Isänmaa ja Ranska : Suomalainen frankofilia 1880-1914

In Finland the period 1880 -1914 constituted an essential phase in the creation of the great national project as well as it was a golden time of Francophilia. With Francophilia, i.e. French-mindedness, is here understood a collectively upheld strong sympathy towards France and French culture. However, the Francophilia of late nineteenth century Finland was free from apparent political intentions and remained a chosen disposition. The strength of its drive was not only based on the older European admiration of everything French, but also on the growing fascination for a novelty emerging besides the traditional influences of the Germanic culture. In Finnish society Francophilia mostly worked as an opposite force to the most confined conceptions of what was considered national ; as a consequence France came to denote more than a country and Francophilia contained an important symbolical meaning in the construction of the Finnish nation. The main tasks of the study are to introduce as the first large historical presentation of the subject a covering examination of the many descriptions of Paris-phases of assorted artists, authors, and intellectuals, to clarify the mental relationship of the Finnish intelligentsia to France prior to national independence, and finally to provide these developments with case studies of certain life paths. However, the examination is not biographical, because the starting point remains within the rhetoric arguments of Francophilia and patriotism as these appeared within the public sphere. Historical persons have thus been dealt with primarily as reflectors of the then-current French-minded mentality. Such Francophiles in Finland were first and foremost Werner Söderhjelm, Juhani Aho, L. Onerva and V. A. Koskenniemi. The networks of the Finnish cultural field are mostly displayed through these examples. In previous research the intensive relationship of Finnish artists and authors with France has not been connected with actual concepts of nationalism. The respective periods of the intellectuals in Paris have simply been viewed as devoid of ideological links with the contemporary advancement of the fatherland, or even as opposites to the patriotic pursuits in Finland. From the viewpoint of this study these now canonized creators of a Finnish culture are primarily seen as patriots and fellow countrymen, and only secondly as artists and artist s colleagues. The dissertation is constructed as both a regional survey of the idealization of France and a study of Finnish history through the mirror of Francophilia. As such France only held an instrumental role for the receiving culture, i.e. for the construction of Finland, as no "objective truths" were sought for in France. Keywords: France, francophilia, Finnishness, national project, Paris

Serum uric acid and metabolic risk factors in three ethnic groups: Asian Indians and Creoles in Mauritius and Chinese in Qingdao, China

In humans with a loss of uricase the final oxidation product of purine catabolism is uric acid (UA). The prevalence of hyperuricemia has been increasing around the world accompanied by a rapid increase in obesity and diabetes. Since hyperuricemia was first described as being associated with hyperglycemia and hypertension by Kylin in 1923, there has been a growing interest in the association between elevated UA and other metabolic abnormalities of hyperglycemia, abdominal obesity, dyslipidemia, and hypertension. The direction of causality between hyperuricemia and metabolic disorders, however, is unceartain. The association of UA with metabolic abnormalities still needs to be delineated in population samples. Our overall aims were to study the prevalence of hyperuricemia and the metabolic factors clustering with hyperuricemia, to explore the dynamical changes in blood UA levels with the deterioration in glucose metabolism and to estimate the predictive capability of UA in the development of diabetes. Four population-based surveys for diabetes and other non-communicable diseases were conducted in 1987, 1992, and 1998 in Mauritius, and in 2001-2002 in Qingdao, China. The Qingdao study comprised 1 288 Chinese men and 2 344 women between 20-74, and the Mauritius study consisted of 3 784 Mauritian Indian and Mauritian Creole men and 4 442 women between 25-74. In Mauritius, re-exams were made in 1992 and/or 1998 for 1 941 men (1 409 Indians and 532 Creoles) and 2 318 non pregnant women (1 645 Indians and 673 Creoles), free of diabetes, cardiovascular diseases, and gout at baseline examinations in 1987 or 1992, using the same study protocol. The questionnaire was designed to collect demographic details, physical examinations and standard 75g oral glucose tolerance tests were performed in all cohorts. Fasting blood UA and lipid profiles were also determined. The age-standardized prevalence in Chinese living in Qingdao was 25.3% for hyperuricemia (defined as fasting serum UA > 420 μmol/l in men and > 360 μmol/l in women) and 0.36% for gout in adults between 20-74. Hyperuricemia was more prevalent in men than in women. One standard deviation increase in UA concentration was associated with the clustering of metabolic risk factors for both men and women in three ethnic groups. Waist circumference, body mass index, and serum triglycerides appeared to be independently associated with hyperuricemia in both sexes and in all ethnic groups except in Chinese women, in whom triglycerides, high-density lipoprotein cholesterol, and total cholesterol were associated with hyperuricemia. Serum UA increased with increasing fasting plasma glucose levels up to a value of 7.0 mmol/l, but significantly decreased thereafter in mainland Chinese. An inverse relationship occurred between 2-h plasma glucose and serum UA when 2-h plasma glucose higher than 8.0 mmol/l. In the prospective study in Mauritius, 337 (17.4%) men and 379 (16.4%) women developed diabetes during the follow-up. Elevated UA levels at baseline increased 1.14-fold in risk of incident diabetes in Indian men and 1.37-fold in Creole men, but no significant risk was observed in women. In conclusion, the prevalence of hyperuricemia was high in Chinese in Qingdao, blood UA was associated with the clustering of metabolic risk factors in Mauritian Indian, Mauritian Creole, and Chinese living in Qingdao, and a high baseline UA level independently predicted the development of diabetes in Mauritian men. The clinical use of UA as a marker of hyperglycemia and other metabolic disorders needs to be further studied. Keywords: Uric acid, Hyperuricemia, Risk factors, Type 2 Diabetes, Incidence, Mauritius, Chinese

