Commercialization of Biopharmaceuticals

Biotekniikkaa pidetään yhtenä lupaavimmista nykyään tunnetuista teknologioista. Biotekniikan alalta erityisesti uusien lääkeaineiden kehittely on saavuttanut huomiota julkisuudessa. Biotekniikkaa lääkeaineiden kehittämiseen soveltavien yritysten määrä on kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta tämänhetkiset tulokset osoittavat, että yritykset voisivat hyötyä riskien hallintaan ja kaupallistamiseen liittyvien prosessien kehittämisestä. Tutkielma keskittyy biolääkkeiden kaupallistamiseen, erityisesti suomalaisten uusien biolääkeyritysten kannalta. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen osa tutkii kaupallistamista käsitteenä ja biolääkeliiketoiminnan erityispiirteitä. Toinen osa keskittyy kaupallistamisen empiiriseen tutkimukseen, joka kattaa viisi suomalaista uutta biolääkeyritystä. Empiirisen osan tavoitteena oli tunnistaa ne keinot, jotka auttavat menestyksekkään kaupallistamisprosessin luomisessa tuotekehitysvaiheen läpäisseelle lääkeaineelle. Saavutetut tulokset voidaan tiivistää neljän kriittisen menestystekijän ympärille, jotka ovat 1) tuote, 2) viestintä, 3) uskottavuus ja 4) yhteistyökumppanin valinta. Ensimmäinen menestystekijä on ainutlaatuinen biolääke, joka parantaa kansantaloudellisesti merkittäviä tauteja. Toisen menestystekijän avulla yritys viestittää uudesta ainutlaatuisesta tuotteestaan mahdollisille yhteistyökumppaneilleen. Kolmas menestystekijä kohdistuu yrityksen uskottavuuteen uutena korkean teknologian biolääkeaineiden kehittäjänä. Uskottavuustekijä on erityisen tärkeä suhteiden luomisessa kansainvälisiin lääkeyrityksiin. Neljäs tekijä keskittyy yhteistyökumppanin valintaan, joka alan erityisluonteesta johtuen on tärkeä uudelle biolääkeyritykselle. Viimeiseksi havaittiin, että uusi biolääkeyritys virtuaalisen rakenteensa vuoksi tarvitsee hyvät johdon suhdemarkkinointikyvyt.

Kouluvalinta vai koulun valinta? : Oppilaiden valikoituminen yläkouluihin Espoossa keväällä 2006

Changes in governance in the public sector made it possible to give the power to the level of service production. In Finland schools were diversified. They wanted to be as attractive as possible. In her dissertation (2006) Piia Seppänen studied parental choice and schools choice policies in Espoo, in Kuopio, in Lahti, inTurku and in some levels in Helsinki too. After her study was done there has been some changes in school choise policy in Espoo. The catchments areas changed radically; earlier every school did have its own catchment area. But now three or even five school has the same catchment area. On the base of the Seppänen’s dissertation I wondered who’s choice it really were? Is the choice maker customer or producer of the service? In my study I tried to understand those processes where pupils were selected for the 7th grade in lower secondary schools in the spring in 2006. To make the picture clear, I have to study the history of pupil selection and the changes of it in the 21st century. I also have to study the geography of the town which is quite special in comparison with the normal cities with one central area. This has its own effects on the pupil selection system as well as in the whole study. In my study I try to present what kind of process the pupil selection is in Espoo and how it was done actually in the spring of 2006. The empirical data of my study were statistical data, documents of different kind, conversations with principals, local authorities and politicians. I also interviewed one politician and observed a few information meetings about the pupil selection process. Based on this large variety of data I tried to draw a picture of the way of speaking (writing) about the ability of the choice. Furthermore, how this pupil selection is done in reality. The ability to apply to special instruction in f. e. music, graphic arts or maths and sciences or to language based instruction (bilingual and immersion teaching) depends on the district you live. Because there is one catchment area which has no special or language based instruction available. Also the poor public transport system might have some effects on the parental choice. According to my study, 20 % of the 7th grade pupils were selected with criteria of different kind to special classes. Because the ability to get special or language based instruction depends on your district, there is a big risk for a selection based on the pupils' socio-economic background.

