Perception de la vitesse : les bases psychophysiques et neuronales

David Katz a fait l’observation que le mouvement entre la peau et l’objet est aussi important pour le sens du toucher que la lumière l’est pour la vision. Un stimulus tactile déplacé sur la peau active toutes les afférences cutanées. Les signaux résultants sont très complexes, covariant avec différents facteurs dont la vitesse, mais aussi la texture, la forme et la force. Cette thèse explore la capacité des humains à estimer la vitesse et la rugosité de surfaces en mouvements. Les bases neuronales de la vitesse tactile sont aussi étudiées en effectuant des enregistrements unitaires dans le cortex somatosensoriel primaire (S1) du singe éveillé. Dans la première expérience, nous avons montré que les sujets peuvent estimer la vitesse tactile (gamme de vitesses, 30 à 105 mm/s) de surfaces déplacées sous le doigt, et ceci sans indice de durée. Mais la structure des surfaces était essentielle (difficulté à estimer la vitesse d’une surface lisse). Les caractéristiques physiques des surfaces avaient une influence sur l’intensité subjective de la vitesse. La surface plus rugueuse (8 mm d’espacement entre les points en relief) semblait se déplacer 15% plus lentement que les surfaces moins rugueuses (de 2 et 3 mm d’espacement), pour les surfaces périodiques et non périodiques (rangées de points vs disposition aléatoire). L’effet de la texture sur la vitesse peut être réduit en un continuum monotonique quand les estimés sont normalisés avec l’espacement et présentés en fonction de la fréquence temporelle (vitesse/espacement). L'absence de changement des estimés de vitesse entre les surfaces périodiques et non périodiques suggère que les estimés de rugosité devraient aussi être indépendants de la disposition des points. Dans la deuxième expérience, et tel que prévu, une équivalence perceptuelle entre les deux séries de surfaces est obtenue quand les estimés de la rugosité sont exprimés en fonction de l'espacement moyen entre les points en relief, dans le sens de l'exploration. La troisième expérience consistait à rechercher des neurones du S1 qui pourraient expliquer l’intensité subjective de la vitesse tactile. L’hypothèse est que les neurones impliqués devraient être sensibles à la vitesse tactile (40 à 105 mm/s) et à l’espacement des points (2 à 8 mm) mais être indépendants de leur disposition (périodique vs non périodique). De plus, il est attendu que la fonction neurométrique (fréquence de décharge/espacement en fonction de la fréquence temporelle) montre une augmentation monotonique. Une grande proportion des cellules était sensible à la vitesse (76/119), et 82% d’entres elles étaient aussi sensibles à la texture. La sensibilité à la vitesse a été observée dans les trois aires du S1 (3b, 1 et 2). La grande majorité de cellules sensibles à la vitesse, 94%, avait une relation monotonique entre leur décharge et la fréquence temporelle, tel qu’attendu, et ce surtout dans les aires 1 et 2. Ces neurones pourraient donc expliquer la capacité des sujets à estimer la vitesse tactile de surfaces texturées.

Hearing loss and a supportive tactile signal in a navigation system : effects on driving behavior and eye movements

An on-road study was conducted to evaluate a complementary tactile navigation signal on driving behaviour and eye movements for drivers with hearing loss (HL) compared to drivers with normal hearing (NH). 32 participants (16 HL and 16 NH) performed two preprogrammed navigation tasks. In one, participants received only visual information, while the other also included a vibration in the seat to guide them in the correct direction. SMI glasses were used for eye tracking, recording the point of gaze within the scene. Analysis was performed on predefined regions. A questionnaire examined participant's experience of the navigation systems. Hearing loss was associated with lower speed, higher satisfaction with the tactile signal and more glances in the rear view mirror. Additionally, tactile support led to less time spent viewing the navigation display.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Novel hardwired distributive tactile sensing system for medical applications

