Osakeyhtiöittämisen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset

Osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä on kasvanut vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2008 Suomessa oli 527 osakeyhtiömuotoista maatilaa. Kaikista Suomen maatiloista osake-yhtiömuotoisia on vielä hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan yksityisen maataloudenharjoittajan, verotusyhtymän ja osakeyhtiön ominaispiirteitä. Lisäksi tarkastellaan yksityisen maataloudenharjoittajan ja osakeyhtiön tilinpäätöksen toteuttamiseen ja verotukseen liittyviä eroavaisuuksia. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa osakeyhtiömuotoisen maatilan yrittäjää. Teemahaastattelun avulla selvitettiin yritysmuodon muutoksen syitä, yritysmuodon muutoksen vaikutuksia, toimintaa rahoittajan kanssa ja osakeyhtiötä maatilan yritysmuotona. Haastateltavilla yrittäjillä oli maatalousalan koulutus ja heillä oli kokemusta toimimisesta maatalousyrittäjinä. Tutkimustilojen päätuotantosuuntina olivat kananmunan-, porsas- tai broilerin tuotanto. Yrittäjät olivat laajentaneet tuotantoaan merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana ja tilat olivat keskimääräistä suurempia. Osakeyhtiöittämisestä saatavat hyödyt olivat keskeisimmät syyt yritysmuodon muutokselle. Näistä merkittävin oli osakeyhtiöihin sovellettava 26 prosentin yhteisöverokanta. Sen katsottiin alentavan veroja ja parantavan kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Lisäksi osakeyhtiö mahdollisti tuotannon aikaisempaa nopeamman laajentamisen. Toiminnallisia vaikutuksia ei yritysmuodon muutoksella katsottu olevan. Yrittäjät aikoivat jatkaa maatalouden harjoittamista osakeyhtiössä ja osakeyhtiön katsottiin olevan heidän tiloilleen oikea yritysmuoto. Osakeyhtiötä yritysmuotona koskevat rajoitteet verrattu yksityiseen maataloudenharjoittajaan oli pääasiassa poistettu. Osakeyhtiön katsottiin soveltuvan yritysmuodoksi varsinkin kannattaville ja velkaisille tiloille. Lisäksi usean yrittäjän omistamilla sekä peltoa omistuksessaan olevilla tiloilla osakeyhtiötyyppisen yritysmuodon katsottiin soveltuvan yritystoiminnan kehittämiseen.

Cognitive Functioning in Alcohol and Other Substance Use Disorders in Young Adulthood : A Genetic Epidemiological Study

