Ydinvoimalaitoksen vuosihuoltoajankohdan optimointi

Viimeaikoina ydinvoima on ollut vahvasti esillä mediassa. Keskustelut lisäydinvoimasta, sähköntuotantomuodoista, Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakennustöistä, sähkön kulutuksen tulevaisuudesta ja nykyisestä taloustilanteesta ovat vaikuttaneet tarpeeseen tutkia sähkön tuotantokustannuksia ydinvoiman osalta. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti ydinvoimalaitosyksiköiden vuosihuolto- ja polttoainekustannuksiin, jotka muodostavat suurimman suunnitellun yksittäisen kustannuserän ydinvoiman käyttöön liittyen. Työ tehdään Teollisuuden Voima Oyj:lle, joka pääsääntöisesti toimii Eurajoen Olkiluodossa. Työssä optimoidaan jokaiselle Olkiluodon ydinvoimalaitosyksikölle mahdollisimman edullinen vuosihuoltoajankohta. Optimaalisin ajankohta määrittyy edullisimman sähkön hinnan, ihanteellisimman käyttöjakson pituuden sekä resurssien saatavuuden perusteella. Ydinvoimalaitosyksiköiden vuosihuoltoajankohdat suunnitellaan siten, että vuosihuollot ovat kokonaisuudessaan ja laitosyksikkökohtaisesti optimaaliset. Työn lopputuloksena on esitys Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden optimaalisista vuosihuoltoajankohdista. Työn tuloksien myötä Teollisuuden Voima Oyj:llä on mahdollisuus pienentää vuosihuoltokustannuksiaan ja osaltaan vaikuttaa ydinvoimalla tuotetun sähkön kannattavuuteen. Vuosihuoltoajankohdan optimointi palvelee myös Teollisuuden Voima Oyj:n osakkaiden vaatimuksia.

Vuosihuollon aikainen käyttöturvallisuus

Tässä työssä on tarkasteltu Suomessa käytössä olevien ydinvoimalaitosten vuosihuoltojen aikaista käyttöturvallisuutta yleisesti sekä arvioitu voimayhtiöiden vuosihuoltojen aikaisten häiriö- ja hätätilanteiden varalta laatimien ohjeiden kattavuutta. Kattavuuden arviointi suoritettiin tarkastelemalla seisokkitiloja käsitteleviä todennäköisyysperusteista riskianalyysia (PRA), lopullista turvallisuusselostetta (FSAR) ja turvallisuusteknisiä käyttöehtoja (TTKE). PRA:n mukaan Olkiluodon 1 ja 2 laitosyksiköiden sydänvauriotaajuudesta noin 25 % liittyy vuosihuollon aikaisiin alkutapahtumiin. Loviisan laitosyksiköillä vastaava osuus on noin 61 %. Merkittävimmät vuosihuoltojen aikaiset alkutapahtumat sydänvaurioriskin kannalta olivat Olkiluodossa tulipalot, jäähdytteen menetykset ja jälkilämmön poiston menetykset sekä Loviisassa raskaan taakan pudotukset, booripitoisuuden laimeneminen ja öljyonnettomuudet. Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että voimayhtiöiden laatimat häiriö- ja hätätilanneohjeet olivat pääosiltaan asianmukaiset ja ne kattoivat hyvin erilaiset seisokin aikaiset alkutapahtumat. Tarkastelun perusteella tehtiin ohjeistoon muutamia parannusehdotuksia. Seisokkitiloja koskevat TTKE ja FSAR havaittiin asianmukaisiksi molemmilla tarkastelluilla laitoksilla.

Henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy Loviisan voimalaitoksella

Tässä tutkimuksessa perehdytään henkilöiden kontaminoitumiseen Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa 2014. Työn tarkoituksena on esittää keinoja, joilla voitaisiin vähentää henkilökontaminaatiotapauksia tulevissa vuosihuolloissa. Kontaminaatiotilastoon perehdytään työssä ammattiryhmittäin sekä työryhmittäin. Eri laitosyksiköiden vuosihuoltoja tarkastellaan erikseen, sillä yksiköillä on eri vuosihuolto-tyypit. Tuloksia vertaillaan vuoteen 2010, jonka vuosihuoltotyypit vastaavat vuotta 2014. Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat hälytysmäärät olivat ammattiryhmillä, joilla oli eniten mittauksia, eli mekaanisilla ja konekunnossapitotöillä, siivoustöillä ja haalaus- ja telinetöillä. Samoihin ammattiryhmiin liittyvillä työkoodeilla oli myös suuria hälytys-määriä ja -prosentteja. Hälytysprosentit vaihtelivat voimakkaasti ryhmillä, joilla oli vain vähän mittauksia. Mahdollisia syitä eri ammatti- ja työryhmien kontaminoitumisen taustalla ovat väärät suojavarusteet ja toimintatavat. Suojavarusteiden määrityksen ongelmat voivat liittyä siihen, ettei kontaminaatiota työkohteella havaita tai sitä ei ole merkitty kontaminoituneeseen kappaleeseen riittävän selvästi. Suojavarusteita saatetaan myös käyttää väärin, esimerkiksi riisumalla ne väärässä järjestyksessä. Kontaminaatiotapauksia voitaisi vähentää työntekijöiden lisäkoulutuksella, selkeämmällä ohjeistuksella ja paremmalla kommunikoinnilla työntekijän ja säteilyvalvonnan kesken. Tärkeää on myös tarkkaavainen työote, jotta riski tunnistetaan eikä huolimattomuusvirheitä synny.