Sensory auditory processing and intuitive sound detection : an investigation of musical experts and nonexperts

The auditory system can detect occasional changes (deviants) in acoustic regularities without the need for subjects to focus their attention on the sound material. Deviant detection is reflected in the elicitation of the mismatch negativity component (MMN) of the event-related potentials. In the studies presented in this thesis, the MMN is used to investigate the auditory abilities for detecting similarities and regularities in sound streams. To investigate the limits of these processes, professional musicians have been tested in some of the studies. The results show that auditory grouping is already more advanced in musicians than in nonmusicians and that the auditory system of musicians can, unlike that of nonmusicians, detect a numerical regularity of always four tones in a series. These results suggest that sensory auditory processing in musicians is not only a fine tuning of universal abilities, but is also qualitatively more advanced than in nonmusicians. In addition, the relationship between the auditory change-detection function and perception is examined. It is shown that, contrary to the generally accepted view, MMN elicitation does not necessarily correlate with perception. The outcome of the auditory change-detection function can be implicit and the implicit knowledge of the sound structure can, after training, be utilized for behaviorally correct intuitive sound detection. These results illustrate the automatic character of the sensory change detection function.

The Networks of Learning in Technological Innovation : The Emergence of Collaboration Across Fields of Expertise

This study addresses four issues concerning technological product innovations. First, the nature of the very early phases or "embryonic stages" of technological innovation is addressed. Second, this study analyzes why and by what means people initiate innovation processes outside the technological community and the field of expertise of the established industry. In other words, this study addresses the initiation of innovation that occurs without the expertise of established organizations, such as technology firms, professional societies and research institutes operating in the technological field under consideration. Third, the significance of interorganizational learning processes for technological innovation is dealt with. Fourth, this consideration is supplemented by considering how network collaboration and learning change when formalized product development work and the commercialization of innovation advance. These issues are addressed through the empirical analysis of the following three product innovations: Benecol margarine, the Nordic Mobile Telephone system (NMT) and the ProWellness Diabetes Management System (PDMS). This study utilizes the theoretical insights of cultural-historical activity theory on the development of human activities and learning. Activity-theoretical conceptualizations are used in the critical assessment and advancement of the concept of networks of learning. This concept was originally proposed by the research group of organizational scientist Walter Powell. A network of learning refers to the interorganizational collaboration that pools resources, ideas and know-how without market-based or hierarchical relations. The concept of an activity system is used in defining the nodes of the networks of learning. Network collaboration and learning are analyzed with regard to the shared object of development work. According to this study, enduring dilemmas and tensions in activity explain the participants' motives for carrying out actions that lead to novel product concepts in the early phases of technological innovation. These actions comprise the initiation of development work outside the relevant fields of expertise and collaboration and learning across fields of expertise in the absence of market-based or hierarchical relations. These networks of learning are fragile and impermanent. This study suggests that the significance of networks of learning across fields of expertise becomes more and more crucial for innovation activities.

Assessing organizational culture in complex sociotechnical systems : Methodological evidence from studies in nuclear power plant maintenance organizations

Failures in industrial organizations dealing with hazardous technologies can have widespread consequences for the safety of the workers and the general population. Psychology can have a major role in contributing to the safe and reliable operation of these technologies. Most current models of safety management in complex sociotechnical systems such as nuclear power plant maintenance are either non-contextual or based on an overly-rational image of an organization. Thus, they fail to grasp either the actual requirements of the work or the socially-constructed nature of the work in question. The general aim of the present study is to develop and test a methodology for contextual assessment of organizational culture in complex sociotechnical systems. This is done by demonstrating the findings that the application of the emerging methodology produces in the domain of maintenance of a nuclear power plant (NPP). The concepts of organizational culture and organizational core task (OCT) are operationalized and tested in the case studies. We argue that when the complexity of the work, technology and social environment is increased, the significance of the most implicit features of organizational culture as a means of coordinating the work and achieving safety and effectiveness of the activities also increases. For this reason a cultural perspective could provide additional insight into the problem of safety management. The present study aims to determine; (1) the elements of the organizational culture in complex sociotechnical systems; (2) the demands the maintenance task sets for the organizational culture; (3) how the current organizational culture at the case organizations supports the perception and fulfilment of the demands of the maintenance work; (4) the similarities and differences between the maintenance cultures at the case organizations, and (5) the necessary assessment of the organizational culture in complex sociotechnical systems. Three in-depth case studies were carried out at the maintenance units of three Nordic NPPs. The case studies employed an iterative and multimethod research strategy. The following methods were used: interviews, CULTURE-survey, seminars, document analysis and group work. Both cultural analysis and task modelling were carried out. The results indicate that organizational culture in complex sociotechnical systems can be characterised according to three qualitatively different elements: structure, internal integration and conceptions. All three of these elements of culture as well as their interrelations have to be considered in organizational assessments or important aspects of the organizational dynamics will be overlooked. On the basis of OCT modelling, the maintenance core task was defined as balancing between three critical demands: anticipating the condition of the plant and conducting preventive maintenance accordingly, reacting to unexpected technical faults and monitoring and reflecting on the effects of maintenance actions and the condition of the plant. The results indicate that safety was highly valued at all three plants, and in that sense they all had strong safety cultures. In other respects the cultural features were quite different, and thus the culturally-accepted means of maintaining high safety also differed. The handicraft nature of maintenance work was emphasised as a source of identity at the NPPs. Overall, the importance of safety was taken for granted, but the cultural norms concerning the appropriate means to guarantee it were little reflected. A sense of control, personal responsibility and organizational changes emerged as challenging issues at all the plants. The study shows that in complex sociotechnical systems it is both necessary and possible to analyse the safety and effectiveness of the organizational culture. Safety in complex sociotechnical systems cannot be understood or managed without understanding the demands of the organizational core task and managing the dynamics between the three elements of the organizational culture.

