Keskisuuren ja suuren osakeyhtiön hallinnon tarkastus osana tilintarkastusta

Hallinnon tarkastus kuuluu tilintarkastusprosessiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen ohella. Suomessa tilintarkastajalla on lakisääteinen velvollisuus suorittaa hallinnon tarkastus. Tutkimuksesta käy ilmi, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa määritellä hallinnon tarkastuksen kohteita. Tietyt tarkastuksen kohteet voidaan erottaa selvästi hallinnon tarkastukseksi, kun taas monet kohteet voidaan yhtä hyvin luokitella myös kirjanpidon tarkastukseksi. Selvää jakoa tarkastuskohteiden välille on mahdotonta tehdä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä sisältyy suurten ja keskisuurten osakeyhtiöiden hallinnon tarkastukseen. Tutkimuksessa esitellään hallinnon tarkastuksen kohteet ensin kirjallisuuden pohjalta. Empiirisessä osuudessa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla käytännön hallinnon tarkastusta ja selvitetään mihin asioihin kussakin tarkastuskohteessa tilintarkastajan kiinnittää huomiota. Tutkimus on osoitettu KHT- ja HTM tilintarkastajille. Tutkimuksen avulla halutaan selkeyttää hallinnon tarkastuksen vaiheita ja sisältöä. Tutkimuksen avulla pyritään myös osoittamaan kuinka hallinnon tarkastus tilintarkastuksen osa-alueena kytkeytyy koko tilintarkastusprosessiin.

Atk-avusteinen tilintarkastus

Tutkimuksen päätavoitteena oli atk-avusteisen tilintarkastuksen käytön tutkiminen. Tutkimus jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käydään läpi tilintarkastusprosessia ja esitellään tietokoneavusteisen tilintarkastuksen työvälineitä sekä arvioidaan kirjallisuuden ja muun lähdeaineiston perusteella atk:n tuottamia hyötyjä ja aiheuttamia riskejä. Empiriaosuudessa tutkittiin tilintarkastajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla miten laajaa atk:n hyväksikäyttö on tilintarkastusmaailmassa ja miten tilintarkastajat itse näkevät sen tuomat hyödyt ja haitat sekä atk-avusteisen tilintarkastuksen kehittymisen lähitulevaisuudessa. Tutkimustuloksia verrataan aikaisemmin samasta aihepiiristä tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tutkimustuloksia verrattaessa käy ilmi, että tietokoneen käyttö ja hyödyntäminen tilintarkastustyössä on selvästi lisääntynyt. On huomattava, että atk:n mukaantulo tilintarkastustoimintaan tuo mukanaan ongelmia, jotka tulee tiedostaa, mutta atk:n tuottamien lisäetujen määrä on niin huomattava, että tulevaisuudessa tehokas tilintarkastustyö ei onnistu ilman atk-avusteisia menetelmiä.

Riskienhallinnan huomioiminen tilintarkastusasiakkaan hyväksymisprosessissa - kokemuksia suurista tilintarkastusyhteisöistä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten riskienhallinnan näkökulma on huomioitu Suomessa toimivien suurten tilintarkastusyhteisöjen asiakashyväksyntäprosesseissa. Asiakashyväksyntä on tilintarkastusprosessin ensimmäinen vaihe. Tutkimuksen tiedonhankinnan strategiana käytettiin teemahaastattelua ja tutkimuksessa haastateltiin kolmea asiakashyväksynnän näkökulmasta eri rooleissa toimivaa tilintarkastajaa. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään sekä tilintarkastusprosessiin että riskienhallintaan liittyvään kirjallisuuteen. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että tutkitut tilintarkastusyhteisöt ovat kehittäneet ja formalisoineet asiakashyväksyntäprosessejaan jatkuvasti riskienhallintanäkökulman huomioiden. Automatisoidut tietojärjestelmät ovat nousseet yhä merkittävämpään rooliin ja myös asiakashyväksyntään liittyvää päätöksentekopolkua on mietitty ja uudistettu. Tutkimuksen tuloksena vahvistui näkemys siitä, että aiemmissa tutkimuksissa esitetty toimeksiantoriskin käsite kuvaa myös suomalaisten tilintarkastajien asiakashyväksyntävaiheessa tekemiä riskiarvioita. Merkittävimpinä pidettiin erilaisia tilintarkastusyhteisön maineeseen vaikuttavia riskitekijöitä sekä asiakkaan henkilökysymyksiin liittyviä seikkoja. Tilintarkastajien todettiin tarkastelevan sekä riskin negatiivisia puolia että myös siihen liittyviä positiivisia mahdollisuuksia. Varsinaisia aktiivisia riskienhallinnan toimenpiteitä tärkeämmäksi koettiin se, että asiakkaaseen liittyvät riskit kartoitetaan ja arvioidaan asianmukaisesti. Asiakashyväksynnän merkityksestä riskienhallinnassa voidaan todeta, että sitä pidettiin niin sanottuna ensimmäisenä suojamuurina, jonka avulla voidaan pyrkiä suojautumaan erityisesti sellaisia riskejä vastaan, joihin ei enää myöhemmässä vaiheessa voida tilintarkastustoimenpiteillä vaikuttaa. Tällöin liian korkeariskiset asiakkaat jätetään hyväksymättä - ei niinkään pyritä suunnittelemaan riskiä alentavia toimenpiteitä, joiden avulla asiakas voitaisiin hyväksyä.

ISA-standardien mukaisen tilintarkastusprosessin tehostaminen – evidenssiä Suomesta

Tilintarkastuksen sääntely on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Samalla kilpailu on kiristynyt, tilintarkastuspalkkiot alentuneet ja raportointiaikataulut tiukentuneet. Näistä tekijöistä johtuen tilintarkastuksen tehostamiselle on tarvetta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ja tutkia, miten tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa sekä arvioida eri tehostamiskeinojen käyttöarvoa punnitsemalla niiden mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkielman empiirinen osa on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto on kerätty haastattelemalla suomalaisia tilintarkastajia ja analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Empiirisessä osassa tutkitaan, miltä teoriasta löydettyjen tehostamiskeinojen käyttömahdollisuudet näyttävät käytännössä ja selvitetään, millä muilla keinoilla tilintarkastusprosessia voidaan tehostaa. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaihetta voidaan tehostaa tilintarkastajien erikoistumisen, dokumentoinnin standardoinnin, sähköisen materiaalin tehokkaamman hyödyntämisen ja palvelukeskusten hyödyntämisen avulla. Toteutusvaihetta voidaan tehostaa näiden lisäksi big data -menetelmillä ja kontrollien tarkastuksella.