Oikeasuhtaisen seuraamuksen valinta moitittavan sananvapauden käytössä työ- ja virkasuhteissa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sääntelemää oikeasuhtaisen seuraamuksen valintaa moitittavan sananvapauden käytössä oikeuskäytännössä muotoutuneiden kriteerien valossa. Tarkasteltavana on, millaisilla arviointiperusteilla huomautuksen ja varoituksen antamiskynnys sekä palvelussuhteen päättämiskynnys täyttyvät moitittavan sananvapauden käytössä työ- ja virkasuhteissa. Menetelmänä käytetään lainoppia tarkastelemalla TSL:n, KvhL:n ja VirkamL:n sanamuodosta tehtäviä tulkintoja hyödyntäen lain esitöitä ja oikeuskirjallisuutta sekä oikeuskäytäntöä. Valtion virkamiehen, kunnallisen viranhaltijan sekä työntekijän sananvapaus on turvattu PL 12 §:ssä ja EIS 10 art.:ssa. Sananvapaus ei oikeuta loukkaamaan muiden oikeuksia, ja työnantajalla on oikeus reagoida sananvapauden käyttöön, mikäli sillä esimerkiksi loukataan yrityksen tai viranomaisen oikeuksia taikka muiden työntekijöiden tai ulkopuolisten asiakkaiden oikeuksia. Sananvapauden rajoittamisen oikeusperustana on työsuhteessa TSL 3:1 mukainen lojaliteettivelvoite ja virkasuhteissa asiallisuusvaatimus (KvhL 17 §, VirkamL 14 §). Keskeistä seuraamusharkinnassa on työntekijän, viranhaltijan, valtion virkamiehen sananvapauden käytön moitittavuuden aste. Seuraamuskynnystä nostaa ja madaltaa oikeuskäytännössä muotonsa saaneet vertailuperusteet, joita tutkielmassa tarkastellaan. Mitä moitittavampaa sananvapauden käyttö on, sen todennäköisemmin seuraamuskynnys ylittyy. Arviointi tehdään kokonaisarviona in casu. Kaikkiin tapauksiin soveltuvaa yleissääntöä ei ole mahdollista asettaa lakien joustavien sananmuotojen vuoksi.

Univariate, bivariate, and multivariate methods in corpus-based lexicography : A study of synonymy

In this dissertation, I present an overall methodological framework for studying linguistic alternations, focusing specifically on lexical variation in denoting a single meaning, that is, synonymy. As the practical example, I employ the synonymous set of the four most common Finnish verbs denoting THINK, namely ajatella, miettiä, pohtia and harkita ‘think, reflect, ponder, consider’. As a continuation to previous work, I describe in considerable detail the extension of statistical methods from dichotomous linguistic settings (e.g., Gries 2003; Bresnan et al. 2007) to polytomous ones, that is, concerning more than two possible alternative outcomes. The applied statistical methods are arranged into a succession of stages with increasing complexity, proceeding from univariate via bivariate to multivariate techniques in the end. As the central multivariate method, I argue for the use of polytomous logistic regression and demonstrate its practical implementation to the studied phenomenon, thus extending the work by Bresnan et al. (2007), who applied simple (binary) logistic regression to a dichotomous structural alternation in English. The results of the various statistical analyses confirm that a wide range of contextual features across different categories are indeed associated with the use and selection of the selected think lexemes; however, a substantial part of these features are not exemplified in current Finnish lexicographical descriptions. The multivariate analysis results indicate that the semantic classifications of syntactic argument types are on the average the most distinctive feature category, followed by overall semantic characterizations of the verb chains, and then syntactic argument types alone, with morphological features pertaining to the verb chain and extra-linguistic features relegated to the last position. In terms of overall performance of the multivariate analysis and modeling, the prediction accuracy seems to reach a ceiling at a Recall rate of roughly two-thirds of the sentences in the research corpus. The analysis of these results suggests a limit to what can be explained and determined within the immediate sentential context and applying the conventional descriptive and analytical apparatus based on currently available linguistic theories and models. The results also support Bresnan’s (2007) and others’ (e.g., Bod et al. 2003) probabilistic view of the relationship between linguistic usage and the underlying linguistic system, in which only a minority of linguistic choices are categorical, given the known context – represented as a feature cluster – that can be analytically grasped and identified. Instead, most contexts exhibit degrees of variation as to their outcomes, resulting in proportionate choices over longer stretches of usage in texts or speech.