Integrated semantic processing of complex pictures and spoken sentences - Evidence from event-related potentials

It has been suggested that semantic information processing is modularized according to the input form (e.g., visual, verbal, non-verbal sound). A great deal of research has concentrated on detecting a separate verbal module. Also, it has traditionally been assumed in linguistics that the meaning of a single clause is computed before integration to a wider context. Recent research has called these views into question. The present study explored whether it is reasonable to assume separate verbal and nonverbal semantic systems in the light of the evidence from event-related potentials (ERPs). The study also provided information on whether the context influences processing of a single clause before the local meaning is computed. The focus was on an ERP called N400. Its amplitude is assumed to reflect the effort required to integrate an item to the preceding context. For instance, if a word is anomalous in its context, it will elicit a larger N400. N400 has been observed in experiments using both verbal and nonverbal stimuli. Contents of a single sentence were not hypothesized to influence the N400 amplitude. Only the combined contents of the sentence and the picture were hypothesized to influence the N400. The subjects (n = 17) viewed pictures on a computer screen while hearing sentences through headphones. Their task was to judge the congruency of the picture and the sentence. There were four conditions: 1) the picture and the sentence were congruent and sensible, 2) the sentence and the picture were congruent, but the sentence ended anomalously, 3) the picture and the sentence were incongruent but sensible, 4) the picture and the sentence were incongruent and anomalous. Stimuli from the four conditions were presented in a semi-randomized sequence. Their electroencephalography was simultaneously recorded. ERPs were computed for the four conditions. The amplitude of the N400 effect was largest in the incongruent sentence-picture -pairs. The anomalously ending sentences did not elicit a larger N400 than the sensible sentences. The results suggest that there is no separate verbal semantic system, and that the meaning of a single clause is not processed independent of the context.

Monikulttuurisen akateemisen opetuksen hallinta

Starting point for the study was the notion made in previous studies that the Finnish educational practices are not sufficient in multicultural teaching. The main objective of the research was to find out good multicultural teaching practices developed by experienced teachers. The subject of the research was teachers narratives about the problems, solutions and the development of multicultural academic teaching. Previous research has shown that disturbances in multicultural activity can be caused among other things by cultural and linguistic differences, racism and prejudice and stress related to immigration. The management of multicultural teaching can be examined from the individual point of view as intercultural competence and from the collective point of view as management of the disturbances of multicultural teaching. The development of the management has been illustrated with the models of adaptation and transformative/expansive learning. The methodological approach of the research was narrative. I interviewed six teachers with narrative methods. Half of the interviews were pair interviews. As an analytical framework I used the basic story model by Labov (1972). I analysed critical incidents, resolutions and evaluations of the stories. According to the results the problems of the multicultural academic teaching are diverse. Most often mentioned problems were cultural differences and racism. Problems were managed by developing practices that support the multicultural activity broadly and by reacting to sudden problems intuitively or reflectively. In the management of the academic multicultural teaching the experienced teachers emphasised flexibility, group building and trust, intensified guidance, acting against racism and prejudice and characteristics of the teacher, like patience and sense of humour. The management of multicultural teaching has developed through the accumulation of intercultural experiences, reflection of experiences, cooperative problem solving, following the research of the field and experimenting different approaches. In accordance with the previous studies, this research showed that continuous learning is needed in the management of multicultural teaching. The results can be used in developing academic multicultural teaching and education.

Muslimioppilas suomalaisessa peruskoulussa : Tapaustutkimus kahden muslimitytön sopeutumisesta suomalaiseen peruskouluun

