Keinotekoiset järjestelyt ulosottomenettelyssä

Ulosotolla tarkoitetaan velallisen tuloon ja omaisuuteen kohdistuvaa pakkotäytäntöönpanoa laiminlyötyjen maksujen ja muiden velvoitteiden hoitamiseksi. Ensisijaisesti ulosmittaus tapahtuu velallisen julkisesta omaisuudesta. Mikäli velallinen on keinotekoisia järjestelyjä hyödyntäen siirtänyt omaisuuttaan lähipiirin omistukseen toimien silti tosiasiallisen omistajan tavoin, voidaan omaisuus ulosmitata Ulosottokaaren 4:14 §:n perusteella. Tutkimuksessa on esitelty keinotekoisiin järjestelyihin liittyviä piirteitä ja niiden käsittelyä ulosotossa. Kyseessä on lainopillinen tutkimus, jossa on myös käytetty oikeustapauksia ja tilastoja antamaan syvyyttä ja selvyyttä aiheeseen. Tutkimuksessa saatiin selville, että keinotekoisilla järjestelyillä on paljon yhteistä velallisen rikosten ja keinotekoisten järjestelyn kanssa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että asianosaisten oikeuksien toteutumiseen pakkotäytäntöönpanossa on kohdistettava erityistä huomiota. Lisäksi todettiin, että ulosottomenettelyn summaarisen luonteen vuoksi tutkinnallisesti haastavat keinotekoiset järjestelyt on järkevää tarvittaessa siirtää erikoisperinnän käsiteltäväksi. Erikoisperintä toimii ulosottolaitoksen tutkinnallisena osastona tapauksille, joihin normaalissa täytäntöönpanossa eivät riittäisi aika ja resurssit. Keinotekoisia järjestelyjä tutkittaessa kokonaisarvionti ja asianmukainen huolellisuus on tärkeää. Pelkät yksittäiset tunnusmerkit ja indisiot järjestelyn keinotekoisuudesta eivät ole riittäviä sen sivuuttamiseksi. Tutkimuksen perusteella on todettavissa, että keinotekoisen järjestelyn sivuuttamiseen ei lähdetä helposti, koska vaarana on asianosaisten oikeuksien loukkaaminen. Säännös keinotekoisista järjestelyistä on tutkimuksen perusteella erittäin tärkeä ulosottotoimen uskottavuuden turvaamiseksi.

Enforcement means recovering the debt by enforcement order, it can also be applied to fulfill other obligations. Enforcement procedures are primary focused to debtor’s publicly known assets. In case debtor has made artificial arrangements by transferring assets to third party in order to avoid the execution of the debt, but still continuing to operate as a true owner, assets can be executed as an artificial arrangement, as said in chapter 4, clause 14 at Enforcement Code. This research has pointed out features of artificial arrangements and processing it in enforcement. This thesis is a legal research which has used legal cases and statistics in order to bring more depth and clarity to the research. Research pointed out that artificial arrangements share much same qualities as Offences by debtor in Criminal Code and false legal acts. Research also indicated that due diligence is needed in enforcement in order to secure rights of litigants. Also it was pointed out that due to summary nature of enforcement, cases that require deeper investigation, including artificial arrangements, they can be transferred to special collection department. Special collection works as an investigative department of enforcement for cases that need more time and resources, which normal enforcement might not posses. When investigating artificial arrangements overall assessment and due diligence is important. Single features and indications of artificial arrangements are not adequate enough proof to enforce the debt as an artificial arrangement. Research has pointed out that actions for enforcing the debt as an artificial arrangement are not taken very easily, due to the risk of offending the rights of the litigants in question. Research also indicates that the regulation concerning artificial arrangements is important for retaining the credibility of the Enforcement department.