Velallisen asema perinnässä ja perintäkulujen merkitys velalliselle

Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää velallisen asemaa perinnässä ja perintäkulujen merkitystä. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan, jossa selvitetään teoreettisesti velkaan ja perintään liittyviä käsitteitä ja lainsäädäntöä. Laki saatavien perinnästä sääntelee yleislakina perintätoimintaa riippumatta siitä suorittaako perintää itse velkoja vai perimistoimisto. Lakiin otettiin vuonna 2005 kuluttajasaatavia koskevia perimiskuluja rajoittavat enimmäismäärät, jotka on porrastettu saatavan suuruuden mukaan. Empiirisessä osassa tutkitaan oikeudenkäyntiaineistosta kerätyistä tiedoista perintään kuuluvia osapuolia, perittäviä saatavia ja perimiskuluja. Velallisen asema näyttää olevan riittävän hyvin turvattu oikeusjärjestyksessämme, joskin perimiskulujen ja oikeudenkulujen määrä nousee usein itse perittävää pääomaa suuremmaksi. Rahasaatavien perintää koskevien tapausten määrä käräjäoikeuksissa on kasvanut huomattavasti vuonna 2007. Tällaisia velkomuksia käsiteltiin käräjäoikeuksissa yli 200.000 kappaletta vuonna 2007. Tämän kasvun osaltaan selittää uudeksi velkaongelmien aiheuttajaksi nousemassa olevat pikavipit, joiden määrä kaikista perittävistä saatavista oli noin 10%. Näiden pääomat olivat keskiarvoltaan noin 145 euroa, ja näiden perintäkulut noin kaksinkertaisia verrattuna pääomaan Koko aineistossa perityt pääomat olivat keskiarvoltaan noin 2900 euroa ja perintäkulut noin 270 euroa.

In this study the goal is to investigate debtor´s position in debt collection and the meaning of collection expenses to the debtor. The study divides both to theoretical and to empiric part. In theoretical part there it is clarified theoretically the abstracts and legislation which relate to the debt and debt collection. The law of debt collection regulates debt collection as a standard law regardless if the debt collecting is done by the creditor or collecting agency. In 2005 the debt law was added limitations regarding to the consumer debtor that will limit the debt collection fees. The debt collection fees were graded by the magnitude of the debts. At the empiric part there is a study from the data which was gathered from legal processes. The study is about debtor, creditor, debt collection fee sizes, and the overall debt collection range. It seems that the debtors position is well protected in our legislation. Even though it seems that debt collection fees and trial fees usually grow bigger than the original debt. Cases that concern the debt has risen in our courts significantly in year 2007. This kind of debt cases were processed on our courts more than 200 000 cases on year 2007 The growth if partially explained with speedloans which are seemingly becoming a bigger problem causer in the field of debt. From all debts speedloans consist 10 %. Capital of an average speedloan is about 145 euros and usually the debt expenses were double the capital. In whole study material the average debt capitals were 2900 euros and average debt expenses were 270 euros.