Early-onset depressive disorders,related mental health disorders and substance use-A prospective : longitudinal study of Finnish twins born 1983-1987

Early-onset psychiatric illnesses effects scatter to academic achievements as well as functioning in familial and social environments. From a public health point of view, depressive disorders are the most significant mental health disorders that begin in adolescence. Using prospective and longitudinal design, this study aimed to increase the understanding of early-onset depressive disorders, related mental health disorders and developing substance use in a large population-derived sample of adolescent Finnish twins. The participants of this study, FinnTwin12, an ongoing longitudinal population-based study, came from Finnish families with twins born in 1983-87 (exhaustive of five birth cohorts, identified from Finland s Central Population Register). With follow-up ongoing at age 20-24, this thesis assessed adolescent mental health in the first three waves, starting from baseline age 11-12 to follow-ups at age 14 and 17½. Some 5600 twins participated in questionnaire assessments of a wide range of health related behaviors. Mental health was further assessed among an intensively studied subsample of 1852 adolescents, who completed also professionally administered interviews at age 14, which provided data for full DSM-IV/III-R (Diagnostic and Statistical Manual for Mental Health disorders, 4th and 3rd editions) diagnoses. The participation rates of the study were 87-92%. The results of the study suggest, that the diagnostic criteria for major depressive disorder (MDD) may not capture youth with clinically significant early-onset depressive conditions outside clinical settings. Milder cases of depression, namely adolescents fulfilling the diagnostic criteria for minor depressive disorder, a qualitatively similar condition to MDD with fewer symptoms are also associated with marked suicidal thoughts, plans and attempts, recurrences and a high degree of comorbidity. Prospectively and longitudinally, early-onset depressive disorders were of substantial importance in the context of other mental health disorders and substance use behaviors: These data from a large population-derived sample established a substantial overlap between early-onset depressive disorders and attention deficit hyperactivity disorder in adolescent females, both of them significantly predictive for development of substance use among girls. Only in females baseline DSM-IV ADHD symptoms were strong predictors of alcohol abuse and dependence and illicit drug use at age 14 and frequent alcohol use and illicit drug use at age 17.½ when conduct disorder and previous substance use were controlled for. Early-onset depressive disorders were also prospectively and longitudinally associated to daily smoking behavior, smokeless tobacco use, frequent alcohol use and illicit drug use and eating disorders. Analysis of discordant twins suggested that these predictive associations were independent of familial confounds, such as family income, structure and parental models. In sum, early-onset depressive disorders predict subsequent involvement of substance use and psychiatric morbidity. A heightened risk for substance use is substantial also among those depressed below categorical diagnosis of MDD. Whether early recognition and interventions among these young people hold potential for substance use prevention further in their lives has potential public health significance and calls for more research. Data from this population-derived sample with balanced representation of boys and girls, suggested that boys and girls with ADHD behaviors may differ from each other in their vulnerability to substance use and depressive disorders: the data suggest more adverse substance use outcome for girls that was not attenuated by conduct disorder or previous substance use. Further, the prospective associations of early-onset depressive disorders and future elevated levels of addictive substance use is not explained by familial factors supporting future substance use, which could have important implications for substance use prevention.

