Aganirsen Antisense Oligonucleotide Eye Drops Inhibit Keratitis-Induced Corneal Neovascularization and Reduce Need for Transplantation: The I-CAN Study.

OBJECTIVE: Eye drops of aganirsen, an antisense oligonucleotide preventing insulin receptor substrate-1 expression, inhibited corneal neovascularization in a previous dose-finding phase II study. We aimed to confirm these results in a phase III study and investigated a potential clinical benefit on visual acuity (VA), quality of life (QoL), and need for transplantation. DESIGN: Multicenter, double-masked, randomized, placebo-controlled phase III study. PARTICIPANTS: Analysis of 69 patients with keratitis-related progressive corneal neovascularization randomized to aganirsen (34 patients) or placebo (35 patients). Patients applied aganirsen eye drops (86 μg/day/eye) or placebo twice daily for 90 days and were followed up to day 180. MAIN OUTCOME MEASURES: The primary end point was VA. Secondary end points included area of pathologic corneal neovascularization, need for transplantation, risk of graft rejection, and QoL. RESULTS: Although no significant differences in VA scores between groups were observed, aganirsen significantly reduced the relative corneal neovascularization area after 90 days by 26.20% (P = 0.014). This improvement persisted after 180 days (26.67%, P = 0.012). Aganirsen tended to lower the transplantation need in the intent-to-treat (ITT) population at day 180 (P = 0.087). In patients with viral keratitis and central neovascularization, a significant reduction in transplantation need was achieved (P = 0.048). No significant differences between groups were observed in the risk of graft rejection. However, aganirsen tended to decrease this risk in patients with traumatic/viral keratitis (P = 0.162) at day 90. The QoL analyses revealed a significant improvement with aganirsen in composite and near activity subscores (P = 0.039 and 0.026, respectively) at day 90 in the per protocol population. Ocular and treatment-related treatment-emergent adverse events (TEAEs) were reported in a lower percentage with aganirsen compared with placebo. Only 3 serious TEAEs (2 with aganirsen and 1 with placebo) were considered treatment-related. CONCLUSIONS: This first phase III study on a topical inhibitor of corneal angiogenesis showed that aganirsen eye drops significantly inhibited corneal neovascularization in patients with keratitis. The need for transplantation was significantly reduced in patients with viral keratitis and central neovascularization. Topical application of aganirsen was safe and well tolerated.

Effects of feed processing on the apparent ileal digestibility of amino acids in pig diets containing wheat bran or wheat middlings

Selostus: Prosessoinnin vaikutus vehnän sivutuotteita sisältävien rehuseosten aminohappojen ohutsuolisulavuuteen sioilla

Apparent ileal digestibility of amino acids in wet wheat protein and soya bean meal for growing pigs

Selostus: Kuivaamattoman vehnäproteiinin ja soijarouheen aminohappojen ohutsuolisulavuus sioilla

Universally primed polymerase chain reaction analysis of Fusarium avenaceum isolated from wheat and barley in Finland

Selostus: Vehnästä ja ohrasta eristettyjen F. avenaceum -punahomekantojen analysointi UP-PCR-menetelmällä

Long-term fertilizer field trials: comparison of three mathematical response models

Selostus: Lannoituksen pitkäaikaiset kenttäkokeet: kolmen matemaattisen mallin vertailu

First report of Diuraphis (Holcaphis) frequens as a pest of wheat in Finland

Selostus: Diuraphis frequens -kirva vehnässä

Die ältesten Getreidepflanzen der Finnen und ihre Namen

Sanojen: ohra, vehnä, nisu, ruis, kaura etymologiaa

Responses of yield and N use of spring sown crops to N fertilization, with special reference to the use of plant growth regulators

Selostus: Typpilannoituksen ja kasvunsääteiden vaikutukset kevätviljojen ja rypsin satoon sekä typen käyttöön

Light-mediated polarization of the PIN3 auxin transporter for the phototropic response in Arabidopsis.

