Viisi vuotta tiedonrakentamista yhteisö- ja teknologiaelementtien muovautumisen näkökulmasta

The object of this study was to examine the phenomena of a long-term Knowledge Building process. The subject was OECD/ENSI/FI-project's Knowledge Building in Knowledge Forum®3.4 environment from 8.9.2000 to 8.9.2005. Research was based on socio-cognitive and socio-cultural learning approaches and the theoretical background consisted of models of collaborative learning and knowledge processing. These theoretical applications were first structured using metaphors of language and then assembled into five main theoretical motifs. The main motifs were 1) context, 2) inter-subjective, shared area, 3) community's practices and participation, 4) developing expertise and 5) the sequential construction of processes. These themes were assembled in interpreting the results using the Mutual Shaping of Technological and Social Elements by Boczkowski (1999) as a conceptual tool. The social elements of the mutual shaping process were defined as 1) community structure, 2) discourse and 3) the meanings of activity. The technological elements were defined as 1) shared artefacts, 2) features of technology-use and 3) other technological conventions perceived in activity. The five main theoretical motifs were used as the basis for creating the research problems, which were divided into three themes: 1) shared artefacts, themes of Knowledge Building and participant formation, 2) patterns of participation and interaction and 3) the meanings of activity. As methods I used content analysis of the messages, the quantitative profiling of changes in the database, social network analysis, discourse analysis of selected message threads and theme interviews of eleven participants. Based on my study it's possible to say, that a long-term setting of this kind provides a different perspective on Knowledge Building from most of the previous research. The most valuable conclusions from the data are: 1) The centralisation of interaction in this type of setting is a feature that supports the improvement in the quality of action. 2) The participation in a long-term Knowledge Building process seems to support the concious effort on professional development and the expert-identity. 3) The quality of plasticity of the technology-in-use has implication for how the communal features of activity will develop. The agency is seen to initiate processes that in turn open up new possibilities for the quality of action on both the communal and individual levels.

Tutkimukseni kohde oli kestävän kehityksen kasvatuksen OECD/ENSI/FI-kehittämishankkeen yhteisöllinen tiedonrakentamistoiminta Knowledge Forum®3.4-tiedonrakentamisympäristössä ajalla 8.9.2000-8.9.2005. Tutkimuksen tavoitteena oli hahmottaa pitkäkestoisessa tiedonrakentamisprosessissa tapahtuvia ilmiöitä. Tutkimukseni perustui sosiokognitiiviselle ja sosiokulttuuriselle oppimiskäsitykselle ja sen teoreettinen viitekehys koottiin yhteisöllisen oppimisen ja tiedonkäsittelyn malleista. Yhteisöllisen oppimisen ja tiedonkäsittelyn tarkastelut tulkittiin yhteisö- ja teknologiaelementtien molemminpuolisen muovautumisen näkökulmasta. Mallit jäsennettiin kielellisten metaforien avulla ja teoreettinen viitekehys kiteytettiin tutkimusongelmien pohjana toimineiksi viideksi ydinteemaksi. Teemat olivat 1) konteksti, 2) intersubjektiivinen, jaettu alue, 3) yhteisön käytänteet ja osallistuminen, 4) kehittyvä asiantuntijuus ja 5) prosessien ajallinen rakentuminen. Molemminpuolisen muovautumisen käsitteen mukaiset yhteisöelementit määrittelin seuraavasti: 1) yhteisön rakenne, 2) diskursiivinen kulttuuri ja 3) yhteisön jäsenten toimintaan liittämät merkitykset, Teknologiaelementit puolestaan määrittelin seuraavasti: 1) jaetut artefaktit, 2) teknologian käyttö ja 3) toiminnassa ilmenevät muut teknologiaan liittyvät konventiot. Tutkimusongelmat keskittyivät kolmelle alueelle: 1) yhteisöartefaktit, tiedonrakentamisteemat ja osallistujakoostumus, 2) osallistujakoostumus ja vuorovaikutusverkosto sekä 3) toimintaan liitetyt merkitykset. Tutkimusmenetelminä käytin tallennettujen viestien sisällönanalyysiä, tietokannassa tarkastelujakson aikana tapahtuneiden muutosten numeerista kuvaamista, viestien tallentamiseen kohdistuvaa verkostoanalyysiä, viestiketjujen diskurssianalyysiä sekä yhdelletoista tiedonrakentamistoimintaan osallistuneelle henkilölle tehtyjä teemahaastatteluita. Tutkimustulosten pohjalta nähdään tutkimuskohteen kaltaisen tiedonrakentamistoiminnan olevan luonteeltaan merkittävästi erilaista aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esiintyvään verrattuna. Tärkeimpinä johtopäätöksinä voidaan pitää seuraavia: 1) vuorovaikutuksen keskittyminen on tämänkaltaisissa asetelmissa laadunparantamista tukeva piirre, 2) pitkäkestoiseen tiedonrakentamistoimintaan osallistuminen näyttää tukevan ammatillisen toiminnan ja identiteetin tietoista kehittämistä. 3) Käytetyn teknologian muovautuvuuden laadulla ja hyödyntämisellä on merkitystä sille, millaiseksi toiminnan yhteisölliset piirteet muovautuvat. Toimijuus käynnistää teknologiaa muovaavia prosesseja, jotka puolestaan mahdollistavat uudenlaista toimintaan ja yhteisö- ja yksilötason kehitystä.