Obesity, Smoking and Dieting

Lihavuus ja ylipaino ovat viime vuosikymmeninä yleistyneet; jo yli puolet länsimaiden väestöstä on ylipainoisia ja viidennes lihavia. Varsinkin nuorilla ylipainon lisääntyminen on ollut nopeaa. Ylipaino, erityisesti yhdistettynä vyötärölihavuuteen, sekä tupakointi lisäävät sairastavuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, sekä moniin syöpiin. Lihavuus ja tupakointi ovatkin kehittyneiden maiden tärkeimpiä ehkäistävissä olevia kuolinsyitä. Samanaikaisesti ylipainon kanssa laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät, kuten tupakointi painonhallintakeinona on tullut yhä yleisemmäksi. Nopeaan painonpudotukseen tähtäävällä laihduttamisella on usein terveydelle haitallisia seurauksia kuten painon nousu yli alkuperäisen painon ja kehon rasvajakauman muuttuminen epäterveellisemmäksi. Kolme neljännestä merkittävästi laihduttaneista kertoo painon nousseen takaisin. Tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vaikutukset ylipainon ja lihavuuden kehittymiselle kytkeytyvät toisiinsa. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin vaikutusta kehon painoon ja lisäksi tupakoinnin vaikutusta vyötärölihavuuden kehittymiseen. Työn toisena tavoitteena oli tutkia, kuinka voimakkaasti tupakointi ja toistuva laihduttaminen liittyvät toisiinsa suomalaisilla ja onko tämä yhteys erilainen eri ikäryhmissä ja sukupuolilla. Työ perustuu kolmeen laajaan kyselyaineistoon: Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen (englanniksi FinnTwin16) aineistossa on seurattu 1975-79 syntyneitä kaksosia 16, 17, 18 ja 24 vuoden ikäisinä (N=5563). Suomen kaksoskohortin aineisto (N= 12 793) on kerätty vuonna 1990 samaa sukupuolta olevilta, vuosina 1930-57 syntyneiltä kaksosilta. Entisten huippu-urheilijoiden (N=1838) ja heille kaltaistettujen verrokkien (N=834) seurantatutkimuksessa tiedot on kerätty vuosina 1985, 1995 ja 2001. Pituus, paino ja tupakointi on kysytty kaikissa kyselyissä. Kaksoset vastasivat laihdutuskäyttäytymistä koskeviin kysymyksiin. Urheilijoiden laihdutuskäyttäytyminen pääteltiin lajin perusteella, sillä toistuvan laihduttamisen tiedetään olevan yleistä painoluokissa urheilevilla urheilijoilla (esim.painijat, nyrkkeilijät). Nuoruusiän tupakointi ennusti vyötärölihavuutta molemmilla sukupuolilla ja lisäksi ylipainoisuutta naisilla. Toistuva laihduttaminen oli yhteydessä myöhempään painonnousuun ja lihavuuteen miehillä. Lisäksi toistuvan laihduttamisen ja tupakoinnin todettiin liittyvän toisiinsa nuorilla aikuisilla. Vanhemmissa ikäluokissa miehet, jotka tupakoivat, laihduttivat harvemmin kuin tupakoimattomat. Lihavuuteen ja vyötärölihavuuteen liittyvän oheissairastavuuden ennaltaehkäisyssä tupakoinnin ja toistuvan laihduttamisen vähentäminen saattavat olla aiemmin luultua tehokkaampia keinoja.

Obstetric and gynaecological aspects of HIV infection

The purpose of the present study was to examine the outcome of pregnancies among HIV-infected women in Helsinki, use of the levonorgestrel-releasing intrauterine system (LNG-IUS) among HIV-infected women and the prevalence and risk factors of cytological and histologically proven cervical lesions in this population. Between 1993 and 2003 a total of 45 HIV-infected women delivered 52 singleton infants. HIV infection was diagnosed during pregnancy in 40% of the mothers. Seventeen of the mothers received antiretroviral (ARV) medication prior to pregnancy and in 34 cases, the medication was started during pregnancy. A good virological response (i.e. HIV RNA load <1000/mL during the last trimester) to ARV medication was achieved in 36/40 (90%) of the patients in whom HI viral load measurements were performed. Of the infants, 92% were born at term, and their mean (±SD) birth weight was 3350±395 g. The Caesarean section rate was low, 25%. All newborns received ARV medication and none of the infants born to mothers with pre-delivery diagnosis of maternal HIV infection were infected. The safety and advantages of the LNG-IUS were studied prospectively (n=12) and retrospectively (n=6). The LNG-IUS was well tolerated and no cases of PID or pregnancy were noted. Menstrual bleeding was reduced significantly during use of the LNG-IUS; this was associated with a slight increase in haemoglobin levels. Serum oestradiol concentrations remained in the follicular range in all subjects. The key finding was that genital shedding of HIV RNA did not change after the insertion of the LNG-IUS. The mean annual prevalence of low-grade squamous intraepithelial lesions (SIL) was 15% and that of high-grade SIL was 5% among 108 systematically followed HIV-infected women during 1989 2003. A reduced CD4 lymphocyte count was associated with an increased prevalence of SIL, whereas duration of HIV infection, use of ARV medication and HI viral load were not. The cumulative risk of any type of SIL was 17% after one year and 48% after five years among patients with initially normal Pap smears. The risk of developing SIL was associated with young age and a high initial HI viral load. During the follow-up 51 subjects (n=153) displayed cervical intraepithelial neoplasia (CIN), (16% CIN1 and 18% CIN 2-3). Only one case of cancer of the uterine cervix was detected. Pap smears were reliable in screening for CIN. Both nulliparity (p<0.01) and bacterial vaginosis (p<0.04) emerged as significant risk factors of CIN. In conclusion, a combination of universal antenatal screening and multidisciplinary management allows individualized treatment and prevents vertical transmission of HIV. Use of the LNG-IUS is safe among HIV-infected women and cervicovaginal shedding of HIV RNA is not affected by use of the LNG-IUS. The risk of cervical pre-malignant lesions is high among HIV-infected women despite systematic follow-up.

