Mallinnusinformaation hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä

Ohjelmistoprosesseissa kulkee käytännössä sama tieto muuntuen eri vaiheissa käyttökohteensa mukaan. Tätä mallinnusinformaatiota on mahdollista siirtää ja käyttää uudelleen, mikä säästää resursseja ja vähentää riskejä kaikissa projektin vaiheissa. Projektin alussa ohjelmiston toimintoja suunnitellaan ja niitä mallinnetaan esim. UML-malleilla. Tätä mallinnusinformaatiota hallitaan erilaisilla CASE-työkaluilla, joiden avullamalleja on helppo konvertoida toteutusvaihetta varten lähdekoodiksi. Lähdekoodivoidaan tuoda takaisin malliksi jatkosuunnittelua varten, jos työkalu tukee ominaisuutta. Testausvaiheessa lähdekoodi voidaan parsia, jotta siitä saadaan esille olennainen mallinnusinformaatio testejä varten. Lopulta dokumentaatiota voidaan generoida automaattisesti esim. Javadocilla. Mallinnusinformaation hyödyntäminen onnistuu hyvin teoriassa, mutta se ei ole niin suoraviivaista käytännössä. Tämänhetkiset työkalut eivät ole tarpeeksi joustavia mallinnusinformaation palauttamiseksi edellisiin vaiheisiin, joten ne ajavat toteuttamaan projekteja lineaarisesti. Keskikokoisessakin ohjelmistoprojektissa on suuri määrä mallinnusinformaatiota ja se lisää haasteita. Vaikka työkalut ovat kankeita, mallinnusinformaation hyödyntämisen on koettu tehostavan ohjelmistoprosesseja. Siksi sen keinoja tutkitaan ahkerasti.

In software processes the same information is transferred from phase to phase. This modeling information can be reused so resources are spared and risks are decreased in every phases of the software project. In the beginning of the project, the software is designed as models i.e. with UML. This modeling information can be managed with different CASE tools which can convert the designed models directly to the source code for implementation phase. The source code can alsobe imported back to the tool if the tool supports the reverse engineering. In the testing phase, the essential modeling information can be parsed from the source code for the test cases. Eventually, the documentation can be generated automatically for example with Javadoc. In theory, the usage of modelling information can be done well but in practice, it is not so simple. The tools are not flexible enough for reverse engineering which forces the project to process linearly. The amount of modelling information in the software project also increases challenges. Even if the tools are inflexible, the exploitation ofthe modelling information has boosted the software processes. This is the reason why the exploitation of the modelling information has been researched assiduously.