Oral health and menopause

Hormone therapy (HT) is widely used to relieve climacteric symptoms in order to increase the well-being of the women. The benefits as well as side-effects of HT are well documented. The principal menopausal oral symptoms are dry mouth (DM) and sensation of painful mouth (PM) due to various causes. Profile studies have indicated that HT users are more health-conscious than non-users. The hypothesis of the present study was that there are differences in oral health between woman using HT and those not using HT. A questionnaire study of 3173 women of menopausal age (50-58 years old) was done to investigate the prevalence of self-assessed sensations of PM and DM. Of those women participating in the questionnaire study, a random sample of 400 (200 using, 200 not using HT) was examined clinically in a 2-year follow-up study. Oral status was recorded according to WHO methods using DMFT and CPITN indices. The saliva flows were measured, salivary total protein, albumin and immunoglobulin concentrations and selected periodontal micro-organisms were analysed, and panoramic tomography of the jaws was taken. The patients filled in a structured questionnaire on their systemic health, medication and health habits. According to our questionnaire study there was no significant difference in the occurrence of self- assessed PM or DM between the HT users and non-users. According to logistic regression analyses, climacteric complaints significantly correlated with the occurrence of PM (p=0.000) and DM (p=0.000) irrespective of the use of HT, indicating that PM and DM are associated with climacteric symptoms in general. There was no difference between the groups in DMFT index values at follow up. The number of filled teeth (FT) showed a significant (p<0.05) increase in the HT group at follow-up. Periodontitis was diagnosed in 79% of HT users at baseline and in 71% at the follow-up. The values for non-HT users were 80% vs. 76%, respectively (Ns.). The mean numbers of ≥ 6 mm deep periodontal pockets were 0.9 ± 1.7 at baseline vs. 1.1 ± 2.1 two years later in the HT group, and 1.0 ± 1.7 vs. 1.2 ± 1.9, respectively, in the non-HT group. In a large Finnish national health survey, the prevalence of peridontitis of women of this age group was lower, but the prevalence of severe periodontitis seemed to be higher than in our study. Salivary albumin, IgG and IgM concentrations decreased in the HT group during the 2-year follow up (p<0.05), possibly indicating an improvement in epithelial integrity. No difference was found in any other salivary parameters or in the prevalence of the periodontal bacteria between or within the groups. In conclusion, the present findings showed that 50 to 58 year old women living in Helsinki have fairly good oral and dental health. The occurrence of PM and DM seemed to be associated with climacteric symptoms in general, and the use of HT did not affect the oral symptoms studied.

Medicines information sources and services for consumers : A special focus on the Internet and people with depression

The range of consumer health and medicines information sources has diversified along with the increased use of the Internet. This has led to a drive to develop medicines information services and to better incorporate the Internet and e-mail into routine practice in health care and in community pharmacies. To support the development of such services more information is needed about the use of online information by consumers, particularly of those who may be the most likely to use and to benefit from the new sources and modes of medicines communication. This study explored the role and utilization of the Internet-based medicines information and information services in the context of a wider network of information sources accessible to the public in Finland. The overall aim was to gather information to develop better and more accessible sources of information for consumers and services to better meet the needs of consumers. Special focus was on the needs and information behavior among people with depression and using antidepressant medicines. This study applied both qualitative and quantitative methods. Consumer medicines information needs and sources were identified by analyzing the utilization of the University Pharmacy operated national drug information call center (Study I) and surveying Finnish adults (n=2348) use of the different medicines information sources (Study II). The utilization of the Internet as a source of antidepressant information among people with depression was explored by focus group discussions among people with depression and with current or past use of the antidepressant(s) (n=29, Studies III & IV). Pharmacy response to the needs of consumers in term of providing e-mail counseling was assessed by conducting a virtual pseudo customer study among the Finnish community pharmacies (n=161, Study V). Physicians and pharmacists were the primary sources of medicines information. People with mental disorders were more frequent users of telephone- and Internet-based medicines information sources and patient information leaflets than people without mental disorders. These sources were used to complement rather than replace information provided face-to-face by health professionals. People with depression used the Internet to seek facts about antidepressants, to share experiences with peers, and for the curiosity. They described that the access to online drug information was empowering. Some people reported lacking the skills necessary to assess the quality of online information. E-mail medication counseling services provided by community pharmacies were rare and varied in quality. Study results suggest that rather than discouraging the use of the Internet, health professionals should direct patients to use accurate and reliable sources of online medicines information. Health care providers, including community pharmacies should also seek to develop new ways of communicating information about medicines with consumers. This study determined that people with depression and using antidepressants need services enabling interactive communication not only with health care professionals, but also with peers. Further research should be focused on developing medicines information service facilitating communication among different patient and consumer groups.

Kasvatus- ja valmennustyylien yhteys juniorijääkiekkoilijoiden suoriutumisstrategioihin, tyytyväisyyteen ja joukkueen koheesioon

This thesis focused on the roles of parenting styles (including parental norm-breaking attitudes and parents perceptions of players coach-athlete relationship), players achievement strategies, perceptions of coaching behaviours, coaches own perceptions, and perceptions of team leaders, in explaining player satisfaction and team cohesion. Five studies based on the same data provided by the Finnish Ice Hockey Association (FIHA) were carried out. The sample sizes were as follows: players, 1,018; parents, 979; coaches, 35; and team leaders, 57. Questionnaires and self-report questionnaires were used to collect data. The results revealed that: (1) family-parenting styles provided a basis for adolescents achievement strategies and influenced whether the sons played fairly or engaged in rule breaking. Democratic parenting was associated with the adolescents high level of mastery-oriented behaviour, low level of task-irrelevant behaviour, and low level of norm-breaking behaviour. The adaptive achievement strategies enhanced player satisfaction. (2) Democratic parenting styles influenced parents perception of the coach-athlete relationship, which was further associated with a coaching style that also influenced how the child experienced his own cohesion within the team. (3) The adolescents tended to reflect the similarity in leadership behaviours between home and sport from both democratic and autocratic backgrounds. In particular, the compensating combination of non-demanding styles at home and a high level of support by a positive coach was associated with high team cohesion. (4) The stress factor changed the dynamics of the parenting behaviour. (5) Players ratings, coaches ratings, and the ratings of team leaders all differed upon coaching behaviours and team cohesion. Only the players ratings were associated with cohesion high with positive coaching and low with autocratic coaching. The developmental age and the long-lasting membership on an ice hockey team made positive coaching acceptable for all players. Sixteen year-olds from all families rated high team cohesion with positive coaching. Parenting styles were associated with adolescent ice hockey players achievement strategies, norm breaking, and satisfaction. The combination of parenting and coaching was associated with cohesion rated by players. The staff s experiences of coaching and its effects on cohesion differed from the players experiences. These results contribute to understanding links between parenting styles, achievement strategies, norm breaking, and satisfaction, as well as parenting styles, coaching behaviour and cohesion. This work has importance for parents, coaches, sport organizations, and teachers.

Anthropometric measures of obesity-their association with type 2 diabetes and hypertension across ethnic groups

Clinical trials have shown that weight reduction with lifestyles can delay or prevent diabetes and reduce blood pressure. An appropriate definition of obesity using anthropometric measures is useful in predicting diabetes and hypertension at the population level. However, there is debate on which of the measures of obesity is best or most strongly associated with diabetes and hypertension and on what are the optimal cut-off values for body mass index (BMI) and waist circumference (WC) in this regard. The aims of the study were 1) to compare the strength of the association for undiagnosed or newly diagnosed diabetes (or hypertension) with anthropometric measures of obesity in people of Asian origin, 2) to detect ethnic differences in the association of undiagnosed diabetes with obesity, 3) to identify ethnic- and sex-specific change point values of BMI and WC for changes in the prevalence of diabetes and 4) to evaluate the ethnic-specific WC cutoff values proposed by the International Diabetes Federation (IDF) in 2005 for central obesity. The study population comprised 28 435 men and 35 198 women, ≥ 25 years of age, from 39 cohorts participating in the DECODA and DECODE studies, including 5 Asian Indian (n = 13 537), 3 Mauritian Indian (n = 4505) and Mauritian Creole (n = 1075), 8 Chinese (n =10 801), 1 Filipino (n = 3841), 7 Japanese (n = 7934), 1 Mongolian (n = 1991), and 14 European (n = 20 979) studies. The prevalence of diabetes, hypertension and central obesity was estimated, using descriptive statistics, and the differences were determined with the χ2 test. The odds ratios (ORs) or  coefficients (from the logistic model) and hazard ratios (HRs, from the Cox model to interval censored data) for BMI, WC, waist-to-hip ratio (WHR), and waist-to-stature ratio (WSR) were estimated for diabetes and hypertension. The differences between BMI and WC, WHR or WSR were compared, applying paired homogeneity tests (Wald statistics with 1 df). Hierarchical three-level Bayesian change point analysis, adjusting for age, was applied to identify the most likely cut-off/change point values for BMI and WC in association with previously undiagnosed diabetes. The ORs for diabetes in men (women) with BMI, WC, WHR and WSR were 1.52 (1.59), 1.54 (1.70), 1.53 (1.50) and 1.62 (1.70), respectively and the corresponding ORs for hypertension were 1.68 (1.55), 1.66 (1.51), 1.45 (1.28) and 1.63 (1.50). For diabetes the OR for BMI did not differ from that for WC or WHR, but was lower than that for WSR (p = 0.001) in men while in women the ORs were higher for WC and WSR than for BMI (both p < 0.05). Hypertension was more strongly associated with BMI than with WHR in men (p < 0.001) and most strongly with BMI than with WHR (p < 0.001), WSR (p < 0.01) and WC (p < 0.05) in women. The HRs for incidence of diabetes and hypertension did not differ between BMI and the other three central obesity measures in Mauritian Indians and Mauritian Creoles during follow-ups of 5, 6 and 11 years. The prevalence of diabetes was highest in Asian Indians, lowest in Europeans and intermediate in others, given the same BMI or WC category. The  coefficients for diabetes in BMI (kg/m2) were (men/women): 0.34/0.28, 0.41/0.43, 0.42/0.61, 0.36/0.59 and 0.33/0.49 for Asian Indian, Chinese, Japanese, Mauritian Indian and European (overall homogeneity test: p > 0.05 in men and p < 0.001 in women). Similar results were obtained in WC (cm). Asian Indian women had lower  coefficients than women of other ethnicities. The change points for BMI were 29.5, 25.6, 24.0, 24.0 and 21.5 in men and 29.4, 25.2, 24.9, 25.3 and 22.5 (kg/m2) in women of European, Chinese, Mauritian Indian, Japanese, and Asian Indian descent. The change points for WC were 100, 85, 79 and 82 cm in men and 91, 82, 82 and 76 cm in women of European, Chinese, Mauritian Indian, and Asian Indian. The prevalence of central obesity using the 2005 IDF definition was higher in Japanese men but lower in Japanese women than in their Asian counterparts. The prevalence of central obesity was 52 times higher in Japanese men but 0.8 times lower in Japanese women compared to the National Cholesterol Education Programme definition. The findings suggest that both BMI and WC predicted diabetes and hypertension equally well in all ethnic groups. At the same BMI or WC level, the prevalence of diabetes was highest in Asian Indians, lowest in Europeans and intermediate in others. Ethnic- and sex-specific change points of BMI and WC should be considered in setting diagnostic criteria for obesity to detect undiagnosed or newly diagnosed diabetes.

Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems

Microbial activity in soils is the main source of nitrous oxide (N2O) to the atmosphere. Nitrous oxide is a strong greenhouse gas in the troposphere and participates in ozone destructive reactions in the stratosphere. The constant increase in the atmospheric concentration, as well as uncertainties in the known sources and sinks of N2O underline the need to better understand the processes and pathways of N2O in terrestrial ecosystems. This study aimed at quantifying N2O emissions from soils in northern Europe and at investigating the processes and pathways of N2O from agricultural and forest ecosystems. Emissions were measured in forest ecosystems, agricultural soils and a landfill, using the soil gradient, chamber and eddy covariance methods. Processes responsible for N2O production, and the pathways of N2O from the soil to the atmosphere, were studied in the laboratory and in the field. These ecosystems were chosen for their potential importance to the national and global budget of N2O. Laboratory experiments with boreal agricultural soils revealed that N2O production increases drastically with soil moisture content, and that the contribution of the nitrification and denitrification processes to N2O emissions depends on soil type. Laboratory study with beech (Fagus sylvatica) seedlings demonstrated that trees can serve as conduits for N2O from the soil to the atmosphere. If this mechanism is important in forest ecosystems, the current emission estimates from forest soils may underestimate the total N2O emissions from forest ecosystems. Further field and laboratory studies are needed to evaluate the importance of this mechanism in forest ecosystems. The emissions of N2O from northern forest ecosystems and a municipal landfill were highly variable in time and space. The emissions of N2O from boreal upland forest soil were among the smallest reported in the world. Despite the low emission rates, the soil gradient method revealed a clear seasonal variation in N2O production. The organic topsoil was responsible for most of the N2O production and consumption in this forest soil. Emissions from the municipal landfill were one to two orders of magnitude higher than those from agricultural soils, which are the most important source of N2O to the atmosphere. Due to their small areal coverage, landfills only contribute minimally to national N2O emissions in Finland. The eddy covariance technique was demonstrated to be useful for measuring ecosystem-scale emissions of N2O in forest and landfill ecosystems. Overall, more measurements and integration between different measurement techniques are needed to capture the large variability in N2O emissions from natural and managed northern ecosystems.

IgA nephropathy and Henoch-Schönlein nephritis in adults : with special reference to factors affecting outcome

IgA nephropathy (IgAN) is the most common primary glomerulonephritis. In one third of the patients the disease progresses, and they eventually need renal replacement therapy. IgAN is in most cases a slowly progressing disease, and the prediction of progression has been difficult, and the results of studies have been conflicting. Henoch-Schönlein nephritis (HSN) is rare in adults, and prediction of the outcome is even more difficult than in IgAN. This study was conducted to evaluate the clinical and histopathological features and predictors of the outcome of IgAN and HSN diagnosed in one centre (313 IgAN patients and 38 HSN patients), and especially in patients with normal renal function at the time of renal biopsy. The study also aimed to evaluate whether there is a difference in the progression rates in four countries (259 patients from Finland, 112 from UK, 121 from Australia and 274 from Canada), and if so, can this be explained by differences in renal biopsy policy. The third aim was to measure urinary excretions of cytokines interleukin 1ß (IL-1ß) and interleukin 1 receptor antagonist (IL-1ra) in patients with IgAN and HSN and the correlations of excretion of these substances with histopathological damage and clinical factors. A large proportion of the patients diagnosed in Helsinki as having IgAN had normal renal function (161/313 patients). Four factors, (hypertension, higher amounts of urinary erythrocytes, severe arteriolosclerosis and a higher glomerular score) which independently predicted progression (logistic regression analysis), were identified in mild disease. There was geographic variability in renal survival in patients with IgAN. When age, levels of renal function, proteinuria and blood pressure were taken into account, it showed that the variability related mostly to lead-time bias and renal biopsy indications. Amount of proteinuria more than 0.4g/24h was the only factor that was significantly related to the progression of HSN. the Hypertension and the level of renal function were found to be factors predicting outcome in patients with normal renal function at the time of diagnosis. In IgAN patients, IL-1ra excretion into urine was found to be decreased as compared with HSN patients and healthy controls. Patients with a high IL-1ra/IL-1ß ratio had milder histopathological changes in renal biopsy than patients with a low/normal IL-1ra/IL-1ß ratio. It was also found that the excretion of IL-1ß and especially IL-1ra were significantly higher in women. In conclusion, it was shown that factors associated with outcome can reliably be identified even in mild cases of IgAN. Predicting outcome in adult HSN, however, remains difficult.

Kde je jádro pudla? Missä on villakoiran ydin? : Eläinten nimistä johdetut fraasit, idiomit ja muut sanonnat tšekin ja suomen kielessä

Pro gradu -työssä tarkastelen tšekin ja suomen kielessä esiintyviä eläinten nimityksistä johdettuja fraseologisia ilmauksia ja sanontoja. Eläinfraseologia muodostaa kielessä keskeisen osan, jolle ovat tyypillisiä voimakas tunnelataus, rajoittunut, sovinnainen käyttö ja puhekielenomaisuus. Tarkastelen eläinilmauksia morfologisesti ja semanttis-leksikaalisesti, mutta muitakin piirteitä esiintyy. Vertailen kumpaakin kieltä ja selvitän kielten fraasien, idiomien ja muiden sanontojen yhtäläisyyksiä ja eroja. Sanonnat (ynnä johdokset ja sanaparit) jaan neljään eri ryhmään seuraavasti: 1. kummassakin kielessä olevat samanlaiset ilmaukset, 2. kummassakin kielessä olevat osittain samanlaiset ilmaukset, 3. tsekkiläiset ilmaukset ja 4. suomalaiset ilmaukset. Työni materiaali on peräisin tsekkiläisistä, suomalaisista ja muunkielisistä sanakirjoista (lähinnä fraseologisista). Selvittelen erityisesti keskeisimpien kotieläinten nimistä (koira, kissa, hevonen, lehmä, lammas, sika, kana), joidenkin muiden eläinten nimistä (karhu, susi, karppi, käärme) ja joidenkin ulkomaisten eläinten nimistä (leijona, elefantti, apina) johdettuja fraseologisia ilmauksia. Materiaali käsittää yhteensä 145 eri eläintä, 163 eläimen nimitystä ja 585 eläinilmausta. Aineistoni pohjalta voi todeta, että tšekin ja suomen kielessä on yllättävän paljon samantyyppisiä eläinilmauksia, vaikka kielet poikkeavat huomattavasti toisistaan. Korpuksessani olevista ilmauksista on täysin symmetrisiä 119/20,3 %, osittain samanlaisia (epäsymmetrisiä) 127/21,7 %, pelkästään tsekkiläisiä 161/27,5 % ja pelkästään suomalaisia 146/25,0 %. Sanaparit ja sananlaskut, joita käsittelin erillisenä ryhmänä (32 kpl) muodostivat aineistosta 5,5 % (niistäkin löytyi yhtäläisyyksiä). Yleisimmin esiintyvät eläimet ovat koira ja kissa. Koira on kuitenkin tšekin fraseologiassa yleisempi eläin kuin suomessa, jossa taas kissa on yleisimmin esiintyvä eläimen nimi. Yleisiä ovat myös mm. hevonen, sika, lintu, kala ja kana. Karitsa, hanhi ja vuohi esiintyvät paljon useammin tšekin fraseologiassa, suomessa esiintyy taas usein sika silloin, kun tšekissä on porsas. Joillakin eläinten nimillä on selvästi negatiivisempi tunnelataus (susi, käärme) kuin toisilla (koira, kissa). Toisin kuin suomessa, kissa on tšekissä valheellinen, vuohi herkuttelee, pöllö ja apina edustavat viisautta ja oppivaisuutta ja kovakuoriainen hellyttää. Yhteisiä eläinten nimityksiä kummassakin kielessä on aineistossani 106/163 (65,03 %). Tšekin fraseologiassa on lähes kaksi kertaa enemmän (37/163 = 22,7 %) sellaisia eläinten nimiä, joita ei esiinny suomen fraseologiassa verrattuna pelkästään suomen fraseologiassa esiintyviin eläinten nimiin (20/163 = 12,27 %). Pelkästään tšekissä esiintyviä eläimiä ovat mm. lumikko, majava, murmeli, mäyrä, näätä ja riikinkukko; pelkästään suomen fraseologiassa esiintyvät puolestaan mm. kiiski, muikku, peippo, poro, sopuli ja telkkä. Vertauskuvat ovat kummassakin kielessä erittäin tyypillisiä. Eläinten nimet viittaavat useimmiten ihmisen kielteisiin luonteenpiirteisiin tai ominaisuuksiin (mazaný jako liška ja viekas kuin kettu). Aineistoni pohjalta vaikuttaa siltä, että tšekissä on enemmän vaihtoehtoisia ja eri eläinten lajeista muodostettuja ilmauksia (mm. lintu- ja kalalajeista). Kummassakin kielessä on myös huudahduslauseita (Ty jsi ale liška pod itá! ja Senkin vanha kettu!), kansainvälisiä ilmauksia (jádro pudla ja villakoiran ydin) ja ns. petollisia ystäviä toisiaan erehdyttävästi muistuttavia, mutta eri asiaa merkitseviä sanontoja (tsekin kočičí život kissanelämä tarkoittaa ´sitkeähenkisyyttä´ − ei suomen kissanpäiviä). Kansallisista erityispiirteistä ovat esimerkkeinä mm. tšekin ilmaus mít se jako husa o Martině "voida kuin hanhi Martinpäivänä" (suomeksi ´voida kurjasti´; viittaus Martinpäivän hanhensyömisperinteeseen) tai suomen ilmaukset kuin hyttysen liraus Itämereen ja sopulilauma.