Ruokauskomukset Mosambikin maaseudun raskaana olevilla ja imettävillä naisilla

Ihmisille ympäri maailmaa on tyypillistä valita tiettyjä ruokia suuremmasta valikoimasta syömäkelpoista ruokaa ja luoda mieltymyksiä sekä kieltoja joitakin ruokia kohtaan. Näitä ilmiöitä kutsutaan ruokauskomuksiksi ja ne ovat tärkeä osa kulttuuria. Niiden taustalla on usein terveydelliset perustelut tai sosiaalinen arvostus yhteisössä. Afrikassa on todettu olevan paljon erilaisia ruokauskomuksia, jotka kohdistuvat usein raskaana oleviin ja imettäviin naisiin sekä lapsiin, ryhmään, joka on fysiologisesti erityisen herkässä elämänvaiheessa. Ravitsemustilan tai ruokaturvan ollessa heikko, mahdollisilla ruokauskomuksilla voi olla merkittävät seuraukset erityisesti tämän väestönosan terveydentilaan. Aliravitsemus ja virheravitsemus ovat edelleen suuria ongelmia Afrikassa ja muissa kehittyvissä maissa. Tämän työn tavoitteena oli tutkia laadullisin menetelmin, onko erityisesti raskaana olevilla ja imettävillä naisilla Keski-Mosambikin maaseudulla, Zambézian maakunnassa, ruokauskomuksia, mitä ne mahdollisesti ovat, sekä arvioida voiko ruokauskomuksilla olla ravitsemuksellista merkitystä. Menetelminä oli 5 ryhmähaastattelua kolmessa kylässä ja 10 yksilöhaastattelua kahdessa kylässä. Tutkittavat olivat 12–78-vuotiaita naisia ja heitä oli yhteensä 27. Tulkkaus, tutkimusaiheen sensitiivisyys ja haastattelijan kokemattomuus aiheuttivat haasteita haastatteluiden toteutukseen. Tämän vuoksi menetelmää muokattiin ja se vaihdettiin ryhmähaastattelusta yksilöhaastatteluun tutkimuksen aikana. Ruokauskomukset vaihtelivat sekä kylien välillä että kylien sisällä, joskin niistä löytyi samantyyppisiä pääpiirteitä. Työssä todettiin, että raskaana oleviin ja imettäviin naisiin kohdistui tutkimusalueella ruokauskomuksia. Raskauden aikana tuli välttää pääasiassa proteiinipitoisia ruokia, kuten lihaa ja kalaa ja puolestaan suosia kasvisten, hedelmien ja viljatuotteiden käyttöä. Linnun munien syöntiä sekä suositeltiin että kehotettiin välttämään raskauden aikana. Raskauden aikana ilmeni lisäksi tietoinen tapa vähentää kassavapuuron tai ruuan syömistä kokonaisuudessaan. Imetyksen aikana ei vältetty juuri mitään ruokia, vaan suositeltiin kookosta ja kasviksia. Suurin osa perusteluista liittyi äidin ja lapsen terveyteen. Perustelut voitiin jakaa seuraaviin ryhmiin: lisää äidinmaidon tuotantoa; aiheuttaa vatsakipua äidillä; pitää yllä kuntoa ja estää vatsan kasvua; äidistä tulee vahva, terve ja hän saa vitamiineja; lapsen ulkonäkö muuttuu; lapsesta tulee terve ja vahva; lapsen käyttäytyminen muuttuu; aiheuttaa keskenmenon; aiheuttaa vaikean tai helpon synnytyksen. Ruokauskomukset ja terveysviranomaisilta tullut valistus oli osittain sekoittunut keskenään. Lähes kaikki naiset kertoivat noudattavansa näitä ruokauskomuksia. Muutamat naiset kertoivat suositeltavien ruokien kohdalla, että ruokien saatavuus tekee noudattamisen joskus vaikeaksi. Proteiinipitoisten ruokien välttäminen voi lisätä proteiinialiravitsemuksen riskiä ja syömisen vähentäminen saattaa lisätä riskiä saada riittämättömästi energiaa raskauden aikana. Suositeltavat ruuat todennäköisesti edistävät terveyttä. Tutkielman perusteella voitiin todeta, että vieraassa kulttuurissa tutkiminen vaatii tutkimusmenetelmältä paljon. Tärkeää on menetelmän joustavuus, jotta sitä voi muuttaa tutkimuskentällä toimivampaan ja luotettavampaan muotoon. Johtopäätöksenä todettiin, että suositeltavin menetelmä tutkittaessa ruokauskomuksia tällä tutkimusalueella olisi ollut yksilöhaastattelut, jossa olisi ollut mahdollisimman vähän osallistujia ja osallistujat olisivat olleet samaa sukupuolta ja saman ikäisiä. Terveyden ja ravitsemuksen kannalta on tärkeää, että ruokauskomuksista ollaan tietoisia ja väestön ruokauskomuksia tutkitaan alueittain, koska ne voivat vaihdella merkittävästi jopa kylien tai ihmisryhmien sisällä.