Alcohol and other substance use disorders (SUDs) result in great costs and suffering for individuals and families and constitute a notable public health burden. A multitude of factors, ranging from biological to societal, are associated with elevated risk of SUDs, but at the level of individuals, one of the best predictors is a family history of SUDs. Genetically informative twin and family studies have consistently indicated this familial risk to be mainly genetic. In addition, behavioral and temperamental factors such as early initiation of substance use and aggressiveness are associated with the development of SUDs. These familial, behavioral and temperamental risk factors often co-occur, but their relative importance is not well known. People with SUDs have also been found to differ from healthy controls in various domains of cognitive functioning, with poorer verbal ability being among the most consistent findings. However, representative population-based samples have rarely been used in neuropsychological studies of SUDs. In addition, both SUDs and cognitive abilities are influenced by genetic factors, but whether the co-variation of these traits might be partly explained by overlapping genetic influences has not been studied. Problematic substance use also often co-occurs with low educational level, but it is not known whether these outcomes share part of their underlying genetic influences. In addition, educational level may moderate the genetic etiology of alcohol problems, but gene-environment interactions between these phenomena have also not been widely studied. The incidence of SUDs peaks in young adulthood rendering epidemiological studies in this age group informative. This thesis investigated cognitive functioning and other correlates of SUDs in young adulthood in two representative population-based samples of young Finnish adults, one of which consisted of monozygotic and dizygotic twin pairs enabling genetically informative analyses. Using data from the population-based Mental Health in Early Adulthood in Finland (MEAF) study (n=605), the lifetime prevalence of DSM-IV any substance dependence or abuse among persons aged 21—35 years was found to be approximately 14%, with a majority of the diagnoses being alcohol use disorders. Several correlates representing the domains of behavioral and affective factors, parental factors, early initiation of substance use, and educational factors were individually associated with SUDs. The associations between behavioral and affective factors (attention or behavior problems at school, aggression, anxiousness) and SUDs were found to be largely independent of factors from other domains, whereas daily smoking and low education were still associated with SUDs after adjustment for behavioral and affective factors. Using a wide array of neuropsychological tests in the MEAF sample and in a subsample (n=602) of the population-based FinnTwin16 (FT16) study, consistent evidence of poorer verbal cognitive ability related to SUDs was found. In addition, participants with SUDs performed worse than those without disorders in a task assessing psychomotor processing speed in the MEAF sample, whereas no evidence of more specific cognitive deficits was found in either sample. Biometrical structural equation models of the twin data suggested that both alcohol problems and verbal ability had moderate heritabilities (0.54—0.72), and that their covariation could be explained by correlated genetic influences (genetic correlations -0.20 to -0.31). The relationship between educational level and alcohol problems, studied in the full epidemiological FT16 sample (n=4,858), was found to reflect both genetic correlation and gene-environment interaction. The co-occurrence of low education and alcohol problems was influenced by overlapping genetic factors. In addition, higher educational level was associated with increased relative importance of genetic influences on alcohol problems, whereas environmental influences played a more important role in young adults with lower education. In conclusion, SUDs, especially alcohol abuse and dependence, are common among young Finnish adults. Behavioral and affective factors are robustly related to SUDs independently of many other factors, and compared to healthy peers, young adults who have had SUDs during their life exhibit significantly poorer verbal cognitive ability, and possibly less efficient psychomotor processing. Genetic differences between individuals explain a notable proportion of individual differences in risk of alcohol dependence, verbal ability, and educational level, and the co-occurrence of alcohol problems with poorer verbal cognition and low education is influenced by shared genetic backgrounds. Finally, various environmental factors related to educational level in young adulthood moderate the relative importance of genetic factors influencing the risk of alcohol problems, possibly reflecting differences in social control mechanisms related to educational level.

Kiehuva veri

Abstract: Boiling blood : anger at the start of the modern era in England

Common past, divided memories: historical memory of the Polish minority members in Lithuania

The Master’s thesis examines historical memory of the Polish minority members in Lithuania with regard to how their interpretation of the common Polish-Lithuanian history reiterates or differs from the official Polish and Lithuanian narratives conveyed by the school textbooks. History teaching in high schools carries a crucial state-supported role of “identity building policies” – it maintains a national narrative of memory, which might be exclusive to minorities and their peculiar understanding of history. Lithuanians Poles, in this regard, represent a national minority, which is exposed to two conflicting national narratives of the common past – Polish and Lithuanian. As members of the Polish nation, their understanding of the common Polish-Lithuanian history is conditioned by the Polish historical narrative, acquired as part of the collective memory of the family and/or different minority organizations. On the other hand, they encounter Lithuanian historical narrative of the Polish-Lithuanian past throughout the secondary school history education, where the curriculum, even if taught in Polish, largely represents the Lithuanian point of view. The concept of collective memory is utilized to refer to collective representations of national memory (i.e. publicly articulated narratives and images of collective past in history textbooks) as well as to socially framed individual memories (i.e. historical memory of minority members, where individual remembering is framed by the social context of their identity). The thesis compares the official national historical narratives in Lithuania and Poland, as conveyed by the Polish and Lithuanian history textbooks. The consequent analysis of qualitative interviews with the Polish minority members in Lithuania offers insights into historical memory of Lithuanian Poles and its relation to the official Polish and Lithuanian national narratives of the common past. Qualitative content analysis is applied in both parts of the analysis. The narratives which emerge from the interview data could be broadly grouped into two segments. First, a more pronounced view on the past combines the following elements: i) emphasis on the value of multicultural and diverse past of Lithuania, ii) contestation of “Lithuanocentricity” of the Lithuanian narrative and iii) rejection of the term “occupation”, based on the cultural presuppositions – the dominant position of Polish culture and language in the Vilnius region, symbolic belonging and “Lithuanianness” of the local Poles. While the opposition to the term of “occupation” is in accord with the official Polish narrative conveyed by the textbooks, the former two elements do not neatly adhere to either Polish or Lithuanian textbook narratives. They should rather be considered as an expression of claims for inclusion of plural pasts into Lithuanian collective memory and hence as claims for symbolic enfranchisement into the Lithuanian “imagined community”. The second strand of views, on the other hand, does not exclude assertions about the historically dominant position of Polish culture in Lithuania, but at the same time places more emphasis on the political and historical continuity of the Lithuanian state and highlights a long-standing symbolic connectedness of Vilnius and Lithuania, thus, striking a middle way between the Polish and Lithuanian interpretations of the past.