Measurement of the top quark mass with dilepton events selected using neuroevolution at CDF

We report a measurement of the top quark mass $M_t$ in the dilepton decay channel $t\bar{t}\to b\ell'^{+}\nu'_\ell\bar{b}\ell^{-}\bar{\nu}_{\ell}$. Events are selected with a neural network which has been directly optimized for statistical precision in top quark mass using neuroevolution, a technique modeled on biological evolution. The top quark mass is extracted from per-event probability densities that are formed by the convolution of leading order matrix elements and detector resolution functions. The joint probability is the product of the probability densities from 344 candidate events in 2.0 fb$^{-1}$ of $p\bar{p}$ collisions collected with the CDF II detector, yielding a measurement of $M_t= 171.2\pm 2.7(\textrm{stat.})\pm 2.9(\textrm{syst.})\mathrm{GeV}/c^2$.

Measurement of the Top-Quark Mass with Dilepton Events Selected Using Neuroevolution at CDF

We report a measurement of the top quark mass $M_t$ in the dilepton decay channel $t\bar{t}\to b\ell'^{+}\nu'_\ell\bar{b}\ell^{-}\bar{\nu}_{\ell}$. Events are selected with a neural network which has been directly optimized for statistical precision in top quark mass using neuroevolution, a technique modeled on biological evolution. The top quark mass is extracted from per-event probability densities that are formed by the convolution of leading order matrix elements and detector resolution functions. The joint probability is the product of the probability densities from 344 candidate events in 2.0 fb$^{-1}$ of $p\bar{p}$ collisions collected with the CDF II detector, yielding a measurement of $M_t= 171.2\pm 2.7(\textrm{stat.})\pm 2.9(\textrm{syst.})\mathrm{GeV}/c^2$.

Integration or disintegration? Human resource implications of a common corporate language decision in a crossborder merger

The primary purpose of introducing a common corporate language in crossborder mergers is to integrate two previously separate organizations and facilitate communication. However, the present case study of a cross-border merger between two Nordic banks shows that the common corporate language decision may have disintegrating effects, particularly at organizational levels below top management. We identify such effects on performance appraisal, language training and management development, career paths, promotion and key personnel. Our findings show that top management needs to work through the consequences of the language decision upon those who are expected to make such a decision work.

On the Modal Content of A Posteriori Necessities

This paper challenges the Kripkean interpretation of a posteriori necessities. It will be demonstrated, by an analysis of classic examples, that the modal content of supposed a posteriori necessities is more complicated than the Kripkean line suggests. We will see that further research is needed concerning the a priori principles underlying all a posteriori necessities. In the course of this analysis it will emerge that the modal content of a posteriori necessities can be best described in terms of a Finean conception of modality – by giving essences priority over modality. The upshot of this is that we might be able to establish the necessity of certain supposed a posteriori necessities by a priori means.