Approaching Sacred Pregnancy : The Cult of the Visitation and Narrative Altarpieces in Late Fifteenth-Century Florence

The study focuses on the Visitation as a narrative subject of altarpieces in late fifteenth-century Florence. Although the Visitation was a well-known story in both verbal and visual representations since the early medieval period, it became a popular subject of altarpieces only towards the end of the fifteenth century. In this study, the first part provides an overview of the complex religious and historical background to an emerging cult of the Visitation. Devotional practices focusing on the Visitation belong in a context of late medieval Marian devotion and in 1389 a new feast of the Visitation was introduced into the liturgical calendar of the Catholic Church. Because of the ongoing schism within the Catholic Church, the feast was not unanimously accepted across Western Europe until the later part of the fifteenth century. Contrary to a widely disseminated view, the feast of the Visitation cannot be associated with Franciscan spirituality, but was rather a clearly defined Dominican project that primarily emphasised the importance of peace and unity within the Christian Church. Simultaneously with the gradual acceptance of the new feast, visual representations of the Visitation began to appear at the centre of altarpieces. The Visitation exemplifies an increasing preference for narrative subjects within the genre of the altarpiece. The second part of the study presents an analysis of the concept of the narrative altarpiece and highlights the complexities involved in combining a narrative content with the traditional devotional function of the altarpiece. In detailed case studies some prominent art works produced in Florence between 1490 and 1503 are discussed within a framework of contextual analysis, narrative theory and iconography. Altarpieces by Domenico Ghirlandaio, Piero di Cosimo and Mariotto Albertinelli represent visual manifestations of a cult of the Visitation with roots in late medieval devotional practices. At the same time, the altarpieces highlight the multiple functions of altarpieces in a culture where art works responded to a variety of social and religious needs. Building on earlier studies, each case study presents new insights and evidence not considered in previous art historical research.

Specific language impairment in pre-adolescence, adolescence, and adulthood with special emphasis on health-related quality of life

This clinical study focused on effects of childhood specific language impairment (SLI) on daily functioning in late life. SLI is a neurobiological disorder with genetic predisposition and manifests as poor language production or comprehension or both in a child with age-level non-verbal intelligence and no other known cause for deficient language development. The prevalence rate of around 7% puts it among the most prevalent developmental disorders in childhood. Negative long-term effects, such as problems in learning and behavior, are frequent. In follow-up studies the focus has seldom been on self-perception of daily functioning and participation, which are considered important in the International Classification of Functioning, Disability, and Health (ICF). To investigate the self-perceived aspects of everyday functioning in individuals with childhood receptive SLI compared with age- and gender-matched control populations, the 15D, 16D, and 17D health-related quality of life (HRQoL) questionnaires were applied. These generic questionnaires include 15, 16, and 17 dimensions, respectively, and give both a single index score and a profile with values on each dimension. Information on different life domains (rehabilitation, education, employment etc.) from each age-group was collected with separate questionnaires. The study groups comprised adults, adolescents (12-16 years), and pre-adolescents (8-11 years) who had received a diagnosis of receptive SLI and had been examined, usually before school age, at the Department of Phoniatrics of Helsinki University Central Hospital, where children with language deficits caused by various etiologies are examined and treated by a multidisciplinary team. The adult respondents included 33 subjects with a mean age of 34 years. Measured with 15D, the subjects perceived their HRQoL to be nearly as good as that of their controls, but on the dimensions of speech, usual activities, mental functioning, and distress they were significantly worse off. They significantly more often lived with their parents (19%) or were pensioned (26%) than the adult Finnish population on average. Adults with self-perceived problems in finding words and in remembering instructions, manifestations of persistent language impairment, showed inferior every day functioning to the rest of the study group. Of the adolescents and pre-adolescents, 48 and 51, respectively, responded. The majority in both groups had received special education or extra educational support at school. They all had attended speech therapy at some point; at the time of the study only one adolescent, but every third pre-adolescent still received speech therapy. The 16D score of the adolescent or the 17D score of the pre-adolescents did not differ from that of their controls. The 16D profiles differed on some dimensions; subjects were significantly worse off on the dimension of mental functioning, but better off on the dimension of vitality than controls. Of the 17D dimensions, the study group was significantly worse off on speech, whereas the control group reported significantly more problems in sleeping. Of the childhood performance measures investigated, low verbal intelligence quotient (VIQ), which is often considered to reflect receptive language impairment, was in adults subjects significantly associated with some of the self-perceived problems, such as problems in usual activities and mental functioning. The 15D, 16D, and 17D questionnaires served well in measuring self-perceived HRQoL. Such standardized measures with population values are especially important in confirming with the ICF guidelines. In the future these questionnaires could perhaps be used on a more individual level in follow-up of children in clinics, and even in special schools and classes, to detect those children at greatest risk of negative long-term effects and perhaps diminished well-being regarding daily functioning and participation.