Tutkielma on etnografisella tutkimusotteella toteutettu tapaustutkimus, jossa oli tutkimuskohteena yksi pääkaupunkiseudun peruskoulun neljäs luokka. Tutkimus suoritettiin kevätlukukaudella 1998. Luokalla oli 24 oppilasta, joista kaksi oli somalialaisia muslimityttöjä. Aineistonkeruumenetelmiä olivat osallistuva havainnointi, teemahaastattelut, keskustelut ja luokan oppilaiden kirjoittamat kirjoitelmat. Tutkimustehtävänä oli kuvata ja ymmärtää muslimityttöjen olemassaolon vaikutusta luokan arkipäivään luokan eri osapuolien kannalta. Kiinnostuksen kohteena oli, miten opettaja ja luokan muut oppilaat suhtautuivat muslimityttöihin ja millaisia olivat muslimityttöjen omat kokemukset luokan elämästä ja miten heidän uskontonsa, islam, näkyi koulupäivän aikana. Tutkimustuloksista: Islam näkyi koulupäivän aikana konkreettisimmin muslimityttöjen pukeutumisessa ja ruokailussa. He saivat myös islaminuskon opetusta, harjoittelivat paastoamista paastokuukauden aikana ja heillä oli lupa olla pois koulusta muslimien juhlapyhinä. Luokan muut oppilaat tiesivät, että muslimitytöillä oli eri uskonto kuin heillä, mutta he eivät uskoneet sen vaikuttavan muslimityttöjen koulupäivään kovinkaan paljon. Muslimitytöt olivat solmineet ystävyyssuhteita luokan suomalaisiin tyttöihin ja he viihtyivät hyvin heidän kanssaan. Muslimityttöjä oli kuitenkin kiusattu enemmän kuin luokan muita oppilaita, mutta kiusaaminen oli vähentynyt ajan kuluessa. Muutamilla luokan pojilla oli halveksiva tai vihamielinen suhtautuminen muslimityttöihin. Muslimityttöjen koulunkäyntiin liittyi joitakin vaikeuksia, kuten oppimisvaikeudet muutamissa aineissa ja vaikeudet sopeutua tiettyihin koulun sääntöihin. Luokanopettaja koki yhteistyön muslimityttöjen vanhempien kanssa vaikeaksi. Näistä ongelmista huolimatta muslimitytöillä oli myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin. Tässä tapauksessa muslimitytöt olivat saavuttaneet integraatio-vaiheen Berryn akkulturaatio teorian mukaan. Sopeutuminen peruskoululuokkaan oli onnistunut heiltä hyvin lähinnä luokanopettajan toiminnan johdosta. He puhuivat hyvin suomen kieltä ja olivat asuneet Suomessa jo usean vuoden ajan, mikä myös helpotti sopeutumista. Muslimi, islam, kulttuuri, peruskoulu, maahanmuuttajaopetus, etnografinen tutkimus, tapaustutkimus Muslim, islam, culture, comprehensive school, teaching of migrants, ethnographical research, case study

Interaction in the Multicultural Classroom : Towards Culturally Sensitive Home Economics Education

Continuous growth in the number of immigrant students has changed the Finnish school environment. The resulting multicultural school environment is new for both teachers and students. In order to develop multicultural learning environments, there is a need to understand immigrant students everyday lives in school. In this study, home economics is seen as a fruitful school subject area for understanding these immigrant students lives as they cope with school and home cultures that may be very different from each other. Home economics includes a great deal of knowledge and skills that immigrant students need during their everyday activities outside of school. -- The main aim of the study is to clarify the characteristics of multicultural home economics classroom practices and the multicultural contacts and interaction that take place between the students and the teacher. The study includes four parts. The first part, an ethnographical prestudy, aims to understand the challenges of multicultural schoolwork with the aid of ethnographical fieldwork done in one multicultural school. The second part outlines the theoretical frames of the study and focuses on the sociocultural approach. The third part of the study presents an analysis of videodata collected in a multicultural home economics classroom. The teacher s and students interaction in the home economics classroom is analyzed through the concepts of the sociocultural approach and the cultural-historical activity theory. Firstly, this is done by analyzing the focusedness of the teacher s and the students actions as well as the questions presented and apparent disturbances during classroom interaction. Secondly, the immigrant students everyday experiences and cultural background are examined as they appear during discussions in the home economics lessons. Thirdly, the teacher s tool-use and actions as a human mediator are clarified during interaction in the classroom. The fourth part presents the results, according to which a practice-based approach in the multicultural classroom situation is a prerequisite for the teacher s and the students shared object during classroom interaction. Also, the practice-based approach facilitates students understanding during teaching and learning situations. Practice in this study is understood as collaborative teaching and learning situations that include 1) guided activating learning, 2) establishing connections with students everyday lives and 3) multiple tool-use. Guided activating learning in the classroom is defined as situations that occur and assignments that are done with a knowledgeable adult or peer and include action. The teacher s demonstrations during the practical part of the lessons seemed to be fruitful in the teaching and learning situations in the multicultural classroom. Establishing connections with students everyday lives motivated students to follow the lesson and supported understanding of meaning. Furthermore, if multiple tools (both psychological and material) were used, the students managed better with new and sometimes difficult concepts and different working habits, and accomplished the practical work more smoothly . The teacher s tool-use and role as a mediator of meaning are also highlighted in the data analysis. Hopefully, this study can provide a seedbed for situations in which knowledge produced together, as well as horizontally oriented tool-use, can make school-learned knowledge more relevant to immigrant students everyday lives, and help students to better cope with both classroom work and outside activities. KEY WORDS: home economics education, multicultural education, sociocultural perspective, classroom interaction, videoanalysis