Verkostot väylänä työelämään

Tutkimuksessa selvitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden siirtymistä työelämään. Tarkoituksena on avata siirtymään liittyvää problematiikkaa ja tutkia työelämässä esiintyviä sosiaalisia verkostoja. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää henkilöä, jotka olivat valmistuneet noin viisi vuotta aikaisemmin valtiotieteiden maistereiksi. Haastatteluissa kartoitettiin heidän kokemuksiaan työelämään siirtymisestä. Haastatteluiden lisäksi aineistona toimii haastateltavien työhistorioista muodostetut työjanat ja taustatiedot. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Laadullinen aineisto antaa uudenlaisen lähestymistavan työelämään siirtymisen tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohdat rakentuvat korkeakoulutettujen työelämään siirtymistä käsitelleiden tutkimusten, työelämän tutkimuksen ja verkostoanalyysin varaan. Tutkimustulokset muodostuvat kolmesta analyysiluvusta, joissa käsitellään opiskeluaikaa ja yliopistokoulutusta, valtiotieteilijöiden kohtaamaa muuttuvaa työelämää sekä verkostoitunutta työelämää. Tulosten mukaan osa haastateltavista oli opiskeluaikanaan huolestunut työllistymisestään, mutta toisen osan haastateltavista huomattiin suhtautuvan siirtymään ’töiden shoppailuna’. ’Töiden shoppailussa’ työmarkkinoilla toimitaan kuluttajina ja etsitään sopivaa työpaikkaa omien mieltymysten mukaan (Johnson 1978; Hämäläinen 2002). Toiseksi vastavalmistuneet valtiotieteiden maisterit haluavat tutkimuksen mukaan jatkuvasti kouluttautua uudelleen ja kehittyä työelämässä (ks. Julkunen 2008a; Julkunen 2008b; Sennett 2002). Haastattelupuheessa tasapainoilee pelko jämähtämisestä ja määräaikaisista työsuhteista. Aineistosta löytyi kolme erilaista työjanaa, professionaalinen, intressikohtainen ja generalistinen, joiden kautta on mahdollista ymmärtää valtiotieteilijöiden erilaisia urapolkuja. Kolmanneksi tutkimus kartoittaa, miten sosiaalisia verkostoja hyödynnetään siirtymässä koulutuksesta työelämään (ks. Jokisaari & Nurmi 2004). Kaikki haastateltavista olivat saaneet useamman kuin yhden työpaikan sosiaalisten verkostjensa kautta. Sosiaaliset verkostot toimivat työnhakukanavana, koska niiden sisällä liikkuu tietoa. Toisin sanoen voidaan puhua sosiaalisten verkostojen tuomista informaatiohyödyistä (Lin 2001), jotka ilmenevät heikkoina siteinä (Granovetter 1983; 1995) ja rakenteellisina aukkoina (Burt 2001). Tutkimuksessa esiintyvät työllistymiseen vaikuttaneet sosiaaliset suhteet perustuvat suurimmalta osin sosiaalisen pääoman (Bourdieu 2007 [1986]) kautta syntyneeseen luottamukseen (Coleman 1988; Mäkelä & Ruokonen 2005). Tutkimustulosten mukaan päämäärätietoiseen verkostoitumiseen suhtaudutaan varauksella, mutta ystäville tietoja avoimista työmahdollisuuksista välitetään mielellään. Erottelu syntyy kilpailusuhteiden ja ystävyyssuhteiden välille, joissa sosiaalista pääomaa käytetään eri tavoilla (ks. Johanson & Uusikylä 2005). Tutkimuksen mukaan valtiotieteiden maisterit työllistyvät sellaisten sosiaalisten verkostojen kautta, joissa liikkuu tietoa ja joihin liittyy luottamus.

