Puhdistetun jäteveden patogeenit ja desinfiointitarve

Turun seudulla kuuden kunnan jätevesien käsittely keskitetään Kakolanmäen kallion sisälle rakennettuun jätevedenpuhdistamoon, joka otetaan käyttöön vuoden 2008 lopulla. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla on varauduttu tulevaisuudessa kiristyviin lupaehtoihin sekä mahdollisiin puhdistetun jäteveden hygieenistä laatua koskeviin lisämääräyksiin jättämällä tilavaraus puhdistetun jäteveden desinfioimiselle ultraviolettivalolla. Diplomityössä on selvitetty vuoden kestäneessä tutkimusjaksossa 1.9.2006- 31.8.2007 Turun kaupungin keskuspuhdistamolta mereen johdetun puhdistetun jäteveden ja esiselkeytetyn ohitusveden hygieenisen laadun vaihtelua. Jäteveden desinfiointitarvetta on arvioitu tarkastelemalla jätevedenpuhdistamon hygieenistä puhdistustulosta ja jätevesien vaikutusta purkuvesistön hygieeniseen tilaan. Tutkimuksen perusteella virtaama ei vaikuttanut merkittävästi jäteveden ulosteperäisten bakteerien määriin. Sen sijaan jäteveden bakteeripitoisuudet laskivat alhaisissa lämpötiloissa. Lämpötilan vaikutus näkyi selkeämmin esiselkeytetyssä kuin puhdistetussa jätevedessä eli bakteerien poistumiseen aktiivilietevaiheen aikana vaikuttavat muut tekijät. Mitä tehokkaammin aktiivilietevaihe toimi, sitä tehokkaammin myös bakteereja poistui. Taudinaiheuttajabakteerit selvisivät puhdistusprosessista paremmin viileän kauden aikana. Puhdistetun jäteveden hygieeninen laatu ei täyttänyt uimaveden tai kasteluveden laatuvaatimuksia, joten desinfiointitarve olisi perustelua. Jätevesien vaikutus Turun edustan merialueen hygieeniseen tilaan näkyi ajoittain korkeina bakteeripitoisuuksina purkupaikan lähistöllä. Vielä ei ole suoraa näyttöä siitä aiheuttavatko jätevedet purkupaikan lähistön uimarannoilla terveydellisiä riskejä. Jäteveden UV-desinfiointi kannattava toteuttaa vain jos hygieeninen puhdistusvelvoite määrätään. UV-desinfioinnin mitoituksessa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla tulee ottaa huomioon suurin sallittu hydraulinen painehäviö. Mitoitus voidaan tehdä puhdistamon käyttöönoton jälkeen kun tarvitut prosessimittaustiedot ovat saatavilla.

Design of Pulsed Electroacoustic Measurement System for Space Charge Characterisation

Pulsed electroacoustic (PEA) method is a commonly used non-destructive technique for investigating space charges. It has been developed since early 1980s. These days there is continuing interest for better understanding of the influence of space charge on the reliability of solid electrical insulation under high electric field. The PEA method is widely used for space charge profiling for its robust and relatively inexpensive features. The PEA technique relies on a voltage impulse used to temporarily disturb the space charge equilibrium in a dielectric. The acoustic wave is generated by charge movement in the sample and detected by means of a piezoelectric film. The spatial distribution of the space charge is contained within the detected signal. The principle of such a system is already well established, and several kinds of setups have been constructed for different measurement needs. This thesis presents the design of a PEA measurement system as a systems engineering project. The operating principle and some recent developments are summarised. The steps of electrical and mechanical design of the instrument are discussed. A common procedure for measuring space charges is explained and applied to verify the functionality of the system. The measurement system is provided as an additional basic research tool for the Corporate Research Centre of ABB (China) Ltd. It can be used to characterise flat samples with thickness of 0.2–0.5 mm under DC stress. The spatial resolution of the measurement is 20 μm.

Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla : Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Tämä YVA-selostus koskee valtatie 4:n parantamista Äänekosken kohdalla. Suunnittelualue käsittää Huutomäen (valtatien 13 risteys) ja Mämmen kylän välisen alueen. YVA-menettelyn tavoitteena on, että menettelyn avulla valtatielle 4 Äänekosken kohdalla löydetään mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. YVA-menettelyn yhteydessä on myös laadittu alustava yleissuunnitelma ja hankearviointi. Valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa (Trans-European-Network). Valtatie 4:lle Äänekosken kohdalla on asetettu tavoitetila valtatie 4 Jyväskylä–Oulu-yhteysvälin kehittämisselvityksessä. Selvityksen mukaan valtatie 4 on tavoitetilassa kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie välillä valtatie 13 (Huutomäki)–Äänekoski. Keski-Suomen maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty Vehniän ja Äänekosken välillä ohjeellisena moottoritienä. Valtatien 4 parantaminen on lähtenyt liikkeelle Äänekosken kaupungin tarpeesta laatia kaupungin kehittämistarpeita tukeva tilavaraus valtatielle. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta suunnittelualueella. YVA-selostusvaiheessa on arvioitu kolmea eri toteutusvaihtoehtoa, vaihtoehdot 0, 1 ja 2. Vaihtoehto 0 on nykyinen valtatie 4:n pääosin yksiajoratainen linjaus nykyisen tieverkon mukaisesti. Vaihtoehtoon ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Vaihtoehto 1 on kaksiajoratainen, moottoritietasoinen tie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehto 2 on pääosin nykyisen tien maastokäytävää noudattava kaksiajoratainen tie, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h–100 km/h ja jonka liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehdoille 1 ja 2 on laadittu alustavat yleissuunnitelmat. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty YVA-lain ja laaditun ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaisesti huomioiden yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossaan esittämät täydennykset ja täydennyksiä varten laaditut vastineet. Selostusvaiheessa on arvioitu hankkeen vaikutukset aluerakenteeseen ja maankäyttöön; luonnonoloihin ja suojelualueisiin; pinta- ja pohjavesiin; maa- ja kallioperään sekä luonnonvarojen käyttöön; maisemaan ja kulttuuriympäristöön; melu- ja päästövaikutukset sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksia arvioitaessa huomioitiin sekä tien käytön että rakentamisen aikaiset vaikutukset. Lisäksi arvioitiin hankkeen liikenteelliset vaikutukset. Jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta voidaan tehdä päätös yhteysviranomaisen lausunnon antamisen jälkeen. Valitusta vaihtoehdosta laaditaan maantielain mukaiset yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Tiesuunnitteluvaiheen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2016. Rakentaminen edellyttää hyväksyttyä tiesuunnitelmaa ja alkaa siten aikaisintaan vuoden 2020 jälkeen. Rakentaminen kestää alustavien arvioiden mukaan 2-3 vuotta.

Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla : Hankearviointi

Tämä hankearviointi koskee valtatie 4:n parantamista Äänekosken kohdalla. Suunnittelualue käsittää Huutomäen (valtatien 13 liittymä) ja Mämmen kylän välisen alueen. Hankearviointi on tehty kiinteässä yhteistyössä YVA-menettelyn ja sen yhteydessä tehdyn alustavan yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Hankearviointi tukee päätöksentekoa suunnitelmavaihtoehtojen arviointivaiheessa. Valtatie 4 on osa kansainvälistä Eurooppa-teiden verkkoa (Trans-European-Network). Valtatie 4:lle Äänekosken kohdalla on asetettu tavoitetila valtatie 4 Jyväskylä–Oulu-yhteysvälin kehittämisselvityksessä. Selvityksen mukaan valtatie 4 on tavoitetilassa kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie välillä valtatie 13 (Huutomäki)–Äänekoski. Keski-Suomen maakuntakaavassa valtatie 4 on esitetty Vehniän ja Äänekosken välillä ohjeellisena moottoritienä. Valtatien 4 parantaminen on lähtenyt liikkeelle Äänekosken kaupungin tarpeesta laatia kaupungin kehittämistarpeita tukeva tilavaraus valtatielle. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta suunnittelualueella. Hankearvioinnissa on arvioitu kolmea eri toteutusvaihtoehtoa, vaihtoehdot 0, 1 ja 2. Vaihtoehto 0 on nykyinen valtatie 4:n pääosin yksiajoratainen linjaus nykyisen tieverkon mukaisesti. Vaihtoehtoon ei ole suunniteltu toimenpiteitä. Vaihtoehto 1 on kaksiajoratainen, moottoritietasoinen tie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h ja liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehto 2 on pääosin nykyisen tien maastokäytävää noudattava kaksiajoratainen tie, jonka nopeusrajoitus on 80 km/h–100 km/h ja jonka liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehto 1 on kannattavuudeltaan paras (H/K=1,8). Vaihtoehto 2 ei ole kannattava (H/K=0,8). Jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta voidaan tehdä päätös yhteysviranomaisen lausunnon antamisen jälkeen. Valitusta vaihtoehdosta laaditaan maantielain mukaiset yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma. Tiesuunnitteluvaiheen arvioidaan alkavan aikaisintaan vuonna 2016. Rakentaminen edellyttää hyväksyttyä tiesuunnitelmaa ja alkaa siten aikaisintaan vuoden 2020 jälkeen. Rakentaminen kestää alustavien arvioiden mukaan 2-3 vuotta.