Lapsi ulkomailta – vanhempien rooli adoptiolapsen identiteetin kehityksessä

The importance of open discussion with the adopted child and his parents about adoption and ethnicity is often emphasized in adoption literature (Kirk 1964; Grotevant 1999; Carli & Dalen 1999). The child should have the possibility of constructing a harmonious view of himself, which consists of his history before adoption, ethnicity and the social environment’s conception of him. The purpose of this study was to examine the Finnish adoptive parents’ supportive role in relation to their child’s adoptive and ethnic identity and the social environment’s disposition to the child as witnessed by the parents. The first research problem was to find out how the parents support their child’s adoptive identity formation. The second problem was to find out if the parents want to support the child’s ethnic identity. The third problem was regarding the environment’s disposition to the child and family. The hypothesis was that Finnish adoptive parents are well aware of the problems of adoption and they have been well selected, so they have the aspirations and skills to help their child with his identity formation. The focus of this study was on Finnish parents who had adopted internationally, from whom 58 answers were obtained. The data was collected with an Internet based questionnaire. The questions were mostly qualitative. The analysis was directed by the theory, so that the analysis units were obtained from the main questions of international adoption and identity formation. The results expressed that the adoptive parents want to support their child’s adoption identity. They accept their child’s questions regarding his history, and that they did not want to conceal any details about their child’s life, even if they felt that it was a sensitive issue for them. The main problem was that there was no information available on the child’s history. Contact with the biological parents was almost impossible because there was hardly any information on them. Instead the parents were in contact with the children’s home because they felt that it had an important role as the child’s former home. The parents felt that the child’s birth culture was of importance and they mainly offered aspects of it informally daily. Parents who stressed their child’s Finnish identity were concerned that their child would not form a feeling of being Finnish. However, the majority wished that their child would have a multicultural identity. The parents felt that the environment regarded the child positively and the possibility of upcoming problems was tackled by discussing them beforehand with the child and environment.

Viisi vuotta tiedonrakentamista yhteisö- ja teknologiaelementtien muovautumisen näkökulmasta

The object of this study was to examine the phenomena of a long-term Knowledge Building process. The subject was OECD/ENSI/FI-project's Knowledge Building in Knowledge Forum®3.4 environment from 8.9.2000 to 8.9.2005. Research was based on socio-cognitive and socio-cultural learning approaches and the theoretical background consisted of models of collaborative learning and knowledge processing. These theoretical applications were first structured using metaphors of language and then assembled into five main theoretical motifs. The main motifs were 1) context, 2) inter-subjective, shared area, 3) community's practices and participation, 4) developing expertise and 5) the sequential construction of processes. These themes were assembled in interpreting the results using the Mutual Shaping of Technological and Social Elements by Boczkowski (1999) as a conceptual tool. The social elements of the mutual shaping process were defined as 1) community structure, 2) discourse and 3) the meanings of activity. The technological elements were defined as 1) shared artefacts, 2) features of technology-use and 3) other technological conventions perceived in activity. The five main theoretical motifs were used as the basis for creating the research problems, which were divided into three themes: 1) shared artefacts, themes of Knowledge Building and participant formation, 2) patterns of participation and interaction and 3) the meanings of activity. As methods I used content analysis of the messages, the quantitative profiling of changes in the database, social network analysis, discourse analysis of selected message threads and theme interviews of eleven participants. Based on my study it's possible to say, that a long-term setting of this kind provides a different perspective on Knowledge Building from most of the previous research. The most valuable conclusions from the data are: 1) The centralisation of interaction in this type of setting is a feature that supports the improvement in the quality of action. 2) The participation in a long-term Knowledge Building process seems to support the concious effort on professional development and the expert-identity. 3) The quality of plasticity of the technology-in-use has implication for how the communal features of activity will develop. The agency is seen to initiate processes that in turn open up new possibilities for the quality of action on both the communal and individual levels.

Ekologisuus saaristolaiskäsityössä : Käsityöläisten luomia merkityksiä etsimässä

Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymykseen, miten saariston tekstiilikäsityöläinen tavoittelee ekologista kestävyyttä työssään. Mitä ekologisuus hänelle merkitsee ja miten se ilmenee hänen töissään? Kertojana on sekä tuote että tekijä. Tutkimus on fenomenologisesti orientoitunut ja vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin teorian ja aineiston vuoropuhelulla . Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysia. Analysoitava aineisto on hankittu haastattelemalla yhdeksää käsityöläistä, jotka asuvat Lounais-Suomen, Ahvenanmaan ja Tukholman alueen saaristoissa. Tutkimuksen teoreettisissa lähtökohdissa on tarkasteltu kestävän kehityksen ja saariston käsityön suhdetta. Kulttuuriseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja tuotannolliseen kestävyyteen panostamalla pyritään ekologiseen kestävyyteen. Käsityöläisen arvot, taidot ja tiedot vaikuttavat kehityksen eri osa-alueilla. Käsityöläisen toimintaympäristönä oli saaristo, sen luonto ja ihmisen aikaansaama kulttuuri. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten saaristo ja saaristolaisuus vaikuttivat käsityöläisen tapaan toimia ja kertoa tekemistään tuotteista. Ekologisuus saaristolaiskäsityössä ilmeni monin tavoin. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys toteutuivat taloudellista ja tuotannollista kestävyyttä paremmin. Koulutuksen koettiin olevan paras keino saavuttaa välitavoitteita kestävässä kehityksessä. Käsityöläisyys nähtiin osana saaristolaiskulttuuria ja verkostoituminen harvaan asutulla seudulla koettiin tärkeäksi. Tutkimuksessa pohdittiin, onko ekologisuus materiaalin alkuperään, työtapaan vai tuotteen käyttöikään ja hävitykseen liittyvä asia. Ekologisuus yhdistettiin usein käsityön materiaaliin ja sen tuotantotapoihin. Arvot konkretisoituvat käsityöläisen puhuessa perheestään ja kasvamisesta käsityöläisyyteen. Ekologiseen käsityöhön panostaminen on myös osa käsityöläisen kasvuprosessia. Ekologiseen kestävyyteen pyrkiminen käsityössä herätti myös ristiriitaisia tunteita. Käsityöläisyys on elinkeino markkinoilla, joilla globaali kauppa määrittelee säännöt. Merkitseekö ekologiseen kestävyyteen pyrkiminen kurkottamista kohti totuutta? Avainsanat: ekologinen kestävyys, kestävä kehitys, arvot, käsityöläisyys, käsityö, saaristo saaristolaisuus

