Eläke- ja vammaisetuuksien, maahanmuuttajan erityistuen ja eläkkeensaajan asumistuen muutokset 1.1.2011

Kansaneläkeindeksi 1 508, elinkustannusindeksi 1 749 (pistelukujen keskiarvo heinäsyyskuulta 2010) Vuoden 2011 alusta kansaneläkkeisiin, perhe-eläkkeisiin, lapsikorotuksiin, rintamalisiin, vammaisetuuksiin (pl. ruokavaliokorvaukset) ja maahanmuuttajan erityistukiin tehtiin 0,4 prosentin indeksitarkistus. Eläke-etuusmenot kasvoivat 9,7 milj. euroa (0,4 %), vammaisetuusmenot 1,9 milj. euroa (0,4 %) ja maahanmuuttajan erityistukimenot 0,1 milj. euroa (0,3 %). Laskelmat perustuvat joulukuun 2010 etuuskantaan.

Astma ja diabetes yhä harvemmin syynä Kelan kuntoutukseen

Kelan astma- ja diabeteskuntoutus on pienentynyt merkittävästi parissa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1990 astmakuntoutujia oli 3 500, oli heitä vuonna 2010 enää 700 eli viidennes parin vuosikymmenen takaisesta. Diabeteskuntoutujien määrä on vastaavana aikana puolittunut 2 400:sta 1 000 henkeen.

Opintolainan suosio on hiipunut parissa vuosikymmenessä

Opintolainaa käytetään nykyisin huomattavasti vähemmän kuin pari vuosikymmentä sitten. Kiinnostus opintolainaa kohtaan alkoi hiipua 1990-luvun alkupuoliskolla, jolloin opintorahaa korotettiin ja opintolaina muuttui markkinaehtoiseksi.

Kelan hoitama sosiaaliturva vuonna 2010

Kelan hoitama sosiaaliturva vuonna 2010

Lakimuutos toi lisää vammaisetuuksien saajia

Hoitotukea saa jo 230 000 eläkeläistä Vuoden 2010 alusta tuli voimaan uusi laki, jonka perusteella vammaisetuuksia (eläkkeensaajan hoitotuki, lapsen ja aikuisen vammaistuki sekä ruokavaliokorvaus) alettiin maksaa myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli kolme kuukautta. Lakimuutoksen seurauksena eläkkeensaajan hoitotuen saajien määrä kasvoi noin 10 %. Muita vammaisetuuksia saavien määrä pysyi lähes ennallaan.

Asumistuensaajien vuokranylityksiin toimeentulotukea

Kela maksoi asumistukia 1 214,5 milj. euroa vuoden 2010 aikana. Kasvua edelliseen vuoteen oli 7 %. Taloustilanteen aiheuttaman työllisyyden huononemisen seurauksena asumistukien maksatus on kahtena peräkkäisenä vuotena kasvanut reilusti. Asumistukea saaneita perheitä tai ruokakuntia oli vuoden lopussa 498 000.

Aktiivitoimenpiteiden määrän kasvu lisäsi työttömyysturvan etuusmenoja vuonna 2010

Työnhakijoille maksettuja työttömyysturvaetuuksia maksettiin vuonna 2010 yhteensä 3,3 miljardia euroa. Työttömyyskassojen osuus tästä oli 2,3 miljardia euroa ja Kelan 1,0 miljardia euroa.

Kelalta lähes kolme miljardia euroa lapsiperheille

Kela maksoi viime vuonna lapsiperheille etuuksia yhteensä 2 917,5 mil joonaa euroa. Noin puolet summasta kohdistui lapsilisiin, joita maksettiin 1 433,1 miljoonaa euroa. Vanhempainpäivärahoja maksettiin 957,5 miljoonaa euroa, lakisääteisiä lastenhoidon tukia 352,6 miljoonaa euroa, äitiysavustusta ja adoptiotukea 11,1 miljoonaa euroa ja elatustukea 163,3 miljoonaa euroa.

Lääkekorvauksia sai enemmistö suomalaisista

Korvauksia lääkkeistä ja vastaavista valmisteista sai vuoden 2010 aikana yhteensä 3 801 200 henkilöä (71 % väestöstä). Heistä puolet sai korvauksia enintään 50 euroa vuoden aikana. Pienimmät vuoden aikana yhteensä maksetut korvaukset olivat alle euron, suurimmat yli miljoona euroa.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaudet 31.12.2010

Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden perusteella myönnetään tämän sairauden lääkkeisiin erityiskorvausoikeus, mikä tarkoittaa, että lääkkeistä maksetaan sairausvakuutuskorvauksena peruskorvausta (42 % lääkevalmisteen hinnasta) suurempi korvaus.

Takuueläkettä sai huhtikuussa 87 900 eläkeläistä

Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011. Takuueläke korotti Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon. Huhtikuussa takuueläkkeen saajia oli 87 900.

Mistä työnantajat hankkivat työterveyspalvelut

Työnantajalla on vaihtoehtoisia tapoja järjestää työntekijöidensä lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut sekä vapaaehtoinen sairaanhoito ja muu terveydenhuolto. Karkeasti jaotellen työnantajat voivat tuottaa työterveyspalvelut itse omilla työterveys-asemillaan tai hankkia nämä palvelut joko kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä lääkärikeskuksista. 2000-luvulla lääkärikeskukset kasvattivat merkittävästi osuuttaan työterveyshuoltopalvelujen tuottajana.

Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssä käyvää

Valtaosalle palkansaajista on järjestetty työterveyshuolto. Sen piirissä oli vuonna 2009 Kelan korvaustietojen mukaan 1 847 000 työntekijää, mikä oli 87 % palkansaajista. Työterveyshuollon kattavuus on parantunut 7,7 prosenttiyksiköllä 2000-luvulla.