This thesis described the research carried out on the development of a novel hardwired tactile sensing system tailored for the application of a next generation of surgical robotic and clinical devices, namely a steerable endoscope with tactile feedback, and a surface plate for patient posture and balance. Two case studies are examined. The first is a one-dimensional sensor for the steerable endoscope retrieving shape and ‘touch’ information. The second is a two-dimensional surface which interprets the three-dimensional motion of a contacting moving load. This research can be used to retrieve information from a distributive tactile sensing surface of a different configuration, and can interpret dynamic and static disturbances. This novel approach to sensing has the potential to discriminate contact and palpation in minimal invasive surgery (MIS) tools, and posture and balance in patients. The hardwired technology uses an embedded system based on Field Programmable Gate Arrays (FPGA) as the platform to perform the sensory signal processing part in real time. High speed robust operation is an advantage from this system leading to versatile application involving dynamic real time interpretation as described in this research. In this research the sensory signal processing uses neural networks to derive information from input pattern from the contacting surface. Three neural network architectures namely single, multiple and cascaded were introduced in an attempt to find the optimum solution for discrimination of the contacting outputs. These architectures were modelled and implemented into the FPGA. With the recent introduction of modern digital design flows and synthesis tools that essentially take a high-level sensory processing behaviour specification for a design, fast prototyping of the neural network function can be achieved easily. This thesis outlines the challenge of the implementations and verifications of the performances.

