Mechanical stability of adhesives under water storage

Objectives. To evaluate the effects of storage condition (wet or dry) and storage time (24 h and 3 months) on the ultimate tensile strength (UTS) of Single Bond (SB), 3M-ESPE; Opti Bond Solo Plus (OB), Kerr; One Step (OS), Bisco, and Prime & Bond NT (PB), Dentsply adhesive resins. Methods. Hourglass-shaped specimens were obtained from a metallic matrix. Each adhesive was dispensed to fill the molds completely and left undisturbed in a dark chamber for 4 min at 37 degrees C for solvent evaporation. They were individually light-cured for 80 s at 500 mW/cm(2) and randomly divided into three groups: 24 h of water storage; 3 months of water storage; 3 months of dry storage. The specimens were tested in tension at 0.5 mm/min using the microtensile method and data were analyzed by two-way ANOVA and SNK tests for each material. Results. Water storage for 3 months did not cause significant changes in the UTS of any of the adhesives (p-value). Values for water storage ranged from 25.9 MPa for Single Bond at 24 h to 32.7 MPa for Prime & Bond NT after 3 months. Dry storage for 3 months yielded significantly higher UTS for most adhesives, which ranged from approximately 20% for Opti Bond to 160% higher values for Single Bond compared to their 3 months wet storage values. Conclusion. The effects of storage condition and time on the UTS of adhesives were material-dependent. (C) 2009 Academy of Dental Materials. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.

Cost-Efficiency of Birch Sprinkling in Kraft Pulping

Työn tavoitteena oli selvittää koivun kasteluvarastoinnin kannattavuus selluteollisuudessa. Lisäksi tutkittiin, kuinka kastelu vaikuttaa puuaineeseen varastoinnin aikana ja kuinka koivun kasteluvarastointi vaikuttaa puun kuorintaan ja haketukseen, keitettävyyteen, vaalenevuuteen sekä sellun laatuun. Enocellin puukentälle rakennettiin kasteluvarasto, jossa varastoitiin 40,000 m3sob koivua. Kastelu oli päällä huhtikuusta lokakuuhun asti. Kastelun vaikutusta puuaineen muutoksiin arvioitiin lahotutkimusten avulla. Tehdaskoeajoissa verrattiin tuoretta, kasteluvarastoitua ja kuivavarastoitua koivua. Puuaines säilyi lähes muuttumattomana yhden kesän kasteluvarastoinnissa. Kastellulla koivulla terveen puun osuus oli yli 85 % kesän lopussa, kun se oli alle 20 % kuivavarastoidulla koivulla. Kuorinnan puuhäviö laskee selvästi kastelukoivulla ja myös hakkeen laatu oli parempaa kuin kuivavarastoidulla koivulla. Kastelukoivulla hakkeen kuoripitoisuus oli vain 0.13 %. Kuoren kuiva-aine oli 12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin kuivalla koivulla, mutta kuoren lämpöarvossa ero oli vain 1 €/ADt. Varastointimenetelmällä ei ollut vaikutusta hakkeen keitettävyyteen, mutta tuoreella puulla keitettävyys oli parempi kuin varastoidulla puulla. Sellun asetoniuutepitoisuus oli samalla tasolla tuoreella ja kastellulla puulla. Kuivalla syyspuulla uutetaso oli korkeampi, vaikka hartsisaippuan annostusta nostettiin 10 kg/ADt. Betulinolitaso oli kastellulla puulla erittäin alhainen puun hyvän kuoriutuvuuden vuoksi. Kastellun ja tuoreen puun vaalenevuus oli parempi kuin kuivalla puulla. Aktiivikloorin kulutus oli 3 – 4 kg/ADt alhaisempi kuin kuivalla syyspuulla. Puun varastoinnilla ei ollut vaikutusta sellun laatuun. Koivun kasteluvarastoinnin kannattavuus on erittäin hyvä. Tuotantokustannukset määritettiin tuoreelle, kastellulle, kierrätetylle sekä kuivalle koivulle. Kasteluvarastointi laskee tuotantokustannuksia noin 10 €/ADt verrattuna kierrätettyyn koivuun. Kuivavarastoidun puun käyttö nostaa tuotantokustannuksia noin 5 €/ADt verrattuna kastelukoivuun. Kierrätetyn ja kuivavarastoidun puun kustannusero johtuu kierrätyskustannuksista. Kasteluvarastolle, jota käytettiin kesällä 2004, takaisinmaksuaika on vain 0.4 vuotta. Jos tavoiteltu takaisinmaksuaika olisi kaksi vuotta, niin perusinvestointi 80,000 m3sob varastolle voisi maksaa noin 370 k€.

Periapical tissue reactions to calcium hydroxide and MTA after external root resorption as a sequela of delayed tooth replantation

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Resveratrol como meio de conservação para dentes avulsionados: análise histomorfológica e imunoistoquímica

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Reimplante de dentes de ratos após uso do leite em pó como meio de conservação

Pós-graduação em Odontologia - FOA

Transport, storage and mobilization of nitrogen by trees and shrubs in the wet/dry tropics of northern Australia

Xylem sap from woody species in the wet/dry tropics of northern Australia was analyzed for N compounds. At the peak of the dry season, arginine was the main N compound in sap of most species of woodlands and deciduous monsoon forest. In the wet season, a marked change occurred with amides becoming the main sap N constituents of most species. Species from an evergreen monsoon forest, with a permanent water source, transported amides in the dry season. In the dry season, nitrate accounted for 7 and 12% of total xylem sap N in species of deciduous and evergreen monsoon forests, respectively In the wet season, the proportion of N present as nitrate increased to 22% in deciduous monsoon forest species. These results suggest that N is taken up and assimilated mainly in the wet season and that this newly assimilated N is mostly transported as amide-N (woodland species, monsoon forest species) and nitrate (monsoon forest species). Arginine is the form in which stored N is remobilized and transported by woodland and deciduous monsoon forest species in the dry season. Several proteins, which may represent bark storage proteins, were detected in inner bark tissue from a range of trees in the dry season, indicating that, although N uptake appears to be limited in the dry season, the many tree and shrub species that produce flowers, fruit or leaves in the dry season use stored N to support growth. Nitrogen characteristics of the studied species are discussed in relation to the tropical environment.

American National Standard N43.10 : safe design and use of panoramic, wet source storage gamma irradiators (category IV).

Item 245.