Phototropism is an adaptation response, through which plants grow towards the light. It involves light perception and asymmetric distribution of the plant hormone auxin. Here we identify a crucial part of the mechanism for phototropism, revealing how light perception initiates auxin redistribution that leads to directional growth. We show that light polarizes the cellular localization of the auxin efflux carrier PIN3 in hypocotyl endodermis cells, resulting in changes in auxin distribution and differential growth. In the dark, high expression and activity of the PINOID (PID) kinase correlates with apolar targeting of PIN3 to all cell sides. Following illumination, light represses PINOID transcription and PIN3 is polarized specifically to the inner cell sides by GNOM ARF GTPase GEF (guanine nucleotide exchange factor)-dependent trafficking. Thus, differential trafficking at the shaded and illuminated hypocotyl side aligns PIN3 polarity with the light direction, and presumably redirects auxin flow towards the shaded side, where auxin promotes growth, causing hypocotyls to bend towards the light. Our results imply that PID phosphorylation-dependent recruitment of PIN proteins into distinct trafficking pathways is a mechanism to polarize auxin fluxes in response to different environmental and endogenous cues.

Wood species identification by visual characterization of fibers

Kandidaatintyö tehtiin osana PulpVision-tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on kehittää kuvapohjaisia laskenta- ja luokittelumetodeja sellun laaduntarkkailuun paperin valmistuksessa. Tämän tutkimusprojektin osana on aiemmin kehitetty metodi, jolla etsittiin kaarevia rakenteita kuvista, ja tätä metodia hyödynnettiin kuitujen etsintään kuvista. Tätä metodia käytettiin lähtökohtana kandidaatintyölle. Työn tarkoituksena oli tutkia, voidaanko erilaisista kuitukuvista laskettujen piirteiden avulla tunnistaa kuvassa olevien kuitujen laji. Näissä kuitukuvissa oli kuituja neljästä eri puulajista ja yhdestä kasvista. Nämä lajit olivat akasia, koivu, mänty, eukalyptus ja vehnä. Jokaisesta lajista valittiin 100 kuitukuvaa ja nämä kuvat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäistä käytettiin opetusryhmänä ja toista testausryhmänä. Opetusryhmän avulla jokaiselle kuitulajille laskettiin näitä kuvaavia piirteitä, joiden avulla pyrittiin tunnistamaan testausryhmän kuvissa olevat kuitulajit. Nämä kuvat oli tuottanut CEMIS-Oulu (Center for Measurement and Information Systems), joka on mittaustekniikkaan keskittynyt yksikkö Oulun yliopistossa. Yksittäiselle opetusryhmän kuitukuvalle laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat kolmesta eri piirteestä, jotka olivat pituus, leveys ja kaarevuus. Lisäksi laskettiin, kuinka monta kuitua kuvasta löydettiin. Näiden piirteiden eri yhdistelmien avulla testattiin tunnistamisen tarkkuutta käyttämällä k:n lähimmän naapurin menetelmää ja Naiivi Bayes -luokitinta testausryhmän kuville. Testeistä saatiin lupaavia tuloksia muun muassa pituuden ja leveyden keskiarvoja käytettäessä saavutettiin jopa noin 98 %:n tarkkuus molemmilla algoritmeilla. Tunnistuksessa kuitujen keskimäärinen pituus vaikutti olevan kuitukuvia parhaiten kuvaava piirre. Käytettyjen algoritmien välillä ei ollut suurta vaihtelua tarkkuudessa. Testeissä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kuitukuvien tunnistaminen on mahdollista. Testien perusteella kuitukuvista tarvitsee laskea vain kaksi piirrettä, joilla kuidut voidaan tunnistaa tarkasti. Käytetyt lajittelualgoritmit olivat hyvin yksinkertaisia, mutta ne toimivat testeissä hyvin.