Rural and remote road safety study : final report

• Introduction: Concern and action for rural road safety is relatively new in Australia in comparison to the field of traffic safety as a whole. In 2003, a program of research was begun by the Centre for Accident Research and Road Safety - Queensland (CARRS-Q) and the Rural Health Research Unit (RHRU) at James Cook University to investigate factors contributing to serious rural road crashes in the North Queensland region. This project was funded by the Premier’s Department, Main Roads Department, Queensland Transport, QFleet, Queensland Rail, Queensland Ambulance Service, Department of Natural Resources and Queensland Police Service. Additional funding was provided by NRMA Insurance for a PhD scholarship. In-kind support was provided through the four hospitals used for data collection, namely Cairns Base Hospital, The Townsville Hospital, Mount Isa Hospital and Atherton Hospital.----- The primary aim of the project was to: Identify human factors related to the occurrence of serious traffic incidents in rural and remote areas of Australia, and to the trauma suffered by persons as a result of these incidents, using a sample drawn from a rural and remote area in North Queensland.----- The data and analyses presented in this report are the core findings from two broad studies: a general examination of fatalities and casualties from rural and remote crashes for the period 1 March 2004 until 30 June 2007, and a further linked case-comparison study of hospitalised patients compared with a sample of non-crash-involved drivers.----- • Method: The study was undertaken in rural North Queensland, as defined by the Australian Bureau of Statistics (ABS) statistical divisions of North Queensland, Far North Queensland and North-West Queensland. Urban areas surrounding Townsville, Thuringowa and Cairns were not included. The study methodology was centred on serious crashes, as defined by a resulting hospitalisation for 24 hours or more and/or a fatality. Crashes meeting this criteria within the North Queensland region between 1 March 2004 and 30 June 2007 were identified through hospital records and interviewed where possible. Additional data was sourced from coroner’s reports, the Queensland Transport road crash database, the Queensland Ambulance Service and the study hospitals in the region.----- This report is divided into chapters corresponding to analyses conducted on the collected crash and casualty data.----- Chapter 3 presents an overview of all crashes and casualties identified during the study period. Details are presented in regard to the demographics and road user types of casualties; the locations, times, types, and circumstances of crashes; along with the contributing circumstances of crashes.----- Chapter 4 presents the results of summary statistics for all casualties for which an interview was able to be conducted. Statistics are presented separately for drivers and riders, passengers, pedestrians and cyclists. Details are also presented separately for drivers and riders crashing in off-road and on-road settings. Results from questionnaire data are presented in relation to demographics; the experience of the crash in narrative form; vehicle characteristics and maintenance; trip characteristics (e.g. purpose and length of journey; periods of fatigue and monotony; distractions from driving task); driving history; alcohol and drug use; medical history; driving attitudes, intentions and behaviour; attitudes to enforcement; and experience of road safety advertising.----- Chapter 5 compares the above-listed questionnaire results between on-road crash-involved casualties and interviews conducted in the region with non-crash-involved persons. Direct comparisons as well as age and sex adjusted comparisons are presented.----- Chapter 6 presents information on those casualties who were admitted to one of the study hospitals during the study period. Brief information is given regarding the demographic characteristics of these casualties. Emergency services’ data is used to highlight the characteristics of patient retrieval and transport to and between hospitals. The major injuries resulting from the crashes are presented for each region of the body and analysed by vehicle type, occupant type, seatbelt status, helmet status, alcohol involvement and nature of crash. Estimates are provided of the costs associated with in-hospital treatment and retrieval.----- Chapter 7 describes the characteristics of the fatal casualties and the nature and circumstances of the crashes. Demographics, road user types, licence status, crash type and contributing factors for crashes are presented. Coronial data is provided in regard to contributing circumstances (including alcohol, drugs and medical conditions), cause of death, resulting injuries, and restraint and helmet use.----- Chapter 8 presents the results of a comparison between casualties’ crash descriptions and police-attributed crash circumstances. The relative frequency of contributing circumstances are compared both broadly within the categories of behavioural, environmental, vehicle related, medical and other groupings and specifically for circumstances within these groups.----- Chapter 9 reports on the associated research projects which have been undertaken on specific topics related to rural road safety.----- Finally, Chapter 10 reports on the conclusions and recommendations made from the program of research.---- • Major Recommendations : From the findings of these analyses, a number of major recommendations were made: + Male drivers and riders - Male drivers and riders should continue to be the focus of interventions, given their very high representation among rural and remote road crash fatalities and serious injuries.----- - The group of males aged between 30 and 50 years comprised the largest number of casualties and must also be targeted for change if there is to be a meaningful improvement in rural and remote road safety.----- + Motorcyclists - Single vehicle motorcycle crashes constitute over 80% of serious, on-road rural motorcycle crashes and need particular attention in development of policy and infrastructure.----- - The motorcycle safety consultation process currently being undertaken by Queensland Transport (via the "Motorbike Safety in Queensland - Consultation Paper") is strongly endorsed. As part of this process, particular attention needs to be given to initiatives designed to reduce rural and single vehicle motorcycle crashes.----- - The safety of off-road riders is a serious problem that falls outside the direct responsibility of either Transport or Health departments. Responsibility for this issue needs to be attributed to develop appropriate policy, regulations and countermeasures.----- + Road safety for Indigenous people - Continued resourcing and expansion of The Queensland Aboriginal Peoples and Torres Strait Islander Peoples Driver Licensing Program to meet the needs of remote and Indigenous communities with significantly lower licence ownership levels.----- - Increased attention needs to focus on the contribution of geographic disadvantage (remoteness) factors to remote and Indigenous road trauma.----- + Road environment - Speed is the ‘final common pathway’ in determining the severity of rural and remote crashes and rural speed limits should be reduced to 90km/hr for sealed off-highway roads and 80km/hr for all unsealed roads as recommended in the Austroads review and in line with the current Tasmanian government trial.----- - The Department of Main Roads should monitor rural crash clusters and where appropriate work with local authorities to conduct relevant audits and take mitigating action. - The international experts at the workshop reviewed the data and identified the need to focus particular attention on road design management for dangerous curves. They also indicated the need to maximise the use of audio-tactile linemarking (audible lines) and rumble strips to alert drivers to dangerous conditions and behaviours.----- + Trauma costs - In accordance with Queensland Health priorities, recognition should be given to the substantial financial costs associated with acute management of trauma resulting from serious rural and remote crashes.----- - Efforts should be made to develop a comprehensive, regionally specific costing formula for road trauma that incorporates the pre-hospital, hospital and post-hospital phases of care. This would inform health resource allocation and facilitate the evaluation of interventions.----- - The commitment of funds to the development of preventive strategies to reduce rural and remote crashes should take into account the potential cost savings associated with trauma.----- - A dedicated study of the rehabilitation needs and associated personal and healthcare costs arising from rural and remote road crashes should be undertaken.----- + Emergency services - While the study has demonstrated considerable efficiency in the response and retrieval systems of rural and remote North Queensland, relevant Intelligent Transport Systems technologies (such as vehicle alarm systems) to improve crash notification should be both developed and evaluated.----- + Enforcement - Alcohol and speed enforcement programs should target the period between 2 and 6pm because of the high numbers of crashes in the afternoon period throughout the rural region.----- + Drink driving - Courtesy buses should be advocated and schemes such as the Skipper project promoted as local drink driving countermeasures in line with the very high levels of community support for these measures identified in the hospital study.------ - Programs should be developed to target the high levels of alcohol consumption identified in rural and remote areas and related involvement in crashes.----- - Referrals to drink driving rehabilitation programs should be mandated for recidivist offenders.----- + Data requirements - Rural and remote road crashes should receive the same quality of attention as urban crashes. As such, it is strongly recommended that increased resources be committed to enable dedicated Forensic Crash Units to investigate rural and remote fatal and serious injury crashes.----- - Transport department records of rural and remote crashes should record the crash location using the national ARIA area classifications used by health departments as a means to better identifying rural crashes.----- - Rural and remote crashes tend to be unnoticed except in relatively infrequent rural reviews. They should receive the same level of attention and this could be achieved if fatalities and fatal crashes were coded by the ARIA classification system and included in regular crash reporting.----- - Health, Transport and Police agencies should collect a common, minimal set of data relating to road crashes and injuries, including presentations to small rural and remote health facilities.----- + Media and community education programmes - Interventions seeking to highlight the human contribution to crashes should be prioritised. Driver distraction, alcohol and inappropriate speed for the road conditions are key examples of such behaviours.----- - Promotion of basic safety behaviours such as the use of seatbelts and helmets should be given a renewed focus.----- - Knowledge, attitude and behavioural factors that have been identified for the hospital Brief Intervention Trial should be considered in developing safety campaigns for rural and remote people. For example challenging the myth of the dangerous ‘other’ or ‘non-local’ driver.----- - Special educational initiatives on the issues involved in rural and remote driving should be undertaken. For example the material used by Main Roads, the Australian Defence Force and local initiatives.

