The Innocent Pleasure : A Study on Luther's theology of music

The aim of the study is to examine Luther s theology of music from the standpoint of pleasure. The theological assessment of musical pleasure is related to two further questions: the role of emotions in Christianity and the apprehension of beauty. The medieval discussion of these themes is portrayed in the background chapter. Significant traits were: the suspicion felt towards sensuous gratification in music, music as a mathematical discipline, the medieval theory of emotions informed by Stoic apatheia and Platonic-Aristotelian metriopatheia, the notion of beauty as an attribute of God, medieval aesthetics as the aesthetic of proportion and the aesthetic of light and the emergence of the Aristotelian view of science that is based on experience rather than speculation. The treatment of Luther s theology of music is initiated with the notion of gift. Luther says that music is the excellent (or even the best) gift of God. This has sometimes been understood as a mere music-lover s enthusiasm. Luther is, however, not likely to use the word gift loosely. His theology can be depicted as a theology of gift. The Triune God is categorically giving. The notion of gift also includes reciprocity. When we receive the gifts of God, it evokes praise in us. Praising God is predominantly a musical phenomenon. The particular benefit of music in Luther s thought is that it can move human emotions. This emphasis is connected to the overall affectivity of Luther s theology. In contrast to the medieval discussion, Luther ascribes to saints not just emotions but particularly warm and tender affections. The power of music is related to the auditory and vocal character of the Word. Faith comes through hearing the Word that is at once musical and affective perception. Faith is not a mere opinion but the affective trust of the heart. Music can touch the human heart and persuade with its sweetness, like the good news of the Gospel. Music allows us to perceive Luther s theology as a theology of joy and pleasure. Joy is for Luther a gift of the Holy Spirit that fills the heart and bursts out in voice and gestures. Pleasure appears to be a central aspect to Luther s theology. The problem of the Bondage of the Will is precisely the human inability to feel pleasure in God s will. To be pleased in the visible and tangible creation is not something a Christian should avoid. On the contrary, if one is not pleased with the world that God has created, it is a sign of unbelief and ingratitude. The pleasure of music is aesthetic perception. This in turn necessitates the investigation of Luther s aesthetics. Aesthetic evaluation is not just a part of Luther s thought. Eventually his theology as a whole could be portrayed in aesthetic terms. Luther s extremely positive appreciation of music illutrates his theology as an affective acknowledgement of the goodness of the Creation and faith as an aesthetic contentment.

Luterilaisuus on tunteisiin vetoavaa, iloista, aistikylläistä hengellisyyttä, joka arvostaa syvästi esteettistä kokemusta. Jos edellä oleva virke tuntuu hämmästyttävältä, suosittelen perehtymistä tutkimukseeni. Tutkimukseni otsikko on suomeksi: "Viaton nautinto. Tutkimus Lutherin musiikin teologiasta." Tutkimus kuuluu systemaattisen teologian alaan. En siis tutki Lutherin toimintaa virsien runoilijana enkä säveltäjänä enkä muutenkaan 1500-luvun Wittenbergin musiikillista ympäristöä. Lähtökohtana on kysymys: mikä tekee musiikista Lutherille niin merkittävän että hän saattaa kutsua sitä jopa "Jumalan parhaaksi lahjaksi"? Pinnallinenkin tutustuminen Lutherin musiikkia käsitteleviin teksteihin (joita on melko vähän) osoittaa, että Lutherin mielestä musiikin merkittävin ominaisuus on sen kyky koskettaa ihmisen sydäntä, tuottaa iloa ja mielihyvää. Lähemmin tarkastellessa musiikki liittyy useisiin Lutherin teologian keskeisiin ajatuksiin. Se, että Luther sanoo musiikkia Jumalan lahjaksi, ei ole vain sanonta. "Lahja" on keskeinen käsite koko Lutherin teologiassa. Sen kautta on mahdollista avata Jumalan suhdetta ihmisiin ja myös ihmisten suhdetta toisiinsa. Musiikki Jumalan lahjana koskettaa syvästi ihmisen tunne-elämää, tai laajemmin sanottuna affektia. Lutherin teologia on kauttaaltaan affektiivista: alkavathan käskyjen selitykset Vähässä katekismuksessa aina "meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa." Affektiivisuuteen liittyy myös se, että Lutherille Jumalan Sana on ennen kaikkea korvin kuultava asia. Senkin tähden musiikki on keskeisessä tehtävässä, koska se toimii kuuloaistin kautta. Sanan toistuva lausuminen ja laulaminen nostaa myös ihmisen tunne-elämän Jumalan puoleen. Uskon perusaffekti on ilo. Kristillinen ilo on asia joka luontaisesti purkautuu lauluna ja muilla ulkoisilla ilmauksilla. Nautinnon tai mielihyvän käsitettä ei ole yleensä Lutherin teologiassa paljoa tutkittu. Kuitenkin mielihyvä liittyy keskeisesti esimerkiksi teokseen "Sidottu ratkaisuvalta", jossa perusongelma on se, että ihminen ei kykene toteuttamaan Jumalan tahtoa mielihyvin. Aistillisiin nautintoihin Luther suhtautuu melko positiivisesti. Kuitenkin vain musiikin tuottama mielihyvä näyttää olevan täysin viatonta. Musiikin tuottama mielihyvä on luonteeltaan esteettistä. Lutherin estetiikka on tähänastisessa tutkimuksessa vähän kartoitettu alue. Hänellä on kuitenkin omintakeinen näkemys kauneudesta. Itse asiassa kyky nähdä kauneutta tässä maailmassa, joka usein on kaikkea muuta kuin kaunis, on uskon merkki. Kun Jumala näkee Kristuksen tähden maailmassa pelkkää pyhyyttä, kristityn on katseltava maailmaa samaan tapaan.