Lypsylehmän energiataseen mallintaminen tuotoskauden alkuvaiheessa

Energiataseen mallinnus on osa KarjaKompassi-hankkeeseen liittyvää kehitystyötä. Tutkielman tavoitteena oli kehittää lypsylehmän energiatasetta etukäteen ennustavia ja tuotoskauden aikana saatavia tietoja hyödyntäviä matemaattisia malleja. Selittävinä muuttujina olivat dieetti-, rehu-, maitotuotos-, koelypsy-, elopaino- ja kuntoluokkatiedot. Tutkimuksen aineisto kerättiin 12 Suomessa tehdyistä 8 – 28 laktaatioviikon pituisesta ruokintakokeesta, jotka alkoivat heti poikimisen jälkeen. Mukana olleista 344 lypsylehmästä yksi neljäsosa oli friisiläis- ja loput ayshire-rotuisia. Vanhempien lehmien päätiedosto sisälsi 2647 havaintoa (koe * lehmä * laktaatioviikko) ja ensikoiden 1070. Aineisto käsiteltiin SAS-ohjelmiston Mixed-proseduuria käyttäen ja poikkeavat havainnot poistettiin Tukeyn menetelmällä. Korrelaatioanalyysillä tarkasteltiin energiataseen ja selittävien muuttujien välisiä yhteyksiä. Energiatase mallinnettiin regressioanalyysillä. Laktaatiopäivän vaikutusta energiataseeseen selitettiin viiden eri funktion avulla. Satunnaisena tekijänä mallissa oli lehmä kokeen sisällä. Mallin sopivuutta aineistoon tarkasteltiin jäännösvirheen, selitysasteen ja Bayesin informaatiokriteerin avulla. Parhaat mallit testattiin riippumattomassa aineistossa. Laktaatiopäivän vaikutusta energiataseeseen selitti hyvin Ali-Schaefferin funktio, jota käytettiin perusmallina. Kaikissa energiatasemalleissa vaihtelu kasvoi laktaatioviikosta 12. alkaen, kun havaintojen määrä väheni ja energiatase muuttui positiiviseksi. Ennen poikimista käytettävissä olevista muuttujista dieetin väkirehuosuus ja väkirehun syönti-indeksi paransivat selitysastetta ja pienensivät jäännösvirhettä. Ruokinnan onnistumista voidaan seurata maitotuotoksen, maidon rasvapitoisuuden ja rasva-valkuaissuhteen tai EKM:n sisältävillä malleilla. EKM:n vakiointi pienensi mallin jäännösvirhettä. Elopaino ja kuntoluokka olivat heikkoja selittäjiä. Malleja voidaan hyödyntää karjatason ruokinnan suunnittelussa ja seurannassa, mutta yksittäisen lehmän energiataseen ennustamiseen ne eivät sovellu.

Heraproteiinivalmisteen vaikutus laihdutukseen ja laihdutustuloksen pysyvyyteen ylipainoisilla aikuisilla

