessa koulun arjessa.

Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa

Organisaatioiden kehittäminen yhteiskunnallisen työnjaon muutoksessa –julkaisu esittelee kuvauksen yhteiskunnallisen työnjaon eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen työnjaon muutosprosessissa syntyneiden hybridiorganisaatioiden (mm. tilaaja-tuottajamalli) ominaisuuksista. Toiseksi julkaisu esittelee kehittävän työntutkimuksen metodologian inspiroiman kehittämismenetelmän hybridilaboratorion, jota pilotoitiin Tampereen kaupungin päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä Työvalmennussäätiö Tekevässä.. Hybridilaboratoriomenetelmän tavoitteena on kollektiivisesti paljastaa päätöksentekojärjestelmän rakenteita sekä luoda osallistumisen paikkoja perinteisiä hierarkiasuhteita ja organisaatiorajoja ylittävällä tavalla. Julkaisu on Yksityistämisen ja yhteisvastuun ylisektoraaliset vaihtoehdot –menetelmäkehitysprojektin loppuraportti ja sen kirjoittajat projektin tutkijoita Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksiköstä. Projekti toteutettiin kokonaisuudessaan Tykes-ohjelman rahoituksella.

Koulu, digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt

Artikkelissa tarkastellaan sitä, mitkä seikat liittyvät teknologian innovatiiviseen hyödyntämiseen koulun toiminnassa ja pedagogisissa käytännöissä sekä yleensä koulun kehittymiseen. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ”Innovatiivisen, kehittyvän koulun malli” ja sen teoreettiset lähtökohdat. Aineisto on koottu kuudesta koulusta, ja se koostuu opettajien ja rehtoreiden haastatteluista sekä oppituntien videoinneista. Artikkeliin on koottu parhaita esimerkkejä koulumallin kuvaamien ilmiöiden käytännöistä, jotka aikaisemman tutkimuksen perusteella edistävät koulun kehittämistä ja pedagogisten innovaatioiden leviämistä kouluyhteisössä. Koulujen välillä on suuria eroja yhteisöllisessä kehittämiskulttuurissa, mikä heijastuu myös pedagogisiin käytäntöihin. Uusia ilmiöitä näyttävät olevan koulun tietokäytännöt uuden teknologian keinoin ja oppilaiden informaalin oppimisen kautta opittujen taitojen käyttäminen hyväksi koulussa sekä oppilaiden osallistaminen koulutyöhön muutenkin kuin oppijan roolissa.

Phonetic tone signals quantity and word structure

Many languages exploit suprasegmental devices in signaling word meaning. Tone languages exploit fundamental frequency whereas quantity languages rely on segmental durations to distinguish otherwise similar words. Traditionally, duration and tone have been taken as mutually exclusive. However, some evidence suggests that, in addition to durational cues, phonological quantity is associated with and co-signaled by changes in fundamental frequency in quantity languages such as Finnish, Estonian, and Serbo-Croat. The results from the present experiment show that the structure of disyllabic word stems in Finnish are indeed signaled tonally and that the phonological length of the stressed syllable is further tonally distinguished within the disyllabic sequence. The results further indicate that the observed association of tone and duration in perception is systematically exploited in speech production in Finnish.

Designing a blended learning model for primary school language learning

In Finland, there is a desperate need for flexible, reliable and functional multi-e-learning settings for pupils aged 11-13. Southern Finland has several ongoing e-learning projects, but none that develop a multiple setting, with learning and teaching occurring between more than two schools. In 2006, internet connections were not broadband and data transfer was mainly audio data. Connections and technical problems occurred, which were an obstacle to multi-e-learning. Internet connections today enable web-based learning in major parts of
Lapland and by 2015, broadband will reach even the remotest villages up north. Therefore, it is important to research the possibilities of multi-e-learning and to build collaborative, learner-centred, versatile network models for primary school-aged pupils. The resulting model will facilitate distance learning to extend education to rural, sparsely populated areas, and it will give a model of using mobile devices in language portfolios. This will promote regional equality and prevent exclusion. Working with portfolios provides the opportunity to develop mobility from a pedagogical point of view. It is important to study the pros and cons of mobile devices in producing artefacts on portfolios in e-learning and language learning settings.
The current study represents a design-based research approach. The design research approach includes two important aspects concerning the current research: ‘a teacher as researcher’ aspect, which means there is the possibility to be strongly involved in developing processes and an obstacle-aspect, which means that problems while developing, are seen as a
promoter in evolving the designed model, as apposed to negative results.

Designing a blended learning model for primary school language learning

In Finland, there is a desperate need for flexible, reliable and functional multi-e-learning settings for pupils aged 11-13. Southern Finland has several ongoing e-learning projects, but none that develop a multiple setting, with learning and teaching occurring between more than two schools. In 2006, internet connections were not broadband and data transfer was mainly audio data. Connections and technical problems occurred, which were an obstacle to multi-e-learning. Internet connections today enable web-based learning in major parts of Lapland and by 2015, broadband will reach even the remotest villages up north. Therefore, it is important to research the possibilities of multi-e-learning and to build collaborative, learner-centred, versatile network models for primary school-aged pupils. The resulting model will facilitate distance learning to extend education to rural, sparsely populated areas, and it will give a model of using mobile devices in language portfolios. This will promote regional equality and prevent exclusion. Working with portfolios provides the opportunity to develop mobility from a pedagogical point of view. It is important to study the pros and cons of mobile devices in producing artefacts on portfolios in e-learning and language learning settings. The current study represents a design-based research approach. The design research approach includes two important aspects concerning the current research: ‘a teacher as researcher’ aspect, which means there is the possibility to be strongly involved in developing processes and an obstacle-aspect, which means that problems while developing, are seen as a promoter in evolving the designed model, as apposed to negative results.

生涯学習としての情報教育を支えるフィンランドの図書館の特徴

Nowadays, national interest in lifelong learning is heightened, but more than a half of adults do not take part in any lifelong learning the past year on the grounds that one is too busy. Providing equal access for all people to lifelong learning, remains a challenge in Japan. This artcle proposes an idea “information education as lifelong learning”．According to a survey on policy, actual condition, and previous research of “information education as lifelong learning” in Japan, it found that Japan has less guidelines and practical case studies than Finland. In this article, Finnish educational model, resulted success in PISA, which has similar social backgrounds to Japan is argued, in particular, history of media education in Finland, policies on media education, and concrete examples in libraries. Based on the argument, this artcle proposes three ideas that are feasible in Japan, such as ⑴ multimedia-based information education using mobile phone and radio, ⑵ employability-aware information education, and ⑶ information education utilizing library.

Intraday Linkages across International Equity Markets

Utilizing concurrent 5-minute returns, the intraday dynamics and inter-market dependencies in international equity markets were investigated. A strong intraday cyclical autocorrelation structure in the volatility process was observed to be caused by the diurnal pattern. A major rise in contemporaneous cross correlation among European stock markets was also noticed to follow the opening of the New York Stock Exchange. Furthermore, the results indicated that the returns for UK and Germany responded to each other’s innovations, both in terms of the first and second moment dependencies. In contrast to earlier research, the US stock market did not cause significant volatility spillover to the European markets.