Les noms mythologiques du Banquet de Platon en traduction

Tutkielman aihe on mytologisten nimien kääntäminen Platonin Pitojen kuudessa käännöksessä (ranska, englanti, saksa, suomi, ruotsi, viro). Lähtökohtana oli selvittää, mikä käännösstrategia heijastaa selkeimmin Platonin periaatetta, jonka mukaan etymologia kuvaa nimen tarkoitteen luonnetta. Käännöksiä tarkastellaan kontrastiivisen analyysin keinoin. Käännösten mytologisia nimiä sisältäviä otteita analysoidaan ja vertaillaan sekä keskenään että alkutekstin kanssa. Tarkoituksena on selvittää, miten ja missä nimien merkitys välittyy käännösten lukijoille. Tutkielmassa käsitellään myös nimiin liittyviä käännösongelmia sekä syitä erilaisiin strategiavalintoihin. Tähän pyritään esittelemällä kääntäjien ja asiantuntijoiden näkemyksiä nimien kääntämisestä. Tiedot perustuvat sähköpostitse ja suullisesti tehtyihin haastatteluihin. Aiheen valinta johtuu siitä, että haluttiin osoittaa, miten paljon mytologisten nimien kääntäminen tai kääntämättä jättäminen voi vaikuttaa käännösten ymmärrettävyyteen ja helppolukuisuuteen. Kääntäjät ja asiantuntijat eivät kuitenkaan usein tiedosta tätä ongelmaa vaan lähestyvät nimiä pääasiassa kahdella vastakkaisella tavalla, joko kääntämällä ta transkriboimalla. Heidän näkemyksensä asiasta ovat hyvin erilaisia ja ristiriitaisia, eikä kompromissia ei ole syntynyt. Teoreettinen viitekehys on käännösteoreettinen. Ensin määritellään käännösstrategiat, joita nimien kääntämisessä käytetään - yleensä ja tutkituissa käännöksissä. Käsitteiden jaottelun peruslähtökohtana on se, missä määrin strategia paljastaa käännösyksikön merkityksen. Käännösanalyysin tueksi esittellään antiikin etymologian ja personifikaation käyttöä. Käännösosuudessa analysoidaan käännöksiä ja niitä verrataan alkuteksteihin. Kontrastiivisen analyysin avulla osoitetaan, että Pitojen mytologiset nimet eivät ole erisnimiä ja selvitetään, missä määrin niitä käsitellään käännöksissä yleis- ja missä määrin erisniminä. Käännösanalyysissä tutkitaan käännösratkaisuja ja nimien ja niihin perustuvien sanaleikkien merkityksen välittymistä juoksevassa tekstissä. Perusoletus oli se, että nimien kääntäminen on ongelmallista. Haluttiin selvittää, missä määrin niiden sisältämä informaatio välittyy lukijalle käännöksissä. Analyysi osoittaa, että kääntäminen välittää tehokkaimmin nimien merkityksen. Se on kuitenkin vaikeaa, koska nimillä ei ole vastineita, jotka kattaisivat niiden semanttiset, filosofiset ja kulttuuriset konnotaatiot. Nimet tuottavat ongelmia myös informaatiotiheyden kannalta. Jos ne käännetään, osa konnotaatioista jää välittämättä. Jos ne transkriboidaan, ne jäävät opaakeiksi. Tekstin koherenssi rikkoutuu, jos samat nimet milloin transkriboidaan, milloin käännetään. Jos nimien johdoksiin perustuvat sanaleikit käännetään mutta mytologiset nimet transkriboidaan, yhteys katoaa. Lopuksi tarkastellaan strategianvalinnan syitä, joita ovat nykyaikaistetun lähtötekstin vaikutus, eri käännöstraditiot, kääntäjien mieltymykset, filosofiset teoriat sekä kohdeyleisö. Kääntäjän on mietittävä, mikä on lukijalle tarkoituksenmukaista. Analyysin mukaan transkriboidut nimet ovat usein opaakkeja ja tekevät tekstistä vaikeaselkoisen. Analyysin selkein tulos lienee se, että nimien merkityksen eksplisitointi juoksevassa tekstissä ilmentää parhaiten niiden tärkeää etymologiaa. Tämä havainto voisi ehkä saada kääntäjät ja asiantuntijat pohtimaan ratkaisujaan ja johtaa kompromisseihin, joissa merkitys ja muut aspektit yritettäisiin välittää yhdessä. Tutkimus voi lisäksi valaista Platonin etymologian käyttöä sekä personifikaatiota, jota on tutkittu vähän. Avainsanat: Platon, Pidot, Erisnimet, Kääntäminen, Etymologia, Kontrastiivinen analyysi