Johdanto: Lihavuus on maailmalaajuisesti merkittävä kansanterveydellinen ja –taloudellinen ongelma. Lihavuuden ehkäisemiseksi ja epidemian leviämisen hillitsemiseksi on tärkeää tuntea lihavuuteen vaikuttavat tekijät. Yksittäisistä ruoka-aineista maidon käytön on havaittu monissa epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa olevan yhteydessä alhaisempaan painoon, ehkäisevän lihomista ja edistävän laihtumista. Maidon sisältämistä yhdisteistä kalsiumin vaikutuksia on tutkittu eniten. Myös heraproteiinin on esitetty olevan yksi mahdollinen painoon vaikuttava komponentti, ja näyttöä tästä on saatu eläinkokeista. Tavoitteet: Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako päivittäin nautittu heraproteiinia sisältävä välipalajuoma laihtumiseen tai saavutetun laihdutustuloksen pysyvyyteen ylipainoisilla aikuisilla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus toteutettiin osana Valio Oy:n OMPPU2-tutkimusta, joka oli satunnaistettu, lumekontrolloitu ja kaksoissokkoutettu kahden rinnakkaisen ryhmän tutkimus. Tutkimus alkoi rekrytoinneilla alkuvuodesta 2010, joissa tutkimukseen valittiin 105 ylipainoista (BMI 27–35), tervettä, 20–50-vuotiasta naista ja miestä. Tutkimushenkilöt satunnaistettiin tutkimus- ja verrokkiryhmiin, ja molemmat ryhmät nauttivat tutkimusvalmisteensa päivittäin hedelmätäysmehuun sekoitettuna (tutkimusryhmä heraproteiinijauheen ja verrokkiryhmä maltodekstriinijauheen). Tutkimus koostui kahdesta jaksosta: viiden kuukauden laihdutusjaksosta ja tätä seuranneesta kolmen kuukauden painonhallintajaksosta. Tutkimuskäynneillä tutkimuksen alussa, laihdutusjakson lopussa ja painonhallintajakson lopussa mitattiin tutkimushenkilöiden paino ja vyötärönympärys sekä määritettiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella. Tutkimushenkilöiden ruoankäyttö ja ravinnonsaanti laskettiin samoissa aikapisteissä kerättyjen kolmen päivän ruokapäiväkirjojen perusteella. Tutkimushenkilöitä, joilla tutkimusvalmisteen käyttö oli alle 50 %, ei otettu huomioon tilastoanalyyseissä. Tilastollinen analyysi tehtiin käyttäen kahden riippumattoman otoksen t-testiä ja kaksisuuntaista parittaista t-testiä normaalijakautuneilla muuttujilla, ja Mann-Whitneyn U-testiä ja Wilcoxonin ttestiä ei-normaalijakautuneilla muuttujilla. Tutkimusvalmisteen ja painonmuutosten välinen korrelaatio laskettiin käyttäen Pearsonin korrelaatiokertoimia. Tulokset on ilmaistu keskiarvoina (keskihajonta). Tulokset: Molemmat ryhmät laihtuivat laihdutusjakson aikana. Heraproteiiniryhmässä painonpudotus oli 2,4 (3,8) kg (p=0,002) ja verrokkiryhmässä 3,4 (4,1) kg (p<0,001). Ryhmien välinen ero ei ollut merkitsevä. Rasvamassa väheni verrokkiryhmässä 2,4 (3,8) kg (p<0,001), mikä oli viiteellisesti enemmän (p=0,054) kuin heraproteiiniryhmässä 1,1 (3,1) kg (p=0,129). Rasvaprosentti ja viskeraalirasvan määrä pienenivät verrokkiryhmässä heraproteiiniryhmää enemmän (p<0,025). Vyötärönympärys pieneni heraproteiiniryhmässä 1,9 (3,0) cm (p=0,001) ja verrokkiryhmässä 3,8 (3,8) cm (p<0,001) ryhmien välisen eron ollessa merkitsevä (p=0,017). Maltodekstriinin käyttö korreloi käänteisesti painonmuutosten kanssa laihdutusjaksolla (r=-0,389, p=0,013). Painonhallintajaksolla painossa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia kummassakaan ryhmässä. Heraproteiinin käytön ja painonmuutosten välisestä negatiivisesta korrelaatiosta oli viitteitä tällä jaksolla (r=-0,344, p=0,063). Kun tarkasteltiin koko tutkimuksen aikana tapahtuneita muutoksia (laihdutusjakson alusta painonhallintajakson loppuun), ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja painon tai kehonkoostumuksen muutoksissa. Energiansaanti väheni molemmissa ryhmissä merkitsevästi laihdutusjakson aikana (p<0,01), mutta muutos ei eronnut ryhmien välillä. Ravintoaineista rasvan saanti väheni (p<0,001) ja C-vitamiinin saanti lisääntyi (p<0,001) molemmissa ryhmissä laihdutusjaksolla. Alkoholin saanti väheni verrokkiryhmässä (p=0,017). Proteiinin saanti lisääntyi heraproteiiniryhmässä merkitsevästi enemmän kuin verrokkiryhmässä (p=0,002). Painonhallintajaksolla energiansaanti ei muuttunut kummassakaan ryhmässä laihdutusjakson loppuun verrattuna. Fyysisessä aktiivisuudessa tutkimuksen aikana ei ollut eroa ryhmien välillä. Johtopäätökset: Heraproteiinin ei havaittu tehostavan laihdutusta maltodekstriiniin verrattuna tässä tutkimuksessa. Sen sijaan maltodekstriiniä nauttineessa ryhmässä rasvaprosentti ja erityisesti vatsan alueen rasva pienenivät heraproteiiniryhmää enemmän laihdutusjaksolla. Tulos oli lähes täysin vastakkainen tutkimushypoteesin kanssa, eikä vaikuttaisi selittyvän eroilla energiansaannissa tai fyysisessä aktiivisuudessa. Tämä tutkimus ei siis tue olettamusta, että heraproteiini osana laihdutusruokavaliota auttaisi laihdutuksessa. Painonhallintajaksolla heraproteiinin ja painonmuutosten välinen lähes merkitsevä käänteinen korrelaatio saattaa viitata heraproteiinin merkitykseen painonhallinnassa. Vapaasti elävien ihmisten kohdalla sekoittavia tekijöitä on kuitenkin vaikea vakioida, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä.