Kasvatus- ja valmennustyylien yhteys juniorijääkiekkoilijoiden suoriutumisstrategioihin, tyytyväisyyteen ja joukkueen koheesioon

This thesis focused on the roles of parenting styles (including parental norm-breaking attitudes and parents perceptions of players coach-athlete relationship), players achievement strategies, perceptions of coaching behaviours, coaches own perceptions, and perceptions of team leaders, in explaining player satisfaction and team cohesion. Five studies based on the same data provided by the Finnish Ice Hockey Association (FIHA) were carried out. The sample sizes were as follows: players, 1,018; parents, 979; coaches, 35; and team leaders, 57. Questionnaires and self-report questionnaires were used to collect data. The results revealed that: (1) family-parenting styles provided a basis for adolescents achievement strategies and influenced whether the sons played fairly or engaged in rule breaking. Democratic parenting was associated with the adolescents high level of mastery-oriented behaviour, low level of task-irrelevant behaviour, and low level of norm-breaking behaviour. The adaptive achievement strategies enhanced player satisfaction. (2) Democratic parenting styles influenced parents perception of the coach-athlete relationship, which was further associated with a coaching style that also influenced how the child experienced his own cohesion within the team. (3) The adolescents tended to reflect the similarity in leadership behaviours between home and sport from both democratic and autocratic backgrounds. In particular, the compensating combination of non-demanding styles at home and a high level of support by a positive coach was associated with high team cohesion. (4) The stress factor changed the dynamics of the parenting behaviour. (5) Players ratings, coaches ratings, and the ratings of team leaders all differed upon coaching behaviours and team cohesion. Only the players ratings were associated with cohesion high with positive coaching and low with autocratic coaching. The developmental age and the long-lasting membership on an ice hockey team made positive coaching acceptable for all players. Sixteen year-olds from all families rated high team cohesion with positive coaching. Parenting styles were associated with adolescent ice hockey players achievement strategies, norm breaking, and satisfaction. The combination of parenting and coaching was associated with cohesion rated by players. The staff s experiences of coaching and its effects on cohesion differed from the players experiences. These results contribute to understanding links between parenting styles, achievement strategies, norm breaking, and satisfaction, as well as parenting styles, coaching behaviour and cohesion. This work has importance for parents, coaches, sport organizations, and teachers.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin vanhempien kasvatustyylien yhteyttä jääkiekkoa pelaavien poikien suoriutumisstrategioihin ja tyytyväisyyteen sekä kasvatuksen ja valmennuksen yhteyttä tapaan, jolla pelaajat kokevat joukkueen koossapitävän voiman, koheesion. Lisäksi haluttiin verrata keskenään valmentajien, valmennusta läheltä seuraavien joukkueenjohtajien ja pelaajien antamia valmentamista koskevia arvioita. Tämän tutkimuksen perusteella vanhempien kasvatustyylit olivat yhteydessä nuorten pelaajien suoriutumisstrategioihin sekä siihen, haluttiinko pelata sääntöjä noudattaen. Demokraattisella kasvatustyylillä oli positiivinen yhteys nuorten taitosuuntautuneisuuteen sekä tehtävien kannalta edulliseen, soveltavaan käytökseen ja vähäiseen sääntöjen rikkomisalttiuteen. Samankaltaisuus vanhempien kasvatustyyleissä ja valmentajan valmennustyyleissä oli yhteydessä korkeaan koheesioon, joukkuetta koossapitävään voimaan. Erityisesti siihen oli yhteydessä kasvatuksen ja valmennuksen yhdistelmä, jossa esiintyivät salliva koti ja myönteinen valmennustyyli (demokraattinen, taitoja opettava, palkitseva, kannustava). Vanhemman kokema stressi muutti kasvatustyyliä ja siten myös nuorten kokemusta valmentajastaan. Kun verrattiin valmentajien, joukkueenjohtajien ja pelaajien antamia valmentajien myönteisyyttä koskevia arvioita, vain pelaajien arviot olivat yhteydessä korkeaan koheesioon. Johtajavaltainen valmennus puolestaan liittyi alhaiseen koheesioon. Myönteinen valmennus oli kaikkien 16-vuotiaiden pelaajien vastauksissa yhteydessä korkeaan koheesioon. Soveltaen tuloksia kasvatuksen ja valmennuksen yhteisvaikutuksesta, erilaisten opettamis-, johtamistyylien yhteensopivuus saattaa olla tärkeätä perheiden, opetusryhmien, joukkueiden sekä työryhmien sisäiselle yhteistoiminnalle, toimintakyvylle, viihtymiselle ja motivaatiolle. Valmennusjohdon ja pelaajien näkemysten erilaisuus valmentamisesta ja oman joukkueen koheesiosta puolestaan viittaa siihen, että myös kouluissa ja työelämässä opettajilla ja johdolla voi olla erilainen käsitys motivaatioon vaikuttavasta koheesiosta kuin oppilailla ja työntekijöillä. Kyselylomakkeen palautti 1018 (31,5%) jääkiekon pelaajaa. Heistä 650 oli 14-vuotiaita, ja 368 oli 16-vuotiaita. Vastaukset saatiin myös 979 vanhemmalta, 35 valmentajalta ja 57 joukkueenjohtajalta.