Pajala–Kolarin ja Soklin kaivoshankkeisiin liittyvien rautatie- ja tieinvestointien ja Kemin satamainvestointien aluetaloudelliset vaikutukset

Lappiin suunnitteilla olevat Pajala–Kolarin rauta- ja Soklin fosforikaivos ovat megaluokan hankkeita. Kaivosten rakentaminen ei voi kuitenkaan toteutua jos niiden tarvitsemia rautatie-, satama- ja tieinvestointeja ei voida toteuttaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida näiden väyläinvestointien aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimus on jatkoa Ruraliassa juuri valmistuneelle yhdeksää Pohjois- ja Itä-Suomen kaivoshanketta koskevalle tutkimukselle, jossa keskitytään itse kaivosinvestointien vaikutuksiin. Tutkimuksen on rahoittanut Liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Työvälineenä oli Ruraliassa kehitetty RegFinDyn-aluemalli. Simuloinnit suoritettiin vuosille 2008–2030 ja raportoitiin Lapin seutukuntien tasolla. Tulosten mukaan kaikki, mutta erityisesti mittavat rautatieinvestoinnit olisivat merkittäviä seutukuntien taloudelliselle kasvulle. Äkäsjoki–Ajos radan rakentaminen auttaisi Tunturi-Lapin, Torniolaakson ja Kemi–Tornion seutukuntia taantuman yli. Taloudellinen kasvu voisi lisääntyä läntisen Lapin seutukunnissa yhteensä 0,6–2,2% vuoteen 2011 ja yhteensä 1,3–4,3% vuoteen 2016 mennessä. Tämä olisi keskimäärin 0,1–0,5% vuodessa. Soklin kaivoksen tapauksessa Kemijärvi–Kelloselkä–Sokli rautatien vaikutukset Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin olisivat merkittäviä. Investointien edetessä Itä-Lapin seutukunnan taloudellinen kasvu voisi vahvistua kumulatiivisesti tarkasteltuna 8,3% vuoteen 2013 mennessä. Vuosikeskiarvona tämä olisi 2,8%. Radan vaikutus Pohjois-Lapin taloudelliseen kasvuun olisi pienempi, vuoteen 2014 mennessä yhteensä 3% eli keskimäärin 0,8% vuodessa. Väyläinvestointien työllisyysvaikutukset olisivat myönteisiä. Pajala–Kolarin kaivoksen rautatieinvestoinnit toisivat läntiseen Lappiin uusia työpaikkoja vuoteen 2015 mennessä yhteensä 418. Tästä Tunturi-Lapin osuus olisi 147, Torniolaakson 114 ja Kemi–Tornion seutukunnan 157. Vastaavat vuosikeskiarvot olisivat 52, 18, 14 ja 20. Soklin kaivoksen rautatieinvestoinnit toisivat jonkun verran enemmän uusia työpaikkoja Pajala–Kolariin verrattuna koska investoinnit olisivat suuremmat. Radan rakentaminen voisi tuoda Itä-Lappiin yhteensä 506 uutta työpaikkaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Pohjois-Lapin työllisyys voisi lisääntyä 153 uudella työpaikalla. Yhteensä voisi siten syntyä 660 uutta työpaikkaa. Vastaavat vuosikeskiarvot olisivat 169, 51, 220 uutta työpaikkaa. Kun kaivoksia tarkastellaan yhdessä, työllisyysvaikutukset olisivat suurimmat vuonna 2015, jonka loppuun mennessä väyläinvestoinnit voisivat luoda yhteensä 1288 uutta työpaikkaa. Vastaava vuosikeskiarvo olisi 161. Taloudellisen kasvun ohella työllisyystulokset korostavat analysoitujen väyläinvestointien myönteistä aluetaloudellista merkitystä. Ruralia-instituutin arvioinnin perusteella molempien kaivosten rautatie-, satama- ja tieinvestoinnit olisivat toteuttamiskelpoisia aluetaloudellisin perustein. Ne lisäisivät tuotantoa, työllisyyttä, tuloja, kulutusta ja verotuloja useissa Lapin seutukunnissa.

