Harmoniaa ja riitasointuja : Yksilön ja yhteisön hyvinvointiin liittyvät ihanteet Syon Abbeyn luostarissa (1415-1539)

Tutkimus käsittelee hyvinvointiin liittyviä ihanteita yksilön ja yhteisön näkökulmasta Syon Abbeyn birgittalaisluostarissa myöhäiskeskiajalla. Vuonna 1415 perustettu Syon Abbey kuului Englannin varakkaimpien luostarien joukkoon. Se noudatti Birgitan (1302/1303–1373) luostarisääntöä (Regula Salvatoris) ja oli säännön mukaisesti kaksoisluostari, jossa eli nunnien lisäksi myös veljiä. Tutkimuksen päälähteinä käytetään Birgitan sääntöä täydentäviä Syon Abbeyn luostaria varten kirjoitettuja sääntölisäyksiä sekä kahta nunnia varten laadittua hengellistä opaskirjaa. Hyvinvointiin liittyvät ihanteet on tässä tutkimuksessa jaoteltu fyysiseen, sosiaaliseen ja henkis-hengelliseen osa-alueeseen. Fyysisen hyvinvoinnin osalta tarkastellaan luostarin omaisuutta ja työnjakoa sekä ravintoon, vaatetukseen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Varakkaana luostarina Syon Abbey kykeni tarjoamaan asukkailleen tasokkaat elinolosuhteet. Luostaria johti abbedissa, joka jakoi harkintansa mukaan työtehtävät muille luostarin asukkaille. Nunnien vastuu luostarin talouden ja arkielämän järjestämisessä oli suuri. Veljien vastuulla oli sakramenttien toimittaminen, saarnaaminen ja hengellinen ohjaus. Monilla Syon Abbeyn asukkailla oli aristokraattinen syntyperä, ja tottumus korkeaan elintasoon näkyi muun muassa ruokahankinnoissa kalliina mausteina ja muina ylellisyystuotteina, vaikka ihanteena olikin kohtuullisuus. Fyysisiin tarpeisiin liittyviä säädöksiä perusteltiin terveellisyydellä ja tarkoituksenmukaisuudella. Nunnien henkinen työ edellytti, että he olivat hyvin ravittuja ja terveitä. Vaatetuksen tuli olla yhtenäinen, millä osoitettiin toisaalta yhteenkuuluvuutta, toisaalta erottauduttiin muista sääntökunnista ja maallikoista. Sosiaalinen hyvinvointi liittyy yksittäisen nunnan asemaan yhteisössä ja siihen, miten nunnien (sekä nunnien ja veljien) välistä kommunikaatiota säädeltiin. Lähteet osoittavat, että yhteisöelämän sujuvuutta pidettiin Syon Abbeyssä tärkeänä. Pahan puhuminen, toisten loukkaaminen, juoruilu, ylempien uhmaaminen ja puhuminen hiljaisuusaikoina oli kielletty. Toisia piti kohdella kunnioittavasti ja ystävällisesti, mutta kommunikointi olisi pitänyt rajoittaa välttämättömään. Kieltojen ja määräysten runsaslukuisuus nimenomaan kommunikointiin liittyen kertonee siitä, että näitä sääntöjä ei aina noudatettu. Erityisen tiukasti kontrolloitiin nunnien ja veljien keskinäistä yhteydenpitoa. Henkinen ja hengellinen hyvinvointi liittyy luostarin varsinaiseen tehtävään. Syon Abbeyllä oli maine oppineisuuden keskuksena. Kirjallisuuden rooli luostarin elämänihanteiden luojana oli merkittävä ja sen tarkoitus oli auttaa nunnia hoitamaan hyvin tärkeintä tehtäväänsä, yhteisten hetkipalvelusten toimittamista. Veljet ja ulkopuoliset käänsivät Syon Abbeyn nunnille kirjoja englanniksi, joten myös latinaa taitamattomilla oli mahdollisuus hankkia teologista tietämystä ja ymmärtää hetkipalvelusten sisältöä. Suuri kirjasto takasi hyvät lähtökohdat opiskelulle varsinkin, kun huomioidaan, että naisten mahdollisuudet saada opillista sivistystä olivat keskiajalla rajalliset. Yksilön hengellisen elämän tukeminen palveli yhteisöä, koska luostarin hengellinen työ nähtiin konkreettisena taisteluna pahaa vastaan. Vaikka luostari-ihanteet perusteltiin Syon Abbeyssä hengellisesti, myös maallisista tarpeista huolehdittiin, koska ne loppujen lopuksi palvelivat hengellisiä päämääriä.

Ravintoa keholle, ruokaa mielelle : vertailututkimus pohjoismaisten nuorten ruokatottumuksista kotona ja koulussa

Aims. The main meals that youngsters have during the day are eaten at home and at school. In the Nordic countries breakfast and supper are often eaten with other members of the family. The way that Nordic countries arrange the school lunch and the frequency of family meals differ between countries. However, the challenges related to eating habits of the young are surprisingly similar. The aim of this study is to discuss how the Nordic countries could support youngsters’ healthy eating habits. This study was carried out as a part of a Nordic research project and it completed the work done by Kauppinen (2009) and Niemi (2009) in their Master’s Theses. The research questions are: 1. How do the youngsters evaluate their own eating habits and those of their family? 2. How do the youngsters evaluate the influence of home, family and school on their own eating habits? 3. What kind of relationship exists between eating at home and at school according to the data? Data and methods. A quantitative internet-based survey was used to collect data (N=1539) on the 9th graders conceptions and understandings. The survey consisted of respondents from Finland (N=586), Sweden (N=427), Denmark (N=295) and Norway (N=246). In this study the whole data to the appropriate extent was analyzed. The analysis was done with the SPSS-software and included examination of means, standard deviations, cross-tabulations, Pearson´s correlations, Chi-squared -tests, t-tests and one-way analysis of variance (ANOVA). The results were compaired between the countries and between sexes. Results and discussion. The studied youngsters evaluated their own eating habits positively. There were statistically signifigant differences (p< .05) between countries concerning the people who influence the youngsters’ healthy eating habits. Youngsters from Finland and Sweden considered making healthy choices at school easier than those from Denmark and Norway. Also eating a so called healthy lunch at school was more common in Finland and in Sweden. Eating breakfast and eating a healthy meal at school had a statistically significant interconnection (p< .001). The differences between sexes were not equal between the countries. The results supported those from previous studies, but also raised ideas for further study. Youngsters’ near environments should support their possibilities to make healthy choices and to participate to the decicion making process. Co-operation between the Nordic countries and between the home and the school is important. Listening to the youngsters’ own voice is a challence and a possibility for developing both home economics education and research in this area. Key words: Nordic countries, youngsters, healthy eating habits, eating at home, school meals