Eigennamen in Pressetexten : Ein Vergleich zweier Online-Zeitungen

Tämä pro gradu -tutkielma vertailee korpuksen avulla erisnimien kvantitatiivista jakautumista luokkiin kahdessa saksalaisessa verkkolehdessä. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka erisnimiä voidaan luokitella ja mitä eroja niiden avulla on havaittavissa lehtien raportoinnissa. Laajempana kehyksenä toimii kysymys siitä, voidaanko erisnimiä hyödyntäen hahmottaa lehtien sisältöjä. Korpus on kerätty Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja Süddeutsche Zeitungin verkkolehtien http: //www.faz.net (FAZ) ja http://www.sueddeutsche.de (SZ) artikkeleista ajalta 2.11.2004-8.11.2004. Valitut sivustot edustavat Saksan arvostetuimpien päivittäisten, koko maan kattavien sanomaleh- tien verkkojulkaisuja. Näistä FAZ:ia pidetään konservatiivisena ja SZ:ia liberaalina lehtenä. Kumpikin korpus käsittelee USA:n presidentinvaaleja syksyllä 2004 ja sisältää hieman alle 30 000 sanaa noin 40 lehtiartikkelista. Aihesidonnaisen korpuksen valinta perustuu erityisesti siihen, että tutkimuksen päämääränä on saada erisnimien avulla selville, miltä osin FAZ ja SZ eroavat toisistaan käsitellessään samaa aihetta. Teoriaosassa käydään läpi saksalaisten verkkolehtien taustaa, työhön liittyviä tekstilingvistisiä teo- rioita sekä erisnimien erikoispiirteitä. Siinä käsitellään myös kolmea aiempaa, saksankielisen eris- nimitutkimuksen luokittelua ja yhtä englanninkielistä, kieliteknologian luokittelua. Näissä havaitut puutteet motivoivat yhdistelemään ja muuttamaan olemassa olevia luokitteluja tätä työtä varten. Uusi luokittelu sisältää neljä yläluokkaa (olentojen, maantieteelliset, instituutioden ja asioiden ni- met), jotka kaikki kattavat kahdesta yhdeksään alaluokkaa. Kummankin korpuksen erisnimet luo- kitellaan tämän perusteella. Kvantitatiivinen analyysi keskittyy ylä- ja alaluokkien vertailuun lehtien välillä. Lisäksi se kattaa sekä kummankin aineiston että pääluokkien frekventimpien sanojen tarkastelun. Vaikka FAZ ja SZ käyttivätkin pääosin samoja erisnimiä raportoinnissaan, voidaan lehtien välillä osoittaa selkeitä eroja alaluokkien kohdalla ja vähäisiä eroja erisnimien jakautumisessa yläluokkiin. chi2 -testin näytti kuitenkin, että erisnimien jakautuminen yläluokkiin on lehtisidonnaista. Siksi voidaan väittää, että muun muassa valittu media vaikuttaa erisnimivalintoihin. Erisnimien frekvenssit antavat ymmärtää, että SZ raportoisi monipuolisemmin kuin FAZ, joka käyttää erisnimiä keskitetymmin. SZ:in aineiston erisnimiä yhdistää eurooppalainen näkökulma vaaleihin, kun taas FAZ pyrkii tuomaan esille tapahtumia USA:n eri osavaltioissa. Niin lehdissä mainitut henkilöiden kuin instituutioden nimet tukevat tätä väitetettä. SZ korostaa maantieteellisesti kaupunkien merkitystä, FAZ osavaltioiden. Saadut tulokset osoittavat, että tämänkaltaisen erisnimitutkimuksen soveltaminen lehtiteksteihin on mahdollista. Luokitellut erisnimet heijastavat osittain käsiteltyjen aineistojen sisältöä ja paljastavat raportoinnin painopisteistä.