Samarbete genom lagstiftning. Samarbetsförfarandets organisation, procedur och innehåll

Samarbetslagen är en omstridd lag. Innan lagen trädde i kraft i början av år 1979 fanns på arbetstagarsidan förhoppningar om att skapa en lag om reell företagsdemokrati medan man från arbetsgivarhåll var rädd att personalen skulle få ett alltför stort inflytande på beslutsfattandet. En oro fanns också att medbestämmandet skulle byråkratisera beslutsfattandet inom företagen. I dag anser många arbetstagare att samarbetsförfarandet endast används vid massuppsägningar, nedskärningar och rationaliseringar men i övrigt glömts bort. Samarbetsförfarandet och regleringen av det är en viktig och aktuell fråga, eftersom samarbetsförfarandet utgör det forum i samarbetet mellan arbetsgivare och personal där nedskärningar och massuppsägningar diskuteras. Avhandlingens syfte är att analysera hur samarbetsförfarandet fungerar utifrån samarbetslagen. Målet är att granska samarbetsförfarandet ur ett perspektiv där samarbetsförfarandet ses som en potentiell möjlighet och ett verktyg till framgångsrik företagsverksamhet och personalledarskap. I analysen utgår författaren från samarbetslagens 1 §. Syftet med samarbetsförfarandet är att utveckla företagets verksamhet och arbetsförhållanden, att effektivera samarbetet mellan arbetsgivare och personal samt personalens interna samverkan. Samarbetsförfarandet skall utöka personalens möjligheter att påverka behandlingen av ärenden som gäller deras arbete och arbetsplats i enlighet med lagen. Enligt samarbetsförfarandet skall arbetsgivaren rådgöra med arbetstagarna och deras företrädare om de viktigaste ärendena som påverkar personalens ställning och arbetsförhållande innan besluten fattas. Avhandlingen granskar hur lagen tillämpas i dag och hur lagstiftningen kan utvecklas för att effektivera samarbetet i framtiden.

The Negative News Threshold - an Explanation for Negative Skewness in Stock Returns

A vast literature documents negative skewness and excess kurtosis in stock return distributions on several markets. We approach the issue of negative skewness from a different angle than in previous studies by suggesting a model, which we denote the “negative news threshold” hypothesis, that builds on asymmetrically distributed information and symmetric market responses. Our empirical tests reveal that returns for days when non-scheduled news are disclosed are the source of negative skewness in stock returns. This finding lends solid support to our model and suggests that negative skewness in stock returns is induced by asymmetries in the news disclosure policies of firm management.

Reklamsvenska i Finland speglad genom varuhuset Stockmanns tidningsannonser under det 20e seklet - Swedish Advertising Language in Finland Mirrored by the Newspaper Advertisements of the Stockmanns Department Store during the 20th Century

Reklam sägs använda ett modernt, gärna ett nyskapande språk. Detta är ett påstående som inte så lätt kan verifieras. Tidningsannonsen är troligen den skriftspråksgenre som har fått minst uppmärksamhet av språkforskare. De som skriver texten i en tidningsannons är personer som representerar det samtida språkbruket. Annonser som representerar olika tidsepoker skiljer sig därför från varandra inte bara genom att annonsen förändras i fråga om stil och form. Annonsens språk avspeglar också den språkliga förändringsprocess som kontinuerligt pågår i varje språksamhälle. Annonser, och marknadsföringsmaterial över huvud taget, läses också av många människor som i övrigt läser mycket litet eller kanske inte alls. Marknadsföraren, reklamskribenten (copywriter) och AD:n producerar m.a.o. texter som på ett omedvetet sätt kommer att vara språkmodeller för sina läsare. Förändringar i språket kreeras inte och drivs inte på av språkforskare, utan av vanliga språkbrukare i interaktion med andra språkbrukare. Sett ur ett sociolingvistiskt perspektiv har det vitt spridda reklamspråket därför inflytande på språket i samhället. Syftet med det reklamspråksprojekt som presenteras i föreliggande rapport är att analysera hur och när förändringar i svenskan som uppträder i Sverige dyker upp i annonser som skrivs på svenska i Finland. Reklam på svenska Finland under 1900-talet står i fokus, och tidningsannonser för Stockmanns varuhus i Helsingfors utgör primärmaterialet. Tidningsannonser för varuhuset Nordiska Kompaniet (NK) i Stockholm under motsvarande tid tjänar som jämförelsematerial. I denna rapport presenteras projektets syfte, de uppställda forskningsfrågorna, och resonemanget illustreras med exempel ur projektmaterialet. Rapporten innehåller också en beskrivning av projektets reklamdatabas och basfakta om material och metoder. -