Mies, talli ja moottoripyörä : Etnografinen tutkimus Misfit MC:stä ja bikerkulttuurin eetoksesta

Tutkimuksen punaisena lankana kulkee kysymys siitä, millainen on bikerkulttuurin eetos? Miten se on syntynyt, miten sitä ylläpidetään ja miten Misfit MC:n jäsenet sitä tulkitsevat ja toteuttavat omassa elämässään? Tarkastelen eetosta kahdenlaisen aineiston valossa. i) Kenttätyöllä (vuosina 1995-1998 ja 2000-2001) kerätyn aineiston valossa tarkastelen yhtä pääkaupunkiseudulla toimivaa HD-moottoripyöräkerhoa, vuonna 1989 toimintansa aloittanutta Misfit MC:tä. Jäsenet kutsuvat kerhoaan useimmiten talliksi, joskus pajaksi, kerhoksi tai klubiksi. Puhuessaan tallista, miehet voivat viitata kerhorakennukseen ("tuut sä tallille?") mutta myös ryhmään ("meidän talli") ja sen olemassaoloon ajallisesti ja paikallisesti. Aloittaessani kenttätyön vuonna 1995 Misfit MC:n kuului kymmenen 25-30-vuotiasta miestä. ii) Kenttätyöllä kerätyn aineiston lisäksi käytän materiaalia, joka koostuu Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen bikerkulttuurin historiasta ja kulttuurituotteista, kuten kertomuksista, elokuvista, musiikista, kuvataiteesta ja moottoripyörälehdistä. Aineiston avulla valotan bikerkulttuurin eetoksen syntyä, alkuvaiheita, leviämistä ja keskeisiä elementtejä. Lähdeaineiston monimuotoisuus ja runsaus palautuu kenttätyöhöni jolloin vakuutuin siitä, että tutkimusmatka bikerkulttuurin historiaan, perinteisiin ja median välittämiin (mieli)kuviin on välttämätöntä, sillä menneisyys ja Harrikkaan ajan kuluessa varastoituneet merkitykset vaikuttavat ja ovat vahvasti läsnä Misfit MC:n toiminnassa ja talliin kuuluvien miesten elämäntyylissä. Tutkimus etenee seuraavanlaisesti. Luku I on Johdanto. Luvussa II Etnografia käsittelen etnografisen tiedon luonnetta niin tutkimusasenteena kuin kenttätyön valossa. Pohdin kenttätyötä ja sen suhdetta etnografian kirjoittamiseen eli miten kenttätyöllä kerätty aineisto muuntuu etnografiseksi monografiaksi. Käsittelen myös kenttätyöni reunaehtoja, kuten tyttöystävyyden ja sukupuolen merkitystä, ja tarkastelen tutussa kulttuurissa tehdyn kenttätyön ominaispiirteitä. Reunaehtojen kuvailu toimii myös johdatuksena bikerkulttuuriin sellaisena kuin se ilmenee Misfit MC:n tallielämässä ja käytänteissä. Lopuksi pohdin "tiheän kuvauksen" mahdollisuuksia ja vaateita aineistoni puitteissa. Luvussa III Bikerkulttuurin eetosta kartoittamassa, kuvailen Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen elämäntavan syntyä, levittäytymistä ja keskeisiä elementtejä. Tarkastelen media- ja populaarikulttuurisia tekstejä (elokuvien kertomat tarinat, musiikkikappaleiden sanoitukset ja HD- ja bikerlehtien artikkelit) ja kuvia (elokuvien audiovisuaaliset aspektit, kuvataide ja HD- ja bikerlehtien kuvitus), jotka ovat vaikuttaneet bikerkulttuurin eetokseen. Luvun keskeisiä - aineistosta nousevia ja miessukupuoleen vahvasti sidoksissa olevia - käsitteitä ovat biker, outlaw ja chopper, jotka ovat bikerkulttuurissa säilyneet alkuperäisessä muodossa maantieteellisestä tai kielialueesta riippumatta. Luvussa IV Misfit MC ja bikerkulttuurin eetos temaattinen painopiste siirtyy Suomeen ja Misfit MC:hen. Aluksi käyn läpi suomalaisen bikerkulttuurin muotoutumista ja ominaispiirteitä. Alkukappaleiden jälkeen keskityn Misfit MC:n jäsenten elämäntyylin sävyihin ja heidän käsityksiinsä bikerkulttuurin eetoksesta. Analyysin kiintopisteitä ovat Misfit MC:n jäsenten näkemys bikeriydestä ja tallitoiminnasta, miesten elämäntyylin moraaliset ja esteettiset sävyt, tallirakennus miesyhteisöllisyyttä ja bikerkulttuurin eetosta luovana ja ylläpitävänä sosiaalisena tilana ja Misfit MC miesten yhteisönä. Luvussa V Eetoksen ytimessä: mies ja Harley-Davidson keskityn bikerkulttuurin ytimeen: miehen ja Harley-Davidson-moottoripyörän väliseen suhteeseen. Luvun alussa esittelen ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijä Lars Lagergrenin moottoripyörään soveltamaa työkalu - leikkikalu - toteemi - välittäjä -typologiaa ja tarkastelen moottoripyörän olemusta sukupuolittavana ja sukupuolittuvana artefaktina. Johdanto-osion jälkeen siirryn kuvailemaan Misfit MC:n jäsenten suhdetta Harley-Davidson-moottoripyörään. Lähestyn miesten ja moottoripyörien suhdetta kahden toiminnan - moottoripyörän kunnostamisen ja rakentamisen sekä moottoripyörällä ajamisen - kautta. Avainsanat: aineellinen kulttuuri, arvot, biker, bikerkulttuuri, chopper, eetos, elämäntapa, etnografia, Harley-Davidson-moottoripyörä, Harley-Davidson-moottoripyöräkerho, kenttätyö, maskuliinisuus, mieskulttuuri, mieskuva, moottoripyöräily, osakulttuurit, outlaw, populaarikulttuuri, sukupuoliroolit, yhteisöt

