Yliopistot ja tutkimuslaitokset vai vapaa ja riippumaton

Keskustelua

ASP-malli ja sen alustavien kohdesegmenttien määrittely. Case: Novo Group Oyj

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ASP-, eli sovellusvuokrausmallin erityis-piirteitä sekä määrittää alustavat kohdesegmentit toiminnan-, talouden- ja henkilöstönohjausjärjestelmille ASP-ratkaisuna. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoreettisessa osassa keskitytään segmentoinnin teorioihin, tietojärjestelmien ulkoistamisen motiiveihin sekä etuihin ja haittoihin sekä ASP-malliin kokonaisuudessaan. Tutkimuksen empiiristä osuutta varten suoritettiin kvalitatiivinen tutkimus, joka koostui 20 haastattelusta 18 eri organisaatiossa. Haastateltavat olivat pääasiassa asiakasyritysten tietohallintopäällikköjä. Alustavat kohdesegmentit muodostettiin teoreettisessa osassa esitettyjen ASP-mallin erityispiirteiden sekä haastattelututkimuksesta saadun informaation perusteella. ASP on uusi malli tietojärjestelmien hankintaan. ASP on käsitteenä vain noin kolme vuotta vanha tutkielman tekohetkellä. Kyseessä on malli, jolle tutkimuslaitokset ovat tehneet lupaavia kasvuennusteita IT-markkinoilla. Markkinoiden kasvu ei ole kuitenkaan ollut ennusteiden mukaista. ASP-ratkaisuna hankittu tietojärjestelmä on kokonaisvaltainen ulkoistusmalli. Kaikki mahdollinen ASP-ratkaisuna hankittavaan järjestelmään tai sovellukseen liittyvä ulkoistetaan palveluntarjoajalle. Tutkimuksessa selvisi, että kiinnostusta mallia kohtaan on olemassa. Mallin edut nähdään suurempina kuin haitat. ASP-ratkaisun käyttöönotolla asiakasyritykselle mahdollistuu resurssien kohdentaminen ydinliiketoimintaan.

Ulkoistettu tutkimuslaitoskirjasto

Esitys FinELibin aineistopäivässä 2011

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelma 2013–2017

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelman 2013–2017 päämääränä on nimetä keskeiset vapaa-ajankalastuksen kehittämistavoitteet valitulla aikajänteellä. Ohjelman on laatinut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus alueellisena kalatalousviranomaisena yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, vaan se ohjaa kalatalousviranomaisen toimintaa ja auttaa suuntaamaan rahoitusta. Tärkeitä kumppaneita ohjelman toteutuksessa ovat kalatalousalan järjestöt, kalastusalueet, osakaskunnat, tutkimuslaitokset ja itse vapaa-ajankalastajat. Monipuolisuus ja vastuullisuus ovat Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen avainsanat tulevaisuudessa. Monipuolisuus tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä ja että kalastaja arvostaa saaliina myös tavanomaisia kaloja ja kalalajeja. Näin harrastuksen vesiluontoa kohtaan aiheuttamaa painetta voidaan tasata alueellisesti. Vastuullisuuteen kuuluu, että tunnistetaan kalastusharrastuksen vaikutukset kalakantoihin, kalayksilöihin ja luontoon ja että kalavaroja käytetään kestävästi. Keski-Suomen maakunnan vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tavoitteet vuosille 2013–2017 ovat: • vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen • vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tukeminen • vapaa-ajankalastuksen sosio-ekonomisten hyötyjen esiin nostaminen. Tavoitteita pyritään edistämään 12 toimenpiteen avulla. Nämä ovat 1. vapaa-ajankalastuksen infrastruktuurin kehittäminen, 2. luvanmyynnin parantaminen, 3. erityiskohteiden lisääminen, 4. lisätään lähikalastuskohteita ja muita matalan kynnyksen kalapaikkoja, 5. ekologisesti kestävien säätelytoimien käyttöönotto, 6. saaliin valinta ja käsittely 7. kalastuskilpailujen kehittäminen vastuullisemmaksi, 8. vaelluskalojen elinkierron turvaaminen, 9. tiedottaminen, 10. alan tutkimuksen edistäminen, 11. yhteistyön lisääminen kuntien kanssa, 12. vapaa-ajankalastustoimijoiden keskinäisen tiedonkulun parantaminen.

Esiselvitys vesiliiketoiminnan edistämisestä Hämeessä

Vesiliiketoiminnalla tässä työssä tarkoitetaan yhdyskuntien vesihuoltoa sekä pintavesiin kohdistuvaa mittausta ja hoitoa sekä alaan liittyvää TKI-toimintaa. Esiselvitys liittyy meneillään olevaan Kestävää kasvua Hämeeseen strategisella ennakoinnilla – projektiin (F11844), joka rahoitetaan osaltaan Euroopan sosiaalirahastosta. Työssä kehitetään Hämeen ELY-keskuksen ja sen keskeisten yhteistyökumppaneiden strategisen ennakoinnin toimintamallia yritystoiminnan kestävän kasvun edistämiseksi. Strategiantyön puitteissa on perustettu neljä synergiaryhmää, joiden yhteisenä tavoitteena on elinkeino- ja ympäristöpuolen yhteistyön lisääminen. Synergiaryhmät / pilottiteemat ovat: 1) vesiliiketoiminta, 2) biotalous, 3) tulevaisuusorientoitunut yritystieto sekä 4) MALPEY -tyyppinen kehittäminen (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, elinkeinot, ympäristö). Vuoden 2013 lopulla päättyvän strategiaprojektin jälkeen tavoitteena on saada kullekin alueelle jatkuva kehitysprosessi. Tätä esiselvitystä tullaan hyödyntämään Hämeen vesiliiketoiminnan kehittämisohjelman laatimistyössä tulevalle rahoituskaudelle. Hämeessä vesiliiketoimintaa halutaan kehittää mm. johtuen alueen laajasta cleantech-osaamisesta ja siihen liittyvästä tutkimus- ja kehitystoiminnasta (mm. cleantech-klusteri Lahdessa sekä alan yritykset, tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut). Lisäksi alueella on laajat pohja- ja pintavesivarannot, joka osaltaan tuo luontaista toimintaympäristöä vesialan toimijoille.

Lyhyesti

Kuuntelemisen ja lukemisen taito ; Osallistava tiedeviestintä ; Valtion tutkimuslaitokset ; Tutkimuksen tietoaineistot ; Kansalaisia tutkimuksen pariin ; Kansallisarkiston näyttely ensimmäisistä valtiopäivistä ; LUMA-keskus Suomi ; Todellinen käsikirja ; Nobelin rauhanpalkinto ; Vuoden tiedekirja -raati.