691 resultados para strategia käytäntönä
Resumo:
Tutkimus selvittää strategia käytäntönä -näkökulmasta miten strategiaa välitetään kauppakeskuksen johtamisen käytännöissä, ja millaisia eroja ja yhteneväisyyksiä strategiaan suhtautumisessa voidaan löytää eri kauppakeskuksissa. Saatujen vastausten perusteella konstruoitiin kauppakeskuksen toimintajärjestelmän malli, joka kuvaa kauppakeskuksen organisaatiorakennetta, valtasuhteita, eri osa-tekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita sekä strategian välittymistä kauppakeskusorganisaatiossa. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelututkimusten avulla, ja haastattelut toteutettiin teemoitettuna puolistrukturoituna haastatteluna. Analyysi tehtiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin menetelmin, jossa tulkinta pohjautui Engeströmin (1990) toimintajärjestelmän malliin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjaa strategia käytäntönä -tutkimukseen sekä toiminnan teoriaan. Strategia käytäntönä -tutkimussuunnan teoreettista taustaa silmälläpitäen kauppakeskus organisaationa tarjoaa mielenkiintoisen kontekstin tutkimukselle, sillä kauppakeskus on paitsi varsin monimutkainen organisatorinen kokonaisuus, se myös operoi varsin monimuotoisessa ja dynaamisessa ympäristössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että talouden, markkinoiden ja toimintaympäristön muutostekijöiden arvaamaton luonne vaatii kauppakeskuksilta tehokasta, selkeää ja tavoitteellista johtamista, joka lähtee asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Kauppakeskuksen menestymisen keskeisin tekijä on asiakkaille muodostuva yhtenäinen kuva kauppakeskuksesta. Tämä voidaan saavuttaa yhtenäisen strategian välittymisellä läpi kauppakeskuksen toimijoiden kentän. Keskeisiä haasteita tämän välittymisen aikaansaamiseksi ovat kykenemättömyys tunnistaa strategiset roolit kauppakeskuksen organisaatiossa sekä sopimuksellinen rajapinta, joka luo vastakkainasettelua ja jännitteitä vuokralaisyritysten ja kauppakeskusjohdon välille. Kauppakeskusjohtajalla on merkittävä rooli strategian välittäjänä, ja hänen tulisi pyrkiä lisäämään vuorovaikutuksen ja yhteistyön muodostumista myös toimijoiden kentän uloimmille tasoille asti.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena on tutkia strategiatietoisuutta eri organisaatiotasoilla ja sen ilmentymistä toiminnassa. Tutkielman tavoitteena on kartoittaa yksilön subjektiivista tietoisuutta strategiasta, sen muodostumista sekä miten tiedostaminen ilmenee päivittäisessä strategisessa toiminnassa. Tutkimusaihetta on innoittanut havainnot, että strategiaa ei aina laaja-alaisesti tiedosteta organisaatioiden operatiivisessa toiminnassa. Tutkielma asemoituu strategisen johtamisen tutkimuskenttään ja vastaa tutkimusaukkoon strategian jaetun ymmärryksen tasosta ylimmän johdon ulkopuolelta. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena Evli Pankki Oyj:ssä, jonka empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin ja analysoitu Grounded Theory –menetelmällä. Teoreettisena ohjaavana viitekehyksenä on käytetty Strategy-as-Practice lähestymistapaa ja metodologisena taustaoletuksena sosiaalista konstruktionismia. Tutkielman tulokset esittävät strategiatietoisuuden olevan suhteellisen korkealla tasolla. Merkittävimmät strategiatietoisuutta muodostavat käytännöt ovat diskursiiviset ja vuorovaikutuksen mahdollistavat käytännöt. Tietoisuus ilmenee käytännön toiminnassa asiakaskeskeisyyden, itseohjautuvuuden ja merkityksentunnun kautta organisaation toimintaa kohtaan.
Resumo:
Työmme tavoitteena oli kuvata toiminnallisen oikeudenmukaisuuden ajattelutapaa suomentamalla aiheesta tehdyn teorian käsitteet ja haastattelemalla kenialaisia toimintaterapeutteja. Haastattelujen tarkoituksena oli ilmentää toiminnallisen oikeudenmukaisuuden ajattelutavan ilmenemistä haastateltavien työssä. Valitsimme haastatateltavat Keniasta, jossa toiminnallinen oikeudenmukaisuus näkyi oletuksiemme mukaan eri tavoin kuin Suomessa. Toiminnallisen oikeudenmukaisuuden ajattelutapa on moniulotteinen ja sen kuvaaminen vaati vastaamista perustavanlaatuisiin kysymyksiin siitä, mitä toiminnallinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa ja miten se ilmenee toimintaterapeutin työssä toiminnallisen oikeudenmukaisuuden viitekehyksestä käsin kuvattuna. Haastattelujen ja toiminnallisen oikeudenmukaisuuden viitekehyksen peilaamisella kuvasimme toimintaterapeuttien työssä näkyväksi tulevia tekijöitä, jotka vaikuttavat toiminnallisen oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden ilmenemiseen. Jaottelimme teemahaastatteluista nousseita lauseita teemoittelulla teoriasta nostettuihin kategorioihin, joita oli neljä. Kategoriat ilmentävät toiminnallisen oikeudenmukaisuuden osallistuvaa viitekehystä. Neljä kategoriaa olivat toimintaterapeutin resurssit tehdä työtään, asiakkaan mahdollisuudet osallistua toimintoihin, työtä ohjaavat periaatteet ja työtä ohjaavat tavoitteet. Nämä neljä kategoriaa ovat esimerkkeinä toiminnallisen oikeudenmukaisuuden ilmenemisestä kolmen kenialaisen toimintaterapeutin työssä. Vastaukseen mitä toiminnallinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa koostimme yhteen aineiston ja teorian. Lisäsimme työn muuhun aineistoon omia kokemuksia kaukomailla toteutuneista harjoittelujaksoista. Kokemuksellisen ja teoreettisen tiedon yhdistämisellä pääsimme lähemmäs toiminnallisen oikeudenmukaisuuden käsitettä ja sen monia ilmenemismuotoja. Esitimme johtopäätöksissä, että toimintaterapeuttien käytännön työhön sovellettavaksi rakennettu toiminnallisen oikeudenmukaisuuden osallistava viitekehys ilmenee toimintaterapeutin työssä nonlineaarisesti toisiinsa linkittyvien vaiheiden kautta. Toiminnallinen oikeudenmukaisuus osoittautui työmme teoriakatsauksen ja aineiston pohjalta saatujen tulosten kautta työvälineeksi, jonka siirrettävyys käytäntöön vaatii omien toimintatapojen ja työmuotojen tietoista tarkastelua.
Resumo:
Summary: The theoretical basis of syntax
Resumo:
keskustelun alku Virittäjä 1/1999 ; jatko Urpo Nikanne Virittäjä 3/1999
Resumo:
Abstract: Strategy, relevance and meaning: on the use of context in the Finnish TV spots for the European parliamentary elections