"Nyt mä oon suomalainen ... varmaan" : Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi

Tutkimuksessa on tarkasteltu nuorten maahanmuuttajien etnistä identifioitumista sekä sitä, miten he määrittelevät rasismin omien kokemustensa kautta. Analyysi jakautuu kahteen osaan: nuorten identteettipohdintoihin ja rasismin reflektoimiseen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu nousee Karmela Liebkindin ja Inga Jasinskaja-Lahden vuonna 1997 tekemästä tutkimuksesta Maahanmuuttajien sopeutuminen pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen mukaan syrjintä ja rasismi ovat merkittävällä tavalla yhteydessä maahanmuuttajien yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi nuoret maahanmuuttajat (11-22-vuotiaat) ovat erityisen haavoittuvaisia sekä uuteen maahan tullessaan että siellä ollessaan. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluiden avulla. Tutkimuksen 12 haastateltavaa (6 poikaa ja 6 tyttöä) kävivät haastatteluhetkellä helsinkiläistä lukiota ja olivat 16-19-vuoden ikäisiä. Haastateltavat ovat kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta (5), Somaliasta (4), Vietnamista (1), Hongkongista (1) ja Irakista (1) ja heidän Suomeen tuloikänsä vaihtelee 5-16-vuoden välillä. Haastattelukielioli suomi. Haastatteluaineisto on analysoitu teema-analyysin avulla. Aineistosta etsittiin kohtia, joissa nuoret puhuvat etnisestä identifioitumisestaan suhteessa sekä omaan taustaan että suomalaisuuteen. Lisäksi analyysissa kiinnitettiin huomiota siihen, millaisia näkemyksiä nuoret esittivät rasismista, maahanmuuttopolitiikasta ja ulkomaalaisasenteista ja miten nämä näkemykset ovat yhteneväisiä sekä miten ne eroavat toisistaan. Nuorten etnisyyspohdintoja kuvaavat toisaalta etnisyyden tilannesidonnaisuus ja toisaalta etnisyyden vahva yhteys syntyperään. Etnisyyden saama merkitys vaihtelee sosiaalisten ympäristöjen vaihtuessa. Pohtimalla suomalaisuuden ja suomalaisten tyypillisiä piirteitä nuoret pystyivät helpommin jäsentämään myös omaa kuulumistaan tiettyyn ryhmään. Varsinkin silloin kun suomalaisuus ymmärrettiin kansalaisuudeksi, sitä pidettiin lähes poikkeuksetta syntyperäisten suomalaisten etuoikeutena. Tunnepitoinen ja jopa vereen sidottu etnisyys korostui ennen kaikkea niissä aineiston kohdissa, joissa nuoret pohtivat suomalaiseksi muuttumista ja tulemista. Kukaan haastateltavista ei uskonut muuttuvansa kunnon suomalaiseksi, mikä edellyttäisi toisaalta kokemuksen suomalaisuudesta ja toisaalta hyväksynnän ulkoapäin. Haastateltavat pohtivat vastahakoisesti suomalaisuuden ja suomalaisten negatiivisia piirteitä. Monet mainitsivat asenteellisen ja rasistisen suhtautumisen ulkomaalaisiin, maahanmuuttajiin ja vähemmistöjen edustajiin, kun he puhuivat niistä tilanteista, joissa he häpeävät suomalaisia. Rasismia ei kuitenkaan haluttu yleistää suomalaisten ryhmäominaisuudeksi, vaan sitä pidettiin "poikkeuksellisten" suomalaisten (esimerkiksi skinien) ominaisuutena. Arjen rasistisista selkkauksista puhuttaessa nuoret vähättelivät tapahtumien vakavuutta ja pyrkivät ymmärtämään rasistista käyttäytymistä ja pitivät sitä luonnollisena. Joissakin tapauksissa haastateltavat sanoivat olevansa liian herkkiä rasismille ja päättelivät, etteivät vihamielisyydet alunperin olleet tarkoituksellisia. Rasismin ristiriitaisuutta uhrin kannalta kuvaa tutkimuksessa se, että rasismikokemuksia pidettiin nöyryyttävinä ja hävettävinä, ja sen takia niistä myös vaiettiin kotona. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että rasismi on ymmärrettävä tapahtumaketjuna eikä yksittäisinä ja erillisinä tapauksina. Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten rasismia koskeviin pohdintoihin vaikuttaa se, millä tavoin yhteiskunnan yleinen ja virallinen ilmapiiri reagoi rasismiin. Rasismin ja syrjinnän hiljainen hyväksyminen saattaa vaikuttaa siihen, että myös uhrit vähättelevät rasismikokemuksia. Avainsanat: Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys, kulttuuri, rasismi, teemahaastattelu

