Osakeyhtiölakiuudistuksen vaikutukset tilintarkastukseen

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastaus siihen, miten 1.9.2006 voimaan astunut uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa tilintarkastajan työhön kaikkein merkittävimmin. Tavoitteen saavuttamiseksi apuna käytettiin alatavoitteita, jotka muodostuivat uuden osakeyhtiölain vaikutuksista tilintarkastajan tarkastusprosessiin, riippumattomuuteen ja vastuukysymyksiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja lisäksi tutkimuksen teorian tueksihaastateltiin auktorisoituja tilintarkastajia sekä osakeyhtiölain asiantuntijaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna. Tutkimuksessa ei ole erillistä empiriaosaa, vaan haastattelujen tuloksia on esitetty teorian yhteydessä Tutkimuksen mukaan uuden osakeyhtiölain muutoksista tällä hetkellä kaikkein eniten tilintarkastajien työhön vaikuttavat maksukykyisyystesti sekä lähipiirilainat. Muutokset ovat lähinnä lisänneet työn dokumentaatiota. Tilintarkastajien on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhteellisen vaikeaa arvioida mitkä muutokset tulevat vaikuttamaan kaikkein oleellisimmin, koska uusi osakeyhtiölaki onollut voimassa vasta vähän aikaa eikä kokemusta uudesta laista ole kertynyt vielä riittävästi.

Pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen

Tämän tutkimuksen ongelmana oli, mitä vaikutuksia pienelle osakeyhtiölle koituisi tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta. Tutkimuksenpäätavoitteena oli selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yhtiölle seuraisi tästä. Alatavoitteina oli määrittää pienyritys sekä selvittää tilintarkastuksen tehtävät, pienyritysten tilintarkastuksen erityispiirteet sekä tilintarkastukseen kohdistuvat vaatimukset. Tutkimusmenetelmä oli kirjallisuuteen perustuva, kuvaileva ja vaikutuksia ymmärtämään pyrkivä.Kirjallisuuden avulla selvitettiin tilintarkastuksen tehtävää ja siihen kohdistuvia vaatimuksia. Ammattilehtikirjoittelun avulla etsittiin tilintarkastuspakon poistamisen hyötyjä ja haittoja pienelle osakeyhtiölle. Tutkimus osoitti, että pienen osakeyhtiön omistajien ja johdon kannalta ajateltuna tilintarkastuspakosta voitaisiin luopua. Turha kustannus jäisi pois. Muiden sidosryhmien, kuten verohallinnon ja velkojien, kanssa luottamussuhde kärsisi. Nämä eivät enää luottaisi yritykseen. Tästä voisi seurata muun muassa verotarkastuksia ja erilaisia lisäkustannuksia yhtiölle. Lisäksi johdon tekemät verovilpit, kirjanpidon laiminlyönnit ja tahattomat virheet voisivat lisääntyä. Tutkimuksen tulokset perustuvat lähinnä spekulointiin, sillä tällaisesta ei ole aiempaa kokemusta Suomessa eikä Pohjoismaissa.

Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Pienyrityksen tilintarkastusvelvollisuuden tarpeellisuus

Tämän tutkimuksen pääaiheena oli tilintarkastusvelvollisuus pienyrityksissä ja sen tarpeellisuuden tarkastelu pienyrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tarpeelliseksi tilintarkastusvelvollisuus pienyrityksissä koetaan ja mitä ovat ne asiat joiden perusteella tilintarkastusta pidetään tarpeellisena tai tarpeettomana. Alatavoitteina oli selvittää tilintarkastuksen teoreettinen perusta, lakisääteinen tilintarkastus ja pienyrityksen tilintarkastuksen erityispiirteet, pienyritysten mielenkiinto toteuttaa tilintarkastus ilman lakisääteistä velvoitetta, tilintarkastuksen tärkeimmät kohdealueet, tilintarkastajan asiantuntijapalveluiden käyttö ja tilintarkastuksen merkitys sidosryhmille. Tutkimusmetodologiana käytettiin survey-tutkimusta ja tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosista. Empiriaosuus koostuu pienyrityksille lähetetystä postikyselystä, joka sisälsi kysymyksiä tilintarkastuksesta ja sen tarpeellisuudesta. Kysymykset oli laadittu teoriaosuuden käsitteiden ja asiakokonaisuuksien perusteella. Tutkimustulos osoittaa, että pienyrityksissä tilintarkastusvelvollisuuden tarpeellisuuteen suhtaudutaan hieman myönteisemmin kuin kielteisemmin. Osakeyhtiöissä tilintarkastukseen suhtaudutaan henkilöyhtiöitä myönteisemmin. Tilintarkastuksen tarpeellisuutta perusteltiin muun muassa tilintarkastajan ammattitaidolla kirjanpistoon ja tilinpäätökseen liittyvissä asioissa. Tarpeettomuutta perusteltiin puolestaan sillä, että tilintarkastajaa ei tarvita jos kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatii tilitoimisto tai muu ammattihenkilö. Tilintarkastuksen tärkeimpinä kohdealueina pienyrityksissä pidettiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuusvalvontaa ja verolainsäädännön noudattamisen varmistamista ja myös näissä asioissa käytettiin eniten tilintarkastajan asiantuntijapalveluita. Tarpeellisimmaksi yrityksen sidosryhmistä tilintarkastusta pidettiin yrityksen omistajille ja verottajille ja vähiten tarpeellisimpana työntekijöille, asiakkaille ja tavaroiden/palvelusten toimittajille.

Tilintarkastajan rikosvastuun toteutuminen

Tutkielmassa pureudutaan tilintarkastajan rikosvastuun toteutumiseen teoriassa ja käytännössä. Vastuuta tarkastellaan tilintarkastuslain pohjalta, teoriakirjallisuuden perusteella sekä käytännön esimerkkien avulla. Tutkimus antaa seikkaperäisen kuvauksen siitä, millaiseen rikosvastuuseen tilintarkastaja voi joutua harjoittaessaan ammattiaan.