Total Hip and Knee Arthoplasty for Osteoarthritis : Factors Related to the Early Outcome of Surgery

Some perioperative clinical factors related to the primary cemented arthroplasty operation for osteoarthritis of the hip or knee joint are studied and discussed in this thesis. In a randomized, double-blind study, 39 patients were divided into two groups: one receiving tranexamic acid and the other not receiving it. Tranexamic acid was given in a dose of 10 mg/kg before the operation and twice thereafter, at 8-hour intervals. Total blood loss was smaller in the tranexamic acid group than in the control group. No thromboembolic complications were noticed. In a prospective, randomized study, 58 patients with hip arthroplasty and 39 patients with knee arthroplasty were divided into groups with postoperative closed-suction drainage and without drainage. There was no difference in healing of the wounds, postoperative blood transfusions, complications or range of motion. As a result of this study, the use of drains is no longer recommended. In a randomised study the effectiveness of a femoral nerve block (25 patients) was compared with other methods of pain control (24 patients) on the first postoperative day after total knee arthroplasty. The femoral block consisted of a single injection administered at patients´ bedside during the surgeon´s hospital rounds. Femoral block patients reported less pain and required half of the amount of oxycodone. Additional femoral block or continued epidural analgesia was required more frequently by the control group patients. Pain management with femoral blocks resulted in less work for nursing staff. In a retrospective study of 422 total hip and knee arthroplasty cases the C-reactive protein levels and clinical course were examined. After hip and knee arthroplasty the maximal C-reactive protein values are seen on the second and third postoperative days, after which the level decreases rapidly. There is no difference between patients with cemented or uncemented prostheses. Major postoperative complications may cause a further increase in C-reactive protein levels at one and two weeks. In-hospital and outpatient postoperative control radiographs of 200 hip and knee arthroplasties were reviewed retrospectively. If postoperative radiographs are of good quality, there seems to be no need for early repetitive radiographs. The quality and safety of follow-up is not compromised by limiting follow-up radiographs to those with clinical indications. Exposure of the patients and the staff to radiation is reduced. Reading of the radiographs by only the treating orthopaedic surgeon is enough. These factors may seem separate from each other, but linking them together may help the treating orthopaedic surgeon to adequate patient care strategy. Notable savings can be achieved.

Making Music, Making Muslims : A Case Study of Islamic Hip Hop and the Discursive Construction of Muslim Identities on the Internet

Hip-hopin juuret juontavat 1970-luvulle Yhdysvaltoihin, mutta hip-hop-kulttuuri ja musiikkityyli ovat sen jälkeen levinneet ympäri maailmaa osana globalisaatiokehitystä. Myös monet nuoret muslimit tekevät nykyään hip-hop-musiikkia, ja yhä useampi tuo myös sanoituksiinsa vaikutteita Islamista ja elämästään muslimina. Musiikin asema on islamissa varsin kiistelty, eikä sitä ole selvästi sallittu (halal) tai kielletty (haram) muslimeilta. Muslimien tekemää hip-hoppia on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin, miten tapaustutkimuksena toimivalla muslimhiphop.com-internetsivustolla argumentoidaan ja konstruoidaan käsityksiä muslimi-identiteetistä. Teoreettisena ja analyyttisenä viitekehyksenä toimii sosiaalikonstruktivistinen näkemys identiteetistä kontekstisidonnaisena sekä puheessa ja teksteissä diskursiivisesti rakentuvana. Tutkielma kyseenalaistaa aiempien tutkimusten oletuksen hip-hopista vaikutuksiltaan yksinomaan positiivisena muslimi-identiteetille sekä muslimeja yhdentävänä tekijänä. Aineisto on kerätty edellä mainitulta sivustolta syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana, josta analyysiin on rajattu vain itse sivusto ja sen hip-hoppia käsittelevät osiot. Sivusto ja sen perustaja ovat yhdysvaltalaisia, mutta sivustolla esiteltävien artistien tausta on hyvin monikulttuurinen. Moni on myös maahanmuuttajana nykyisessä kotimaassaan. Aineistossa esiintyviä teemoja ja diskursseja eritellään ja analysoidaan tutkielmassa lainauksien avulla. Sivuston periaatteissa ja artistien esillepääsyn kriteereissä määritellään tarkasti asennoituminen Islamin ja musiikin yhdistämiseen: mikäli sanoitukset ja artistit noudattavat Islamin oppeja, on muslimin sallittua tehdä ja kuunnella tällaista musiikkia. Islam-aiheisen hip-hopin perustellaan olevan ennen kaikkea vaihtoehto valtavirran hip-hopille, jota konstruoidaan aineistossa moraalisesti arveluttavaksi. Hip-hopille sekä muslimeille sallittuja ja kiellettyjä elementtejä erottelevan halal-haram-diskurssin ohella aineistosta nousee esiin opetusdiskurssi. Muslimien tekemän hip-hopin perustellaan edistävän Islamin opettamista erityisesti nuorille muslimeille ja siten vahvistavan positiivista muslimi-identiteettiä. Myös positiivisen muutoksen diskurssia käytetään aineistossa runsaasti liittyen mm. muslimiyhteisöihin sekä muslimeihin kohdistuviin taloudellisiin ja sosiaalipoliittisiin epäkohtiin ja stereotypioihin; musiikin sisältöä ja sen tekemistä perustellaan sen voimalla muuttaa asioita parempaan suuntaan. Monet muslimiartistit kamppailevat yhdistääkseen toisaalta Islamin ja taiteellisen luovuuden ja ilmaisuvapauden, toisaalta menestyäkseen kaupallisesti unohtamatta uskonnollista vakaumustaan. Monilla heistä hip-hop on ollut vahvasti läsnä kasvuympäristössä, mutta sen yhdistäminen Islamin periaatteisiin aiheuttaa kysymyksiä ja kyseenalaistuksia oman musiikillisen ja uskonnollisen identiteetin muodosta ja sisällöstä. Aineiston perusteella monet muslimiartistit ja Islam-aiheista hip-hoppia kuuntelevat muslimit joutuvat jatkuvasti puolustamaan musiikkia siihen kielteisesti suhtautuville muslimeille sekä ei-muslimeille, jotka vierastavat sen uskonnollisuutta. Muslimi-identiteettiä neuvotellaan jatkuvasti, ja se näyttäytyy aineistossa moniulotteisena ja tilanteisesti rakentuvana. Avainsanat: Muslimit, Islam, hip-hop, identiteetti, Internet, diskurssi, diskurssianalyysi