Kalleuksia isänmaalle : Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana

Treasures of a Patriot Eliel Aspelin-Haapkylä as an art collector and art historian Treasures of a Patriot is a study of Eliel Aspelin-Haapkylä (1847 - 1917), professor of aesthetics and modern literature, as an art collector and art historian. The study combines the biographical perspective, art history as a discipline in the 19th-century Finland, and Aspelin-Haapkylä s art historical scholarship. My intention was to answer to questions such as what kind of an art collector an academic art historian was, why he collected art and cultural-historical objects and what the purpose of his collecting was. Aspelin-Haapkylä was an ideal choice for the main character because the ideologies of the era, culture, art and European ideas, especially German ideas about museums, are intertwined in his life. In addition, the ideas of the Fennomen can be found in his ideological background. Together with his wife, Ida Aspelin-Haapkylä, he bequeathed a rich donation to the National Museum of Finland, and a wideranging archive concerning the collection, his writings, and letters to the Finnish Literature Society. I have highlighted the materials from the archives related both to the collection and art history, especially the letters between Aspelin-Haapkylä and artists, fellow members of academia, his spouse and relatives. The content and the structure of the research are divided into seven main chapters. First, I discuss Susan M. Pearce s theory of collecting and the history of collecting. I also introduce some other art historians who were private collectors. The late 19th-century Fennomen and other nationalists who were active in cultural life and the arts, are introduced in the second chapter. In the third I deal with Aspelin-Haapkylä s collection of European art combined with his writings, his early published works, studies and many trips to Europe. The fourth and the fifth chapters are dedicated to those Finnish artists who he wrote biographies of, and the artists of his own era whom he supported. The sixth chapter discusses institutions and channels of influence and power through which the initiative to found the National Museum of Finland, his action in the Antell Delegation and co-operation with the art merchant Henryk Bukowski, rise up to the fore. Finally, I process the last will and the fate of the collection from 1917 until 1932. As an appendix, I have included a report and reconstruction of the art collection. The catalogue is based on the words in Aspelin-Haapkylä s the so-called blue notebooks, which I have completed with additions from other sources.

Leibniz on Rational Decision-Making

In this study I discuss G. W. Leibniz's (1646-1716) views on rational decision-making from the standpoint of both God and man. The Divine decision takes place within creation, as God freely chooses the best from an infinite number of possible worlds. While God's choice is based on absolutely certain knowledge, human decisions on practical matters are mostly based on uncertain knowledge. However, in many respects they could be regarded as analogous in more complicated situations. In addition to giving an overview of the divine decision-making and discussing critically the criteria God favours in his choice, I provide an account of Leibniz's views on human deliberation, which includes some new ideas. One of these concerns is the importance of estimating probabilities in making decisions one estimates both the goodness of the act itself and its consequences as far as the desired good is concerned. Another idea is related to the plurality of goods in complicated decisions and the competition this may provoke. Thirdly, heuristic models are used to sketch situations under deliberation in order to help in making the decision. Combining the views of Marcelo Dascal, Jaakko Hintikka and Simo Knuuttila, I argue that Leibniz applied two kinds of models of rational decision-making to practical controversies, often without explicating the details. The more simple, traditional pair of scales model is best suited to cases in which one has to decide for or against some option, or to distribute goods among parties and strive for a compromise. What may be of more help in more complicated deliberations is the novel vectorial model, which is an instance of the general mathematical doctrine of the calculus of variations. To illustrate this distinction, I discuss some cases in which he apparently applied these models in different kinds of situation. These examples support the view that the models had a systematic value in his theory of practical rationality.