Asiakastietojärjestelmän muutos lakisääteisessä lastensuojelun sosiaalityössä - jännitteistä toimijuutta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on ollut tavoittaa niitä vaikutuksia, joita tietojärjestelmien käytöllä on sosiaali- ja terveysalalla. Tarkastelu sijoittuu lastensuojelun sosiaalityöhön. Yhden toimintayksikön tapahtumien kuvaus ja analyysi on puheenvuoro, jolla olen pyrkinyt tavoittamaan yhteyksiä tietojärjestelmien käyttöön liittyviin yleisiin ilmiöihin. Tutkielma on tiheä kuvaus lastensuojelun sosiaalityöstä asiakastietojärjestelmän muutosvaiheessa. Tapahtumia on jäsennetty toimijuuden käsitteen kautta (Archer 2003, Heiskala, 2000). Sosiaalityöntekijän toimijuus on ollut keskiössä tutkimussuunnitelman mukaisesti. Asiakastietojärjestelmä työntyi muutosvaiheessa toimijan rooliin vaikuttaen muun muassa lastensuojelun sosiaalityön työprosesseihin. Tietojärjestelmän toimijuus vaikuttaa sosiaalityöntekijään toimijana ja työntekijän toimijan asemaan. Aineistosta nousi teoretisoinnin (Layder, 1998) kautta esille jännitteisyys näiden keskeisten toimijoiden välillä. Jännite jäsentyi kolmelle kentälle. Lainsäädännön kenttä sulkee sisäänsä organisaatiota ja sosiaalityöntekijän perustehtävää kuvaavat kentät. Kenttien sisällöissä havaitsin yhtäläisyyttä Heiskalan (2000) yhteiskunnallisia pakkoja koskevaan jaotteluun. Pakot välittyvät semioottisesti tarkastellen merkkien eli lakimerkkien, rahamerkkien ja rituaalisesti vahvistettujen symbolien välityksellä. Tutkielman aineiston pohjalta on analysoitavaksi noussut kysymys uuden julkisjohtamisen (NPM) (Harvey, 2006, Julkunen, 2006) vaikutuksista lastensuojelun sosiaalityössä. Uuden julkisjohtamisen elementit tuottavat toimintaan jännitteitä edellä kuvatuilla kolmella kentällä. Yhtä toimintayksikköä koskeva aineisto antaa viitteitä siitä, että NPM toimii lastensuojelun sosiaalityössä toimintaa ohjaavana käyttöteoriana. Käyttöteorian (Argyris & Schön, 1996) käsitteellä ymmärretään yksilön tai organisaation todellista toimintaa ohjaavaa teoriaa, mikä voi olla ristiriidassa julkilausuttujen toiminnan teorioiden kanssa. Yksilö tai organisaatio ei välttämättä ole tietoinen käyttöteorian ja julkilausutun teorian välisestä kuilusta, minkä esiin saaminen edellyttäisi reflektiota. Tutkimuskohteena on ollut Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisiä lastensuojelun palveluja tuottava yksikkö. Tutkimuksen aineisto on kerätty uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa 1.11.2008–28.2.2009. Menetelmällisesti tutkimus sijoittuu toimintatutkimukselliseen kehykseen (Carr & Kemmis, 1986). Kenttävaiheen aikana yhdistin tutkijan ja toimijan roolit työskennellen sosiaalityöntekijänä tutkimukseni kohteena olleessa yksikössä. Kirjallinen aineisto koostuu järjestelmämuutosta koskevista päätöksistä, tiedotteista ja ohjeista. Järjestelmän muutosvaiheessa kokosin aineistoa osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Aineistossa on mukana myös yksikön työntekijöiden kanssa tuotettua materiaalia muutosvaiheen aikaisten sisältöjen haltuun ottamiseksi, esimerkiksi työn prosessikuvauksia. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Analyysin edetessä kävin jäsennyksistäni keskustelua toimintayksikön työntekijöiden kanssa. Tapaamisten jälkeen jatkoin analyysiä ja teoretisointia käyttäen semioottista sosiologiaa metateoriana ja aktanttimallia muutosvaihetta kuvaavien kertomusten koostamisessa. Kertomusten pohjalta jatkoin toimijuuden analyysiä subjektiaseman (Törrönen, 2000) ja toimijan aseman (Alasuutari 2007) käsitteitä käyttäen.

