Microsite occupancy and spatial structure of regeneration in three late-successional Norway spruce forests in northern Europe

A comparison of microsite occupancy and the spatial structure of regeneration in three areas of late-successional Norway spruce dominated forest. Pallas-Ylläs is understood to have been influenced only by small-scale disturbance; Dvina-Pinega has had sporadic larger-scale disturbances; Kazkim has been affected by fire. All spruce and birch trees with diameter at breast height (DBH) ?10 cm were mapped in five stands on 40 m x 400 m transects, and those with DBH < 10 cm on 2 or 4 m x 400 m subplots. Microsite type was inventoried at 1m intervals along the centre line and for each tree with DBH < 10 cm. At all study areas small seedlings (h < 0.3 m, DBH < 10 cm) preferentially occupied disturbed microsites. In contrast, spruce saplings (h ? 1.3 m, DBH <10 cm) at all study areas showed less, or no, preference. At Pallas-Ylläs spruce seedlings (h < 1.3 m, DBH < 10 cm) and saplings (h ? 1.3 m, DBH < 10 cm) exhibited spatial correlation at scales from 32-52 m. At Dvina-Pinega saplings of both spruce and birch exhibited spatial correlation at scales from 32-81 m. At Kazkim spatial correlation of seedlings and saplings of both species was exhibited over variable distances. No spatial cross-correlation was found between overstorey basal area (DBH ? 10 cm) and regeneration (h ? 1.3 m, DBH < 10 cm) at any study area. The results confirm the importance of disturbed microsites for seedling establishment, but suggest that undisturbed microsites may sometimes be more advantageous for long-term tree survival. The regeneration gap concept may not be useful in describing the regeneration dynamics of late-successional boreal forests.

Structure of Relativistic States

QCD factorization in the Bjorken limit allows to separate the long-distance physics from the hard subprocess. At leading twist, only one parton in each hadron is coherent with the hard subprocess. Higher twist effects increase as one of the active partons carries most of the longitudinal momentum of the hadron, x -> 1. In the Drell-Yan process \pi N -> \mu^- mu^+ + X, the polarization of the virtual photon is observed to change to longitudinal when the photon carries x_F > 0.6 of the pion. I define and study the Berger-Brodsky limit of Q^2 -> \infty with Q^2(1-x) fixed. A new kind of factorization holds in the Drell-Yan process in this limit, in which both pion valence quarks are coherent with the hard subprocess, the virtual photon is longitudinal rather than transverse, and the cross section is proportional to a multiparton distribution. Generalized parton distributions contain information on the longitudinal momentum and transverse position densities of partons in a hadron. Transverse charge densities are Fourier transforms of the electromagnetic form factors. I discuss the application of these methods to the QED electron, studying the form factors, charge densities and spin distributions of the leading order |e\gamma> Fock state in impact parameter and longitudinal momentum space. I show how the transverse shape of any virtual photon induced process, \gamma^*(q)+i -> f, may be measured. Qualitative arguments concerning the size of such transitions have been previously made in the literature, but without a precise analysis. Properly defined, the amplitudes and the cross section in impact parameter space provide information on the transverse shape of the transition process.

The Commercial Structure of Pedestrian Streets and Shopping Districts - Three Cases from Finland

Kävelykadut ovat tunnustettu tapa elävöittää keskusta-alueiden kauppaa. Aluksi moni kauppias epäilee kävelykadun tuomia muutoksia, mutta kokemus osoittaa, että kävelykadut ovat olleet menestyksekkäitä ja nostavat siellä olevien yritysten myyntiä. Jotkut yritykset eivät kuitenkin hyödy kävelykaduista, kun taas toiset hyötyvät paljon kun katu muuttuu kävelykaduksi. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii kävelykatujen kaupallista rakennetta, jotta saataisiin selville minkätyyppiset yritykset löytyvät kävelykadulta. Tuloksia verrataan sen kaupallisen keskusvyöhykkeen kaupalliseen rakenteeseen missä kävelykatu sijaitsee. Näin saadaan selville erot kaupallisessa rakenteessa. Pro gradu tutkii myös miten tavallisia ketjuyritykset ovat kävelykaduilla ja kaupallisissa keskusvyöhykkeissä. Tutkimusaineisto koottiin kaupallisen inventoinnin avulla, joka suoritettiin kolmessa suomalaisessa kaupungissa: Tammisaaressa, Keravalla ja Porissa. Saatu aineisto luokiteltiin ja tulokset piirrettiin kartalle. Perustilastollisia menetelmiä käytettiin tulosten analysoimisessa. Tulokset eriteltiin kävelykadun, kauppakeskusten ja muiden paikkojen osalta ja luokiteltiin yleisluokkiin vähittäiskauppa, ravintola ja muu palvelu. Tulokset näyttävät, että on olemassa selkeitä eroja kun vertaa kävelykatuja ja kaupallisia keskusvyöhykkeitä. Kävelykaduilla on paljon enemmän vähittäiskauppoja, etenkin muotikauppoja, kuin muilla kaduilla. Kauppakeskuksilla on samantapainen kaupallinen rakenne kuin kävelykaduilla kun taas muilla kaduilla esiintyy vähemmän vähittäiskauppoja ja enemmän palveluyrityksiä. Ravintolat ovat melkein yhtä tavallisia koko kaupallisessa keskusvyöhykkeessä. Ketjuyritysten osalta tulokset ovat epäselviä. On olemassa osviittaa siitä, että ne ovat tavallisempia kävelykaduilla, etenkin suurissa kaupungeissa. Saatua tulosta ei ole kuitenkin tarpeeksi, jotta varmaa tietoa olisi saatu. Viimeisten 10–15 vuoden ajan Suomen kävelykadut ovat muuttuneet enemmän ravintolavaltaisiksi muiden palveluiden kustannuksella. Vähittäiskauppojen määrä on pysynyt vakaana. Suomalaiset kävelykadut eroavat kaupalliselta rakenteeltaan pohjoismaisista kävelykaduista, joilla on enemmän vähittäiskauppoja ja vähemmän palveluyrityksiä. Tapauskohtaisissa tuloksissa esiintyy paljon eroavaisuuksia. Paikalliset tekijät ovat usein voimakkaampia kuin yleiset teoriat kauppojen sijainnista kävelykaduilla. Yleisesti ottaen tulokset tukevat teoreettista viitekehystä. Tulokset antavat tarkempaa tietoa kävelykatujen ja kaupallisten keskusvyöhykkeiden kaupallisesta rakenteesta ja siitä, mitkä tekijät tähän vaikuttaa.