"Valehtelu ei auta, mutta kaikkea ei kannata kertoa." : Kertomatta jättäminen parisuhteen vuorovaikutuskontekstissa

Topic avoidance in romantic relationships has not been researched before in Finnish speech communication research, and this study was expected to increase the understanding of a phenomenon that acquires relatively dramatic attributes in everyday conversation. The aim of this study was to describe topic avoidance based on what was told in the interviews, and to describe the beliefs concerning functional or dysfunctional relational communication that can be interpreted from the interviewees' speech when they talk about topic avoidance. The theoretical reference frame of this study consists of the Communication Privacy Management Theory, relational dialectics, and earlier, mostly American research on topic avoidance. Ten Finnish people aged 22-31, who all had previous experience on one or more marital or common-law relationships were interviewed for this study. Additional material for the study was gathered from the interviewees by using the role playing method to describe interactional events where something essential is left unsaid in the context of romantic relationship. The following values were attributed to functional communication in romantic relationships: openness, equality, honesty, trust and positivity. The dialectical nature of the phenomenon being researched is evident in the way that along with openness, the interviewees talked about excessive openness that should occasionally be avoided in the context of relational communication by leaving things unsaid. Topic avoidance was seen both as a conscious strategic communication for managing privacy, and as an uncontrollable force of nature that at its worst destroys the relationship. When topic avoidance is seen as strategic communication, the choice concerning what is left unsaid is made by weighing the following dimensions asgainst each other: risks/ benefits (for self, relationship), protects/ does not protect (self, partner, relationship), burdens/ does not burden (self, partner, relationship), honesty/ dishonesty, responsibility lies with self/ responsibility does not lie with self. Topic avoidance was acceptable if it was used in order to preserve the relationship, as opposed to gaining power in the relationship or causing insecurity for the partner. The acceptability of topic avoidance varied according to whether it differed from lying or not. When the interviewees talk about topic avoidance, their speech can be interpreted to mean that in spite of uncontrollability, communicative choices can be made in relational communication and that skills concerning communication in romantic relationships can be learned.

Hiljainen tieto henkilöstön valinnassa : tutkimus työhaastatteluiden arvioinnissa hyödynnettävän tiedon hiljaisesta ulottuvuudesta

This study examined the fundamental question of what really matters when selecting a new employee. The study focused on tacit knowledge used by personnel recruiters when interviewing employees. Knowledge was defined as the best view available, which helps one not to act haphazardly. Tacit knowledge was also defined as a positive concept, and it was seen as a part of personnel recruiters` improving proficiency. The research topic was chosen based on the observed increase in the amount of employment interviews and their importance in society. As recruiting is becoming a more distinct profession, it was reasonable to approach the topic from an educational point of view. The following research problems guided the examination of the phenomenon: 1) Where does the interviewer seek tacit knowledge from during the employment interview? 2) How is tacit knowledge achieved during the employment interview? 3) How does the interviewer defend the significance of the tacit knowledge gained as knowledge that has influence on the selection decision? The research data was collected by interviewing six personnel recruiters who conduct and evaluate employment interviews as part of their work responsibilities. The interview themes were linked to some recently made selection decision in each organization and the preceding employment interview with the selected candidate. In order to conceptualize tacit knowledge, reflective consideration of the interview event was used in the study. The lettered research data was analyzed inductively. As a result of the study, the objects of tacit knowledge in the context of an employment interview culminated into three areas: the applicant s verbal communication, the applicant s non-verbal communication and the interaction between interview participants. Observations directed toward those objects were shown to be intentional and three schemes were found behind them: experiences from previous interviews, applicant s application papers and the aptitude for the work responsibilities. The question of gaining knowledge was answered with the concept of procedural knowledge. Personnel recruiters were found to have four different, but interconnected ways to encounter knowledge during an employment interview: understanding, evaluative, revealing, and approving knowing. In order to explain the importance given to tacit knowledge, it was examined in connection with the most prevalent practices in the personnel selection industry. The significance of knowledge as the kind of knowledge that has an impact on the decision was supported by references to collective opinion (other people agree with it), circumstance (interview s short duration), or using some instrument (structured interview). The study revealed new aspects of employment selection process through examining tacit knowledge. The characteristics of the inductive analysis of the research data may also be utilized, when applicable, in tacit knowledge research within other contexts.