"Mikä ihana kuva: isä, äiti ja lapset Herran työssä" : Lähetystyöntekijöiden perhe-elämä Kiinassa 1910- ja 1920-luvuilla

Tutkimukseni käsittelee Suomen Lähetysseuran Kiinan-työssä olleita perheitä vuosina 1915–1928. Enemmistö tuolloin SLS:n lähetystössä olleista läheteistä oli perheellisiä, ja perheiden elämäntilanteet lähetyskentällä vaikuttivat koko SLS:n yhteisön työmahdollisuuksiin. Tutkimukseni kohdehenkilöt ovat Signe ja Väinö Kantele sekä Inkeri ja Toivo Koskikallio perheineen, ja he edustavat sitä kokonaisuutta, jonka perheelliset lähetit Kiinassa muodostivat. Tutkin pro gradu -työssäni, millaista lähetystyöntekijöiden perhe-elämä oli lähetyskentällä. Kysyn myös, miten lähetystyö vaikutti perheeseen, ja miten perhe vaikutti lähetystyön tekemiseen. Lisäksi selvitän, miten kiinalainen kulttuuri vaikutti lähettiperheiden elämään. Tutkimukseni tärkeimmät lähteet ovat Signe Kanteleen kirjeet omaisilleen sekä Inkeri Koskikallion kirjeet ja päiväkirjat. Lähetyshistoriaa ei ole aiemmin tutkittu perheen näkökulmasta, joten tutkimus on hyvin aineistolähtöinen. Tärkeimpään käyttämääni kirjallisuuteen kuuluvat SLS:n Kiinan-työn historiaan sekä naislähetystyöntekijöihin liittyvät tutkimukset. Lähetystyöntekijät solmivat Kiinassa keskenään useita avioliittoja. Jotkut läheteistä olivat avioituneet jo Suomessa. SLS:n johtokunta kontrolloi lähettien avioliittoja ja myös perheiden lapsia, joten perhe ei ollut pelkästään lähettien yksityisasia. 1910- ja 1920-luvut olivat erityisen lapsirikasta aikaa, mikä vaikutti merkittävästi SLS:n Kiinan-yhteisön toimintaan. Joihinkin perheisiin oli syntynyt lapsia jo Suomessa ja lähetyskentällä perheisiin syntyi tutkimusajankohtana 26 lasta. Monet lähettiperheiden haasteista liittyivät lähetystyön ja perhe-elämän yhdistämiseen. Perheenäideillä oli vahva lähetyskutsumus, mutta raskaudet, synnytykset ja elämä pienten lasten kanssa rajoittivat naisten työskentelymahdollisuuksia ja aiheuttivat rooliristiriitoja. Perheen arjessa haasteena oli myös perheenisän poissaolo lähetystyöhön liittyneiden matkojen takia. Erityisesti tuolloin korostui lähetysasemalla asuneiden muiden suomalaisten läsnäolon tärkeys, vaikka SLS:n yhteisön tiiviys myös rajoitti perheiden yksityisyyttä. Perhe-elämällä oli SLS:n tuki, sillä monien muiden protestanttisten lähetysseurojen tavoin SLS kannusti perheellisiä lähettejään hyödyntämään perhettään evankelioimistyössä ja toimimaan kristityn perheen esimerkkinä paikallisille. Perheen esimerkillisyyteen kannustamisesta huolimatta Suomen Lähetysseura oli virallisissa julkaisuissaan vaitonainen perhetapahtumien vaikutuksesta työhön lähetyskentällä. Työn tukijat haluttiin vakuuttaa työn häiriöttömyydestä, vaikka todellisuus Kiinassa oli ajoittain toinen. Perheenäitien ja lasten sairastelut pakottivat perheenisiä välillä vähentämään tai lopettamaan työskentelyä. Lähetit myös menettivät Kiinassa lapsia ja puolisoita, mikä luonnollisesti vaikutti lähettiyhteisön toimintaan. Suomalaisvanhemmat kokivat perhe-elämän kiinalaisen kulttuurin keskellä ajoittain haasteelliseksi. Ristiriitatilanteita aiheuttivat kiinalaisten erilaiset elintavat ja esimerkiksi suomalaisten mielestä kyseenalainen lastenhoito- ja kasvatuskulttuuri. Suomalaisperheiden elämä Kiinassa oli joiltain osin samanlaista kuin heidän aikakautenaan Suomessa, mutta lähetystyö ja kiinalainen kulttuuri toivat siihen oman erikoisleimansa. Elämä perheenä lähetystyössä sisälsi paljon ulkoapäin tulleita ja sisäisiä haasteita. Lähetit kertoivat näistä haasteista, mutta korostivat myös vahvaa hengellistä kutsumustaan, tyytyväisyyttään elämäänsä sekä perheensä onnellisuutta.

