30 resultados para Marketing competition
Resumo:
The goods-dominated marketing model has major shortcomings as a guiding marketing theory. Its marketing mix approach is mainly geared towards buying and does not include consumption as an integral part of marketing theory. Although it is during the process of consuming goods and services that value is generated for customers and the foundation for repeat purchasing and customer relationships are laid, this process is left outside the scope of marketing. The focus in service marketing is not on a product but on interactions in service encounters. Consumption has become an integral part of a holistic marketing model. Other than standardized goods-based value propositions can be better understood when taking a servicebased approach. It is concluded that marketing based on a goods logic is but a special case of marketing based on a service logic and applicable only in certain contexts with standardized products.
Resumo:
The discussion of a service-dominant logic has made the findings of decades of service marketing research a topic of interest for marketing at large. Some fundamental aspects of the logic such as value creation and its marketing implications are more complex than they have been treated as so far and need to be further developed to serve marketing theory and practice well. Following the analysis in the present article it is argued that although customers are co-producers in service processes, according to the value-in-use notion adopted in the contemporary marketing and management literature they are fundamentally the creators of value for themselves. Furthermore, it is concluded that although by providing goods and services as input resources into customers’ consumption and value-generating processes firms are fundamentally value facilitators, interactions with customers that exist or can be created enable firms to engage themselves with their customers’ processes and thereby they become co-creators of value with their customers. As marketing implications it is observed that 1) the goal of marketing is to support customers’ value creation, 2) following a service logic and due to the existence of interactions where the firm’s and the customer’s processes merge into an integrated joint value creation process, the firm is not restricted to making value propositions only, but can directly and actively influence the customer’s value fulfilment as well and extend its marketing process to include activities during customer-firm interactions, and 3) although all goods and services are consumed as service, customers’ purchasing decisions can be expected to be dependant of whether they have the skills and interest to use a resource, such as a good, as service or want to buy extended market offerings including process-related elements. Finally, the analysis concludes with five service logic theses.
Resumo:
Merkittävä osa alkuperäislääkevalmistajien tutkimus- ja tuotekehityskuluista näyttää olevan suunnattu olemassa olevien lääkkeiden kehittämiseen. Tämä voi oletettavasti johtaa kiinnostaviin formulaatiokehitysstrategioihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko farmaseuttisen tuotekehityksen trendejä havaita myönnettyjen myyntilupien perusteella. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena olivat myös suurimpien lääkeyritysten käyttämät elinkaaren hallinnan keinot, joilla suojataan myyvimpiä tuotteita geneeriseltä kilpailulta ja varmistetaan markkinaosuus. Tutkimuksen painopiste oli kiinteissä oraalisissa lääkevalmisteissa. Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistelmää käytettiin laajan näkökulman saamiseksi tutkittavaan aiheeseen. Suomalaisten myyntilupaviranomaisten haastatteluja käytettiin keräämään taustatietoa tutkimuksen määrällistä osaa varten. Määrällinen osa koostui myyntilupatietokannoista, jotka käsittivät kaikkien menettelyjen kautta Suomessa myönnetyt myyntiluvat, keskitetyn menettelyn kautta EU:ssa myönnetyt myyntiluvat ja maailman kymmenen suurinta lääkeyritystä USA:ssa. Tutkimustulosten perusteella rinnakkaislääkkeiden määrässä tapahtui merkittävä nousu Suomessa kaikkien menettelyjen kautta myönnetyissä myyntiluvissa ja EU:ssa keskitetyn menettelyn kautta myönnetyissä myyntiluvissa vuosina 2000-2010. Tämä muutos saattaa ainakin osaksi johtua lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla luotiin kannustimia rinnakkaislääkkeiden käyttöön ja valmistukseen, kuten lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä. USA:n tiedot osoittivat suurten lääkevalmistajien kiinnostuksen elinkaaren hallintaan: suurin osa maailman kymmenelle suurimmalle lääkeyritykselle myönnetyistä myyntiluvista vuosina 2005-2010 oli tähän tarkoitukseen. Elinkaaren hallinnan suhde uusiin lääkeaineisiin oli lähes 4:1. Kiinteä oraalinen lääkemuoto on kiistatta kaikista suosituin tapa annostella lääke, minkä vahvistivat sekä arvioijien haastattelut että myyntilupatiedot. Kiinteiden oraalisten rooli oli entistäkin korostuneempi rinnakkaislääkkeiden kohdalla. Kun innovatiivisuutta mitattiin epätyypillisten annosmuotojen määrällä, USA:n tiedot kiinteistä oraalisista lääkemuodoista osoittivat vahvaa innovatiivisuutta Suomen ja EU:n tietoihin verrattuna. Tämä saattaa heijastaa suurten lääkeyritysten innovatiivista tuotevalikoimaa. Epätyypillisten kiinteiden oraalisten annosmuotojen osuus oli huomattavasti pienempi rinnakkaislääkkeissä kuin alkuperäislääkkeissä kaikilla alueilla. Elinkaaren hallinnassa käytetyimmät strategiat olivat uusi formulaatio, uusi vahvuus ja uusi yhdistelmä olemassa olevasta valmisteesta. Kiinteiden oraalisten lääkemuotojen osalta kaksi kolmasosaa uusista elinkaaren hallinnan formulaatioista oli säädellysti vapauttavia valmisteita. Elinkaaren hallinta on olennainen osa suurten lääkeyritysten liiketoimintastrategiaa, ja sen tärkeyttä havainnollistettiin Coreg-tablettien tapausesimerkillä.
Resumo:
Competition is an immensely important area of study in economic theory, business and strategy. It is known to be vital in meeting consumers’ growing expectations, stimulating increase in the size of the market, pushing innovation, reducing cost and consequently generating better value for end users, among other things. Having said that, it is important to recognize that supply chains, as we know it, has changed the way companies deal with each other both in confrontational or conciliatory terms. As such, with the rise of global markets and outsourcing destinations, increased technological development in transportation, communication and telecommunications has meant that geographical barriers of distance with regards to competition are a thing of the past in an increasingly flat world. Even though the dominant articulation of competition within management and business literature rests mostly within economic competition theory, this thesis draws attention to the implicit shift in the recognition of other forms of competition in today’s business environment, especially those involving supply chain structures. Thus, there is popular agreement within a broad business arena that competition between companies is set to take place along their supply chains. Hence, management’s attention has been focused on how supply chains could become more aggressive making each firm in its supply chain more efficient. However, there is much disagreement on the mechanism through which such competition pitching supply chain against supply chain will take place. The purpose of this thesis therefore, is to develop and conceptualize the notion of supply chain vs. supply chain competition, within the discipline of supply chain management. The thesis proposes that competition between supply chains may be carried forward via the use of competition theories that emphasize interaction and dimensionality, hence, encountering friction from a number of sources in their search for critical resources and services. The thesis demonstrates how supply chain vs. supply chain competition may be carried out theoretically, using generated data for illustration, and practically using logistics centers as a way to provide a link between theory and corresponding practice of this evolving competition mode. The thesis concludes that supply chain vs. supply chain competition, no matter the conceptualization taken, is complex, novel and can be very easily distorted and abused. It therefore calls for the joint development of regulatory measures by practitioners and policymakers alike, to guide this developing mode of competition.