Keitä huonokuuloiset oikein ovat? : Lähtökohtia huonokuuloisten sosiaalisten identiteettien tutkimukselle

To be hard-of-hearing (HOH) isn t only a hearing-related phenomenon. Some HOH people identify themselves with the majority population, where as others identify themselves with culturally Deaf or with other HOH people. This results in three different kinds of groups. The original aim of this study was to interview HOH people in order to discover the social identities of these three groups. It turned out, however, that there are only few studies exploring this subject. It was therefore first necessary to develop sustainable and suitable starting points for the examination of the information produced by the interviews. In other words, the construction of the theoretical and conceptual frame of reference became the objective of this study. It is, on one hand, the personal experiences of the researcher s mingling with different kinds of HOH people and with culturally Deaf and, on the other, the literature concerning identities that lie in the background of this study. The analysis concentrated on the studies of identities in general and on the previous works dealing with the identities of the HOH people as well as on other studies with reference to HOH people. The choice between mainstream education and special education is one of the main factors affecting the development of the identity. Yet, it became apparent that identifying with the relevant reference group (majority population, culturally Deaf or other HOH people) had an even greater influence than the school. The hard of hearing define themselves differently and take different views on being HOH, depending on their social relations, their values and on their communicative and cultural features. The conclusion is that HOH people should be examined as different groups, not as one group, since they differ clearly from each other.

Näppärien mummojen muistelukirjonta - yhteisöllistä ja voimauttavaa käsityöilmaisua

The aim of the study was to get acquainted with the activity of Näppärät Mummot, a Lahti-based crafts society, and its importance to the wellness of the members of the group. The selected aim, i.e., analyzing the wellness, largely affected the whole research process and its results. According to earlier studies in the field, different forms of craft and expressional activity promote one's wellness as well as support the work for one's identity. Based on my theoretical knowledge, my research was set out to: 1) form a general view of crafts culture within Näppärät Mummot and 2) find out how recollective craft that promotes wellness is perceived through communality, experiential activity, work for one's identity, and divided as well as undivided craft. Qualitative field work was governed by ethnographic research strategy, according to which I set out to get thoroughly familiar with the society I was studying. The methods I used to collect data were participant observation and thematic interview. I used a field diary for writing down all data I acquired through the observation. The interviewee group was formed by seven members of Näppärät Mummot. An mp3 recorder was used to record the interviews, which I transcribed later. The method for data analysis was qualitative content analysis, for which I used Weft QDA, a qualitative analysis software application. I formed themes that shed light on research tasks from the data using coding and theory-driven analysis. I kept literature and data I collected in cooperation through the whole analysis process. Lastly, drawing from the classes of meaning of therapeutic craft that I sketched by means of summarizing and classifying, I presented the central concepts that describe the main results of the study. The main results were six concepts that describe Näppärät Mummot's crafts culture and recollective craft with its wellness-beneficial effect: 1) autobiographical craft, 2) shared work for one's identity, 3) shared intention for craft, 4) craft as a partner, 5) individual manner of craft, and 6) shared improvement. Craft promoted wellness in many ways. It was used to promote inner life management in difficult times and it also provided sensations of empowerment through pleasure from craft. Expressional, shared craft also served as means of reinforcing one's identity in various ways. Expressional work for one's identity through autobiographical themes of craft represented rearranging one's life through holistic craft. A personal way of doing things also served as expressional action and work for one's identity even with divided craft. Shared work for identities meant reinforcing the identities of the members through discources of craft and interaction with their close ones. What proves the interconnection between communality and craft as well as their shared meaning is that communality motivated the members to work on their craft projects, while craft served as the means of communication between the members: communication through craft was easier than lingual communication. The results can not be generalized to apply to other groups: they are used to describe the versatile means of recollective craft to promote the well-being among the crafts society Näppärät Mummot. However, the results do introduce a new perspective to the social discussion on how cultural activities promote well-being.

