Työminäkuva strategiaprosessissa. Case: Teknillinen korkeakoulu - Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää työminäkuvan ja strategiaprosessin välistä yhteyttä laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimus on luonteeltaan fenomenografinen eli se keskittyy selvittämään, miten ihmiset kokevat maailman ilmiöineen. Aineiston hankinnassa on hyödynnetty triangulaatiota eli ilmiötä tarkastellaan kolmen aineiston valossa. Aineistoa on kerätty haastatteluin, osallistuvalla havainnoinnilla sekä tutustumalla valmiisiin dokumentteihin, ja analysoitu koodaten ja luokitellen. Koska työntekijän ammatillinen identiteetti vaikuttaa hänen tapaansa ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä, voidaan tutkimustuloksiin perustuen sanoa, että työminäkuva heijastuu strategiaprosesissa näkyvään ajatteluun ja käyttäytymiseen. Tulokset osoittavat myös, että strateginen työskentely kehittää työminäkuvaa edelleen. Resurssiperusteisen strategianmuodostuksen teoriaa soveltaen voidaan todeta olevan kyse jatkuvasta prosessissa, jossa kehitystä tapahtuu sekä organisaatio- että yksilötasolla

Henkilöstöraportointi henkilöstöjohtamisen tukena. Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) henkilöstöraportoinnin hyväksikäyttöä organisaation henkilöstöjohtamisessa. Tavoitteena on myös selvittää sitä, miten LTY:n henkilöstöraportointia tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin käytännön henkilöstöjohtamisen tarpeita. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen tapaustutkimus, mutta sisältää myös normatiivisia piirteitä. Teoriaosassa käsitellään asiantuntijaorganisaation erityispiirteitä, henkilöstöjohtamisen toimintakenttää sekä henkilöstövoimavarojen laskentatoimen ja raportoinnin käsitteitä ja malleja – myös yliopiston näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan LTY:n henkilöstöjohtamisen ja –raportoinnin nykytilaa ja pyritään asetettujen tavoitteiden mukaisesti tuomaan esiin myös uusia kehittämisideoita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTY:n henkilöstöraportointi ei nykyisellään vastaa organisaation esimiestehtävissä työskentelevien tarpeita. Henkilöstöraportointia tulisikin kehittää siten, että yliopiston strategiat, perustehtävät ja erityispiirteet huomioitaisiin myös tuotettaessa tietoa henkilöstöstä – organisaation keskeisimmästä voimavarasta ja pääomasta.

Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen vaikuttavuus Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/Koulutus- ja kehittämiskeskus/Metallitekniikka

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja arvioida kahden konetekniikan maisteriohjelman vaikuttavuutta ohjelmiin osallistuneiden opiskelijoiden ja heidän työnantajiensa näkökulmasta. Aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan teemoilla osaaminen, tiedon siirtyminen yrityselämään ja työura. Lisäksi tarkastellaan millaista tukea aikuisopiskelija saa ja arvioidaan jatkotarpeita vastaaville koulutuksille. Tutkimus toteutettiin opiskelijoille tehdyn kvantitatiivisen kyselylomaketutkimuksen ja työnantajille tehdyn kvalitatiivisen teemahaastattelututkimuksen avulla. Menetelmät täydentävät tutkimuksessa toisiaan ja antavat eri näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Tulokset esitetään rinnakkain, joten samalla on mahdollisuus vertailla niiden tuloksia keskenään. Opiskelulla on selvästi vaikutusta ammatilliseen ja muuhun osaamiseen. Opiskellessa tullutta tietoa siirtyy työyhteisöön harjoitustöiden, palaverien ja varsinkin epävirallisten keskustelujen kautta. Uraan opiskelu vaikuttaa selvästi edistävästi, yritysten onkin syytä antaa valmistuneille uusia haasteita jos haluavat pitää nämä itsellään. Tukea aikuisopiskelija kaipaa monelta suunnalta, mutta erityisesti perheeltään. Vastaavanlaiselle, ja myös muulle alueelliselle koulutukselle on selkeä tarve myös jatkossa.

Michelin'in teknillinen osasto on tarkistanut autonne ja suosittelee Teille seuraavaa

kuv., 9 x 13 cm