Maailmankuvan uskonnollisuus ja arvot moraaliarviointien selittäjinä

Moraalipsykologit ovat väitelleet vuosikymmeniä siitä, mitä moraali on ja minkälaisiin psykologisiin prosesseihin moraaliarvioinnit perustuvat. Yksi keskeinen kysymys on koskenut sitä vaikuttavatko ihmisten maailmankuvat ja niihin kietoutuvat tiedolliset uskomukset, arvot ja omat käsitykset moraalin luonteesta moraaliarviointeihin. Tämä tutkimus lähti selvittämään maailmankuvan uskonnollisuuden sekä arvojen yhteyttä moraaliarviointeihin tilastollisten analyysien valossa. Kyselytutkimusaineisto kerättiin helsinkiläisiltä yliopisto-opiskelijoilta (N = 161). Nykypäivän ihmisille tuttujen, mutta moraalisesti kiistanalaisten tekojen vääryyden arvioinneista muodostettiin pääkomponenttianalyysiin perustuen kolme tekotyyppiä, jotka nimettiin itseen kohdistuviksi teoiksi (ITSE-teot; abortti, avioero, eutanasia, seksin harrastaminen alaikäisenä ja itsemurha), muihin yksilöihin kohdistuviksi antisosiaalisiksi teoiksi (MYKS-teot; varastetun tavaran ostaminen tietoisesti, pysäköidylle autolle vahingossa aiheuttamansa vahingon ilmoittamatta jättäminen ja toiselle henkilölle kuuluvan auton luvaton käyttöönotto) sekä yhteiskuntaan kohdistuviksi antisosiaalisiksi teoiksi (YHT-teot; maksamatta jättäminen julkisessa liikenteessä ja verovilppi tilaisuuden salliessa). Maailmankuvaltaan perinteisesti uskonnolliset henkilöt arvioivat kaikki tekotyypit lähes yhtä vääriksi (sanallisesti ”väärin” oleviksi) sekä keskimäärin vääremmiksi kuin maailmankuvaltaan ei-perinteisesti uskonnolliset henkilöt. Sen sijaan ei-perinteisesti uskonnolliset henkilöt erottivat selkeästi kaikki kolme tekotyyppiä niin keskiarvojen kuin niiden sanallisten vastineidensakin mukaan (väärimmiksi arviointiin MYKS-teot ja vähiten vääriksi ITSE-teot). Hierarkkisissa regressioanalyyseissä maailmankuvan uskonnollisuuden perinteisyys ennusti merkittävästi ITSE-tekojen vääremmäksi arviointia, mutta kohtalaisesti myös YHT-tekojen vääremmäksi arviointia, kun ikä, sukupuoli ja arvoulottuvuudet oli vakioitu. Uskonnollisuuden perinteisyys ei kuitenkaan ennustanut MYKS-tekojen arviointia muut tekijät vakioituina ja sen ainoaksi tilastollisesti merkitseväksi selittäjäksi osoittautui säilyttämis−muutosvalmiusarvoulottuvuus, joskin melko vähäisellä selitysvoimalla. Kyseinen arvoulottuvuus ennusti myös ITSE- ja YHT-tekotyyppien arviointeja muut edellä mainitut tekijät vakioituina, mutta heikommin kuin maailmankuvan uskonnollisuuden perinteisyys. YHT-tekoja selitti lisäksi ikä, kun kaikki muut selittäjät oli vakioitu. Itsensäylittämis–itsensäkorostamisarvoulottuvuus ei ollut yhteydessä yhdenkään tekotyypin vääryyden arviointiin. Tulokset tukivat aiempia tutkimustuloksia siitä, että eri ihmiset hahmottavat ainakin omasta näkökulmastaan moraalin alaa eri tavoin eli arvioivat samat teot eri tavoin vääriksi tai vapaaehtoisiksi. Tulokset osoittivat myös, että ihmisten maailmankuvan uskonnollisuudella ja säilyttämisarvojen preferoinnilla on selkeä yhteys näihin eroihin arvioinneissa, mutta että muihin yksilöihin kohdistuvat vahingolliset ja epäoikeudenmukaiset antisosiaaliset teot tuomitaan hyvin yleisesti väärinä. Yhdessä nämä tekijät näyttäisivät viittaavan siihen, että ihmisten moraalikäsitykset todella vaihtelevat. Keskeisinä lähteinä toimivat Jonathan Haidtin, Lawrence Kohlbergin, Shalom Schwartzin, Richard Shwederin sekä Elliot Turielin tieteelliset julkaisut ja teokset.