How do other people influence your driving speed? Exploring the 'who' and the 'how' of social influences on speeding from a qualitative perspective

Using only legal sanctions to manage the speed at which people drive ignores the potential benefits of harnessing social factors such as the influence of others. Social influences on driver speeds were explored in this qualitative examination of 67 Australian drivers. Focus group interviews with 8 driver types (young, mid-age and older males and females, and self-identified Excessive and Rare speeders) were guided by Akers’ social learning theory (Akers, 1998). Findings revealed two types of influential others: people known to the driver (passengers and parents), and unknown other drivers. Passengers were generally described as having a slowing influence on drivers: responsibility for the safety of people in the car and consideration for passenger comfort were key themes. In contrast, all but the Rare speeders reported increasing their speed when driving alone. Parental role modelling was also described. In relation to other drivers, key themes included speeding to keep up with traffic flow and perceived pressure to drive faster. This ‘pressure’ from others to ‘speed up’ was expressed in all groups and reported strategies for managing this varied. Encouragingly, examples of actual or anticipated social rewards for speeding were less common than examples of social punishments. Three main themes relating to social punishments were embarrassment, breaching the trust of others, and presenting an image of a responsible driver. Impression management and self-presentation are discussed in light of these findings. Overall, our findings indicate scope to exploit the use of social sanctions for speeding and social praise for speed limit compliance to enhance speed management strategies.

Analysis of road potential and bottlenecks based on operating speed

Vehicle detectors have been installed at approximately every 300 meters on each lane on Tokyo metropolitan expressway. Various traffic data such as traffic volume, average speed and time occupancy are collected by vehicle detectors. We can understand traffic characteristics of every point by comparing traffic data collected at consecutive points. In this study, we focused on average speed, analyzed road potential by operating speed during free-flow conditions, and identified latent bottlenecks. Furthermore, we analyzed effects for road potential by the rainfall level and day of the week. It’s expected that this method of analysis will be utilized for installation of ITS such as drive assist, estimation of parameters for traffic simulation and feedback to road design as congestion measures.

The impact of police speed enforcement practices on self-reported speeding: An exploration of the effects of visibility and mobility

Research has highlighted the relationship between vehicle speed and increased crash risk and severity. Evidence suggests that police speed enforcement, in particular speed camera operations, can be an effective tool for reducing traffic crashes. A quantitative survey of Queensland drivers (n = 852) was conducted to investigate the impact of police speed enforcement methods on self-reported speeding behaviour. Results indicate that visible enforcement was associated with significantly greater self-reported compliance than covert operations irrespective of the mobility of the approach, and the effects on behaviour were longer lasting. The mobility of operations appeared to be moderated the visibility of the approach. Specifically, increased mobility was associated with increase reported compliant behaviour, but only for covert operations, and increased longevity of reported compliant behaviour, but only for overt operations. The perceived effectiveness of various speed enforcement approaches are also analysed across a range of driving scenarios. Results are discussed in light of the small effect sizes. Recommendations for policy and future research are presented.

‘Speed blurs emotional effect’

Review of 'The Kursk', La Boite Theatre Company, published in The Australian, 3 September 2009.