Hevonen irtaimen kaupan tapauksena - laatuvirhe ja siihen varautuminen

Tutkimuksessa tarkastellaan hevoskauppaa ja sen erityispiirteitä suhtees-sa irtaimen kauppaa säätelevään lainsäädäntöön. Tavoitteena on tuoda esiin hevosesta johtuvia erityispiirteitä ja pohtia sovellettavan lainsäädän-nön soveltuvuutta hevosen kauppaan. Tarkastelu kohdentuu erityisesti hevoselle ominaisiin laatuvirheen muotoihin, kuten sairauksiin ja fyysisiin vikoihin. Lisäksi tarkastellaan, miten esiin nostettuihin erityispiirteisiin on varauduttu hevoskauppaan tarkoitetuissa kauppasopimusmalleissa. Hevoskauppaan pätee sama lainsäädäntö kuin minkä tahansa muun ir-taimen tavaran kauppaan. Virheeseen varautuminen yksityiskohtaisesti sopimalla korostuu hevoskaupassa, koska täydellistä ja virheetöntä hevosta ei ole olemassakaan. Myyjän näkökulmasta onnistuneessa kauppaprosessissa neuvotellaan virheen mahdollisuus niin pieneksi kuin se on mahdollista. Tähän instrumentit antavat lainsäädäntö ja erityisesti sopimusoikeudelliset keinot. Ostajan näkökulmasta onnistuneessa kaupassa hän on kyennyt asiantuntijoihin tukeutuen tunnistamaan ennalta hevosen viat ja muut epämieluisat ominaisuudet. Nämä tiedostaen ostaja määrittää, mitä virheitä on valmis hyväksymään. Hevoskaupassa riidan välittömät ja välilliset kustannukset suhteessa maksettuun kauppahintaan voivat nousta korkeiksi. Hevoskaupassa usein ainoa kirjallinen dokumentti on omistajanvaihdosilmoitus, eikä kauppasopimuksen laatiminen kirjallisena ole itsestäänselvyys. Yksinomaan hevoskauppaan liittyvien juridisten kysymysten tekeminen näkyväksi on tärkeää. Irtaimen kauppaa säätelevä lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista riittävällä tarkkuudella hevosen erityispiirteitä persoonaesineenä, vaan väliin tarvi-taan vakiosopimusten kaltaisia apuvälineitä kaupan osapuolten tueksi.

The study examines the horse trade and it’s special characteristics relative to the personal property legislation. The aim is to highlight the horse’s specific characteristics as personal property and consider the suitability of the applicable legislation to the horse trade. The review focuses in the quality errors as the horse-specific type of error, such as diseases and physical defects. It examines how the special features of the horse are taken into account to known standard-form contracts. The horse trade applies the same laws as any other trade of the movable property. Error-proofing is highlighted in detail by agreeing to the horse trade, as a complete and accurate horse does not exist. The seller's point of view, a successful trade negotiation process is to negotiate the probability of the error as small as possible. This makes possible the legislative instruments and in particular contract law means. The buyer's point of view, a successful trade is based on evidence she or he has been able to identify in advance of the horse's faults, and other undesirable characteristics. The buyer has to determine what errors she or he is willing to accept. The direct and indirect costs of the horse trade dispute can be high in relation to price that was originally paid. In the horse trade the only written document is often a statement of the ownership. A written commercial contract is not self-evident. It is important to make visible what is agreed, especially to the horse-trade-related legal issues. The legislation governing the trade of movable properties does not identify with sufficient precision the special features of the horse as an personal object. That is why the standard-form contracts and the check lists are needed to support the parties of the trade.