15 resultados para tekoaltaat


Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Tiivistelmä: Kasviplanktonin kehitys vuosina 1968-1990 subarktisessa Lokan tekoaltaassa

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Yhteenveto: Ilmastus ylisyöksypadoilla

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Yhteenveto: Elohopea Suomen metsäjärvissä ja tekoaltaissa: ihmisen vaikutus kuormitukseen ja pitoisuuksiin kaloissa.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

English summary: Peat geological investigations at the basin of the Hirvijärvi reservoir

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

English summary: Investigation of peat and peatland in the Kemihaara reservoir area.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Engl. summary: Data on the water quality in Lokka and Porttipahta reservoirs during the years 1971-1974

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Nature in the Kemihaara reservoir area, Northern Finland.

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Engl. summary: Population study in the Kemihaara reservoir area

Relevância:

10.00% 10.00%

Publicador:

Resumo:

Kyrönjoella on vuosina 1968–2004 toteutettu laaja tulvasuojelutyö, joka perustuu vuonna 1965 valmistuneeseen vesistötaloussuunnitelmaan. Tulvasuojelutyöhön ovat kuuluneet muun muassa Liikapuron (1966–68), Pitkämön (1968–71), Kalajärven (1971–76) ja Kyrkösjärven (1977–83) tekoaltaat, sekä näihin liittyvät täyttö- ja tyhjennysuomat, säännöstelypadot ja voimayhtiöiden rakentamat voimalaitokset. Tässä raportissa arvioidaan tekoaltaiden tilaa ja kehitystä syvänteistä otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella. Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja surviaissääsket (Chironomidae) olivat tekoaltaiden syvänteiden vallitsevia pohjaeläinryhmiä. Pitkämön tekoaltaan pohjaeläinyhteisö erosi selkeästi muista järvistä vähälajisuudellaan, ja altaan pohjaeläinyhteisö koostui pääosin harvasukasmadoista. Myös Kyrkösjärvessä ja Kalajärvessä harvasukasmatojen osuus oli vuosina 2009 ja 2015 suurempi kuin surviaissääskien. Liikapuron altaassa puolestaan valtaosa pohjaeläinyhteisöstä oli surviaissääskiä. Kaikki tutkitut tekoaltaat olivat vuonna 2015 reheviä ja PMA-luokan perusteella tilaltaan välttäviä tai huonoja. PICM-indeksiä voidaan käyttää luotettavasti ainoastaan tekoaltaista syvimpään eli Pitkämöön, joka luokittui indeksin perusteella tyydyttäväksi vuonna 2015. Pohjaeläinten taksonimäärässä ei ole tapahtunut Kalajärvellä selväsuuntaista muutosta 1980-luvulta lähtien, mutta Liikapuron, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekoaltaissa taksonimäärä oli vuosina 2009 ja 2015 selvästi suurempi kuin aiemmin. Pohjaeläinten yksilötiheydet ovat olleet Pitkämöllä 2000-luvulla ja Liikapurolla vuosina 2009 ja 2015 suuremmat kuin 1980-luvulla. Kalajärvellä ja Kyrkösjärvellä yksilötiheys oli vuonna 1986 selvästi suurempi kuin 2000-luvulla. Kyrönjoen valuma-alueen tekoaltaat muistuttavat syvännepohjaeläimistöltään reheviä luonnonjärviä. Tämä ei johdu niinkään järvien vedenlaadusta, vaan pohjan ominaisuuksista, säännöstelystä ja järvien mataluudesta. On arvioitu, että pohja-aineksen hajotus ja uusien hienojakoisten pohjasedimenttien muodostuminen kestää suomalaisissa keskihumuksisissa tekoaltaissa kymmeniä, ellei satoja vuosia. Tämän tutkimuksen perusteella pohjaeläinyhteisöjen sukkessio ja kolonisaatio etenee tekoaltaissa edelleen.