Immunomodulatory effects of probiotic bacteria in healthy adults

Probiooteilla kantakohtaisia vaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmään terveillä aikuisilla Probiooteilla on kantakohtaisia tulehduksen välittäjäaineita vähentäviä vaikutuksia ja probioottien yhdistelmien vaikutukset eroavat yksittäisten kantojen vaikutuksista selviää TtM Riina Kekkosen tuoreesta väitöstutkimuksesta. TtM Riina Kekkonen on selvittänyt väitöskirjassaan eri probioottikantojen vaikutuksia immuunivasteeseen valkosolumallissa sekä terveillä aikuisilla lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Aikaisemmin probioottien vaikutuksia on tutkittu lähinnä allergian ja erilaisten vatsavaivojen ehkäisyssä ja hoidossa. Probiootteja sisältäviä tuotteita käyttävät kuluttajat ovat kuitenkin useimmiten terveitä aikuisia, ja probioottien vaikutus terveiden aikuisten immuunijärjestelmään on ollut puutteellisesti selvitettyä. Valkosolumallissa probioottikantojen havaittiin poikkeavan toisistaan niiden kyvyssä aktivoida immuunivasteen välittäjäaineiden, sytokiinien, tuotantoa. Anti-inflammatorisia, eli tulehdusta lievittäviä vaikutuksia nähtiin lähinnä Bifidobacterium ja Propionibacterium sukuihin kuuluvilla kannoilla. Streptococcus ja Leuconostoc sukuihin kuuluvat kannat puolestaan aktivoivat Th1 tyyppistä, soluvälitteistä immuunivastetta. Eri probioottien kombinaatiot eivät saaneet aikaan voimakkaampaa aktivaatiota yksittäisiin kantoihin verrattuna, joka viittaa probioottien keskinäiseen kilpailuun niiden ollessa kontaktissa ihmisen solujen kanssa. Probioottikantojen valinta kliinisiin tutkimuksiin tehtiin niiden anti-inflammatoristen ominaisuuksien perusteella. Parhaita anti-inflammatorisia kantoja olivat B. lactis ssp. animalis Bb12 ja P. freudenreichii ssp. shermanii JS, joiden lisäksi tutkimuksiin valittiin myös L. rhamnosus GG (LGG) hyvin tutkittuna referenssikantana. Solutöiden tulokset eivät olleet täysin verrannollisia kliinisen työn tuloksiin, koska LGG näytti omaavan parhaat anti-inflammatoriset ominaisuudet kliinisissä tutkimuksissa vaikka solutyössä sen aikaansaamat vasteet olivat melko vaimeita. Kolmen viikon kliinisessä tutkimuksessa terveillä aikuisilla LGG alensi mm. tulehdusta kuvaavan C-reaktiivisen proteiinin ja inflammatoristen sytokiinien määrää. Pidemmässä kolmen kuukauden pituisessa kliinisessä tutkimuksessa LGG:llä ei ollut vaikutusta terveiden aikuisten infektiosairastavuuteen, mutta LGG lyhensi vatsavaivojen kestoa. Probioottien vaikutukset immuunijärjestelmään näyttävät olevan kantakohtaisia ja erityisesti Lactobacillus rhamnosus GG:llä havaittiin anti-inflammatorisia vaikutuksia. Valkosolumallia ei tulisi käyttää ainoana probioottikantojen skriinausmenetelmänä niiden immunologisia vaikutuksia selvitettäessä, koska solutöiden tulokset eivät olleet täysin verrannollisia kliinisten tutkimusten tuloksiin. Sen sijaan veren perifeeristen lymfosyyttien eristäminen ja niiden aktivoitumisen selvittäminen lyhytaikaisessa kliinisessä tutkimuksessa voisi toimia suhteellisen helppona skiinausmenetelmänä.