Globalization and the Political : in the Borderlands with the Zapatista Movement

This study explores the meaning, content and significance of the political as manifest in the Mexican Zapatista movement as historically and geopolitically situated struggle. The case study undertakes a critical analysis of the development, organization, practice and discourse of the movement by drawing on fieldwork experiences, interviews, discussions, documents, films and other material produced by the movement, and the critical engagement with the research of others, especially in Latin America and Mexico. The dissertation poses the need to reconsider what constitutes and what we understand by the political , related particularly to the challenges provided by the critical globalization literature, decolonization and the study of social movements. The analysis encompasses several inter-related levels: the theoretical knowledge regarding the conceptualization of the political; the methodological level, regarding how such research can and should be conducted and knowledge claims formulated given the inescapable context and effects of global power relations; and the substantive level of adding specific information and analytical insights to existing knowledge of the Zapatista movement. As a result of conceptualization of a range of practices and processes, distinct understandings of the political can be underlined. Firstly, the conception of the indigenous and the struggles as indigenous movements as specifically political, not just a cultural or ethnic identity or a static quality but rather, an active consciousness integrally linked both to a longer history of oppression and as political articulation in the concrete context and lived experience of contemporary struggle. Secondly, the practice of autonomy as central to an understanding of the political in the context of the Zapatista struggle as a practical response to the situation of oppression, counter-insurgency, siege and conflict in Chiapas, as well as a positively informed mode of political self-understanding, expression and practice in its own right. Thirdly, the notion of geopolitical positioning as important to understanding of the political that encompasses the historicity of specific context and the power relations which shape that context, developed in two different ways: in regard to the positioning of the researcher and knowledge production with and about the Zapatistas, and in regard to the practice and knowledge of the Zapatistas as a decolonizing force in their encounters, interaction and relations with others, especially the global civil society. Finally, the role of silence, absence, invisibility, revelation and hiding in political practice as a deliberate strategy in response to oppressive power. -

The Innocent Pleasure : A Study on Luther's theology of music

The aim of the study is to examine Luther s theology of music from the standpoint of pleasure. The theological assessment of musical pleasure is related to two further questions: the role of emotions in Christianity and the apprehension of beauty. The medieval discussion of these themes is portrayed in the background chapter. Significant traits were: the suspicion felt towards sensuous gratification in music, music as a mathematical discipline, the medieval theory of emotions informed by Stoic apatheia and Platonic-Aristotelian metriopatheia, the notion of beauty as an attribute of God, medieval aesthetics as the aesthetic of proportion and the aesthetic of light and the emergence of the Aristotelian view of science that is based on experience rather than speculation. The treatment of Luther s theology of music is initiated with the notion of gift. Luther says that music is the excellent (or even the best) gift of God. This has sometimes been understood as a mere music-lover s enthusiasm. Luther is, however, not likely to use the word gift loosely. His theology can be depicted as a theology of gift. The Triune God is categorically giving. The notion of gift also includes reciprocity. When we receive the gifts of God, it evokes praise in us. Praising God is predominantly a musical phenomenon. The particular benefit of music in Luther s thought is that it can move human emotions. This emphasis is connected to the overall affectivity of Luther s theology. In contrast to the medieval discussion, Luther ascribes to saints not just emotions but particularly warm and tender affections. The power of music is related to the auditory and vocal character of the Word. Faith comes through hearing the Word that is at once musical and affective perception. Faith is not a mere opinion but the affective trust of the heart. Music can touch the human heart and persuade with its sweetness, like the good news of the Gospel. Music allows us to perceive Luther s theology as a theology of joy and pleasure. Joy is for Luther a gift of the Holy Spirit that fills the heart and bursts out in voice and gestures. Pleasure appears to be a central aspect to Luther s theology. The problem of the Bondage of the Will is precisely the human inability to feel pleasure in God s will. To be pleased in the visible and tangible creation is not something a Christian should avoid. On the contrary, if one is not pleased with the world that God has created, it is a sign of unbelief and ingratitude. The pleasure of music is aesthetic perception. This in turn necessitates the investigation of Luther s aesthetics. Aesthetic evaluation is not just a part of Luther s thought. Eventually his theology as a whole could be portrayed in aesthetic terms. Luther s extremely positive appreciation of music illutrates his theology as an affective acknowledgement of the goodness of the Creation and faith as an aesthetic contentment.

