Molecular biology and functions of epilysin (MMP-28)

Epilysin (MMP-28) is the most recently identified member of the matrix metalloproteinase (MMP) family of extracellular proteases. Together these enzymes are capable of degrading almost all components of the extracellular matrix (ECM) and are thus involved in important biological processes such as development, wound healing and immune functions, but also in pathological processes such as tumor invasion, metastasis and arthritis. MMPs do not act solely by degrading the ECM. They also regulate cell behavior by releasing growth factors and biologically active peptides from the ECM, by modulating cell surface receptors and adhesion molecules and by regulating the activity of many important mediators in inflammatory pathways. The aim of this study was to define the unique role of epilysin within the MMP-family, to elucidate how and when it is expressed and how its catalytic activity is regulated. To gain information on its essential functions and substrates, the specific aim was to characterize how epilysin affects the phenotype of epithelial cells, where it is biologically expressed. During the course of the study we found that the epilysin promoter contains a well conserved GT-box that is essential for the basic expression of this gene. Transcription factors Sp1 and Sp3 bind this sequence and could hence regulate both the basic and cell type and differentiation stage specific expression of epilysin. We cloned mouse epilysin cDNA and found that epilysin is well conserved between human and mouse genomes and that epilysin is glycosylated and activated by furin. Similarly to in human tissues, epilysin is normally expressed in a number of mouse tissues. The expression pattern differs from most other MMPs, which are expressed only in response to injury or inflammation and in pathological processes like cancer. These findings implicate that epilysin could be involved in tissue homeostasis, perhaps fine-tuning the phenotype of epithelial cells according to signals from the ECM. In view of these results, it was unexpected to find that epilysin can induce a stable epithelial to mesenchymal transition (EMT) when overexpressed in epithelial lung carcinoma cells. Transforming growth factor b (TGF-b) was recognized as a crucial mediator of this process, which was characterized by the loss of E-cadherin mediated cell-cell adhesion, elevated expression of gelatinase B and MT1-MMP and increased cell migration and invasion into collagen I gels. We also observed that epilysin is bound to the surface of epithelial cells and that this interaction is lost upon cell transformation and is susceptible to degradation by membrane type-1-MMP (MT1-MMP). The wide expression of epilysin under physiological conditions implicates that its effects on epithelial cell phenotype in vivo are not as dramatic as seen in our in vitro cell system. Nevertheless, current results indicate a possible interaction between epilysin and TGF-b also under physiological circumstances, where epilysin activity may not induce EMT but, instead, trigger less permanent changes in TGF-b signaling and cell motility. Epilysin may thus play an important role in TGF-b regulated events such as wound healing and inflammation, processes where involvement of epilysin has been indicated.

Men´s health behaviour, health beliefs and need for health counselling : A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region

Tavoitteena oli tutkia 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä. 273 miestä vastasi kyselyyn ja osallistui terveystutkimuksiin. Terveydentilan perusteella miehet arvioitiin matalan (n=145) ja korkean (n=128) riskin ryhmiin. Khin neliö-testillä tutkittiin elämäntapa- ja riskitekijöitä koetun terveyden (hyvä, keskinkertainen/huono) luokissa ja verrattiin matalan ja korkean riskin ryhmiä em. tekijöiden osalta. Askeltavalla logistisella regressiomallilla analysoitiin tulosmuuttujia taustatekijöiden, terveyskäyttäytymisen, terveysuskomusten ja kliinisten riskitekijöiden avulla sekä arvioitiin oireiden ja vaivojen suhdetta koettuun terveydentilaan. Korkeassa riskissä olevien terveyttä seurattiin vuosina 2001–2004 analysoimalla mini-intervention vaikutusta terveysriskeihin ja elintapoihin varianssianalyysin avulla (ANOVA) (n=46). Matalasta vastausprosentista johtuen (39.6%), ei-vastanneiden aineistoa kerättiin käyttämällä syvähaastattelua (n=28) sekä puhelinkyselyä (n=40). Lopullinen aineisto koostui 341 miehestä. Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta osallistuneista oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli ≥100 cm, ja yli 40%:llä oli diastolinen verenpaine ≥90 mmHg. Yli puolet tupakoi päivittäin ja 40% käytti alkoholia runsaasti. Ristiriitaisuutta ilmensi se, että huolimatta riskitekijöistä noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan. Suora yhteys voitiin havaita omaisten tarjoaman neuvonnan ja vähäisen alkoholin käytön välillä. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä loppuun palamiseen. Miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa. Pieni määrä miehistä koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta verrattuna perheenjäseniltä saatuun ohjaukseen. Korkeariskisten miesten (n=46) arvot parantuivat merkitsevästi lyhyellä aikavälillä. Kolesteroliarvoja lukuunottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti. Laadullinen tutkimus osoitti, että “ei-vastanneet“ eivät osallistuneet projektiin, sillä he olivat oireettomia tai kiireisiä. Heillä todettiin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä. Hoidonantajien on tärkeää ymmärtää ristiriidat miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä, mikä auttaa havaitsemaan esteitä terveyskäyttäytymiselle. Yhä enemmän tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä varmistamaan terveystottumusten jatkuminen miesten keskuudessa.

Silva Fennica. A quarterly journal of forest science. Contents Vol. 28, 1994.

Julkaistu Silva Fennica Vol. 28(4) -numeron liitteenä.