The Soviet Union, Finland and the Cold War : The Finnish Card in Soviet Foreign Policy, 1956-1959

From the Soviet point of view the actual substance of Soviet-Finnish relations in the second half of 1950s clearly differed from the contemporary and later public image, based on friendship and confidence rhetoric. As the polarization between the right and the left became more underlined in Finland in the latter half of the 1950s, the criticism towards the Soviet Union became stronger, and the USSR feared that this development would have influence on Finnish foreign policy. From the Soviet point of view, the security commitments of FCMA-treaty needed additional guarantees through control of Finnish domestic politics and economic relations, especially during international crises. In relation to Scandinavia, Finland was, from the Soviet point of view, the model country of friendship or neutrality policy. The influence of the Second Berlin Crisis or the Soviet-Finnish Night Frost Crisis in 1958-1959 to Soviet policy towards Scandinavia needs to be observed from this point of view. The Soviet Union used Finland as a tool, in agreement with Finnish highest political leadership, for weakening of the NATO membership of Norway and Denmark, and for maintaining Swedish non-alliance. The Finnish interest to EFTA membership in the summer of 1959, at the same time with the Scandinavian countries, seems to have caused a panic reaction in the USSR, as the Soviets feared that these economic arrangements would reverse the political advantages the country had received in Finland after the Night Frost Crisis. Together with history of events, this study observes the interaction of practical interests and ideologies, both in individuals and in decision-making organizations. The necessary social and ideological reforms in the Soviet Union after 1956 had influence both on the legitimacy of the regime, and led to contradictions in the argumentation of Soviet foreign policy. This was observed both in the own camp as well as in the West. Also, in Finland a breakthrough took place in the late 1950's: as the so-called counter reaction lost to the K-line, "a special relationship" developed with the Soviet Union. As a consequence of the Night Frost Crisis the Soviet relationship became a factor decisively defining the limits of domestic politics in Finland, a part of Finnish domestic political argumentation. Understood from this basis, finlandization is not, even from the viewpoint of international relations, a special case, but a domestic political culture formed by the relationship between a dominant state, a superpower, and a subordinate state, Finland.

The Media and the Academic Globalization Debate : Theoretical Analysis and Critique

This study offers a reconstruction and critical evaluation of globalization theory, a perspective that has been central for sociology and cultural studies in recent decades, from the viewpoint of media and communications. As the study shows, sociological and cultural globalization theorists rely heavily on arguments concerning media and communications, especially the so-called new information and communication technologies, in the construction of their frameworks. Together with deepening the understanding of globalization theory, the study gives new critical knowledge of the problematic consequences that follow from such strong investment in media and communications in contemporary theory. The book is divided into four parts. The first part presents the research problem, the approach and the theoretical contexts of the study. Followed by the introduction in Chapter 1, I identify the core elements of globalization theory in Chapter 2. At the heart of globalization theory is the claim that recent decades have witnessed massive changes in the spatio-temporal constitution of society, caused by new media and communications in particular, and that these changes necessitate the rethinking of the foundations of social theory as a whole. Chapter 3 introduces three paradigms of media research the political economy of media, cultural studies and medium theory the discussion of which will make it easier to understand the key issues and controversies that emerge in academic globalization theorists treatment of media and communications. The next two parts offer a close reading of four theorists whose works I use as entry points into academic debates on globalization. I argue that we can make sense of mainstream positions on globalization by dividing them into two paradigms: on the one hand, media-technological explanations of globalization and, on the other, cultural globalization theory. As examples of the former, I discuss the works of Manuel Castells (Chapter 4) and Scott Lash (Chapter 5). I maintain that their analyses of globalization processes are overtly media-centric and result in an unhistorical and uncritical understanding of social power in an era of capitalist globalization. A related evaluation of the second paradigm (cultural globalization theory), as exemplified by Arjun Appadurai and John Tomlinson, is presented in Chapter 6. I argue that due to their rejection of the importance of nation states and the notion of cultural imperialism for cultural analysis, and their replacement with a framework of media-generated deterritorializations and flows, these theorists underplay the importance of the neoliberalization of cultures throughout the world. The fourth part (Chapter 7) presents a central research finding of this study, namely that the media-centrism of globalization theory can be understood in the context of the emergence of neoliberalism. I find it problematic that at the same time when capitalist dynamics have been strengthened in social and cultural life, advocates of globalization theory have directed attention to media-technological changes and their sweeping socio-cultural consequences, instead of analyzing the powerful material forces that shape the society and the culture. I further argue that this shift serves not only analytical but also utopian functions, that is, the longing for a better world in times when such longing is otherwise considered impracticable.