Interplay of Virulence Factors in Complement Resistance of Streptococcus pneumoniae

Streptococcus pneumoniae (pneumococcus) is a normal inhabitant of the human nasopharynx. Symptoms occur in only a small proportion of those who become carriers, but the ubiquity of the organism in the human population results in a large burden of disease. S. pneumoniae is the leading bacterial cause of pneumonia, sepsis, and meningitis worldwide, causing the death of a million children each year. Middle-ear infection is the most common clinical manifestation of mucosal pneumococcal infections. In invasive disease, S. pneumoniae gains access to the bloodstream and spreads to normally sterile parts of the body. The progression from asymptomatic colonization to disease depends on factors characteristic of specific pneumococcal strains as well as the status of host defenses. The polysaccharide capsule surrounding the bacterium is considered to be the most important factor affecting the virulence of pneumococci. It protects pneumococci from phagocytosis and also may determine its affinity to the respiratory epithelium. S. pneumoniae as a species comprises more than 90 different capsular serotypes, but not all of them are equally prevalent in human diseases. Invasive serotypes are rarely isolated from healthy carriers, but relatively often cause invasive disease. Serotypes that are carried asymptomatically for a long time behave like opportunistic pathogens, causing disease in patients who have impaired immune defenses. The complement system is a collection of blood and cell surface proteins that act as a major primary defense against invading microbes. Phagocytic cells with receptors for complement proteins can engulf and destroy pneumococcal cells opsonized with these proteins. S. pneumoniae has evolved a number of ways to subvert mechanisms of innate immunity, and this is likely to contribute to its pathogenicity. The capsular serotype, proteins essential for virulence, as well the genotype, may all influence the ability of pneumococcus to resist complement and its potential to cause disease. Immunization with conjugate vaccines produces opsonic antibodies, which enhance complement deposition and clearance of the bacteria. The pneumococcal vaccine included in the Finnish national immunization program in 2010 contains the most common serotypes causing invasive disease. Clinical data suggest that protection from middle-ear infection and possibly also from invasive disease depends largely on the capsular serotype, for reasons hitherto unknown. The general aim of this thesis is to assess the relative roles of the pneumococcal capsule and virulence proteins in complement evasion and subsequent opsonophagocytic killing. The main question is whether differences between serotypes to resist complement explain the different abilities of serotypes to cause disease. The importance of particular virulence factors to the complement resistance of a strain may vary depending on its genotype. Prior studies have evaluated the effect of the capsule and virulence proteins on complement resistance of S. pneumoniae by comparing only a few strains. In this thesis, the role of pneumococcal virulence factors in the complement resistance of the bacterium was studied in several genotypically different strains. The ability of pneumococci to inhibit deposition of the complement protein C3 on the bacterial surface was found to depend on the capsular serotype as well as on other features of the bacteria. The results suggest that pneumococcal histidine triad (Pht) proteins may play a role in complement inhibition, but their contribution depends on the bacterial genotype. The capsular serotype was found to influence complement resistance more than the bacterial genotype. A higher concentration of anticapsular antibodies was required for the opsonophagocytic killing of serotypes resistant to C3 deposition. The invasive serotypes were more resistant to C3 deposition than the opportunistic serotypes, suggesting that the former are better adapted to resist immune mechanisms controlling the development of invasive disease. The different susceptibilities of serotypes to complement deposition, opsonophagocytosis, and resultant antibody-mediated protection should be taken into account when guidelines for serological correlates for vaccine efficacy evaluations are made. The results of this thesis suggest that antibodies in higher quantity or